Joko haistoit kuuman ruotsalaistrendin ja lenkkeilet pussi taskussa?

Ploggaus eli roskajuoksu on nyt trendikästä. Lajin kokeneet pioneerit ovat keränneet talteen jo 1778 pussillista. "Flunssia tai selkäsärkyjä meillä ei ole ollut enää moneen vuoteen."

Onko mitään tylsempää ja arkisempaa kuin roskien kerääminen lenkkipolun varrelta? No varmasti paljonkin, sillä ruotsalaiset ovat tehneet tästäkin puuhasta hyvin trendikästä. Tänä kesänä Suomessakaan kukaan ei enää keräile roskia, vaan kaikki harrastavat ploggaamista, siis lenkkeilyn ja roskienkeruun yhdistämistä.

Lue myös: Nollahukka eli zero waste vaatii vaivannäköä, mutta ei ole mahdoton tapa elää.

Termi ploggaus tulee ruotsin kielen sanojen plocka upp (poimia) ja jogging (juoksu) yhdistämisestä. Ideana on lähteä luontoon liikkumaan roskapussi taskussa. Suomeksi puhutaan roskajuoksusta.

Lajista hyötyvät sekä kerääjä että ympäristö. Lenkkimatkan varrella roskia keräillessä tulee ikään kuin huomaamatta kyykisteltyä ja hoidettua näin jalkojen, pakaroiden ja selän lihaskuntoa. Hiljakseen täyttyvän pussin kantamisesta nauttivat myös käsivarsien hauislihakset.

Lajin innokkaimmat harrastajat järjestäytyvät jo ainakin sosiaalisessa mediassa, ja useilla kaupungeilla ja yrityksilläkin alkaa olla omia ploggaustempauksiaan.

Ajatus kypsyi koiralenkillä

Maria lenkkeilee päivittäin roskia keräten.

Loviisalainen Maria Sandvik kuuluu ploggaamisen pioneereihin. Hän aloitti roskahommat miehensä kanssa jo elokuussa 2016.

”Lenkkeilemme kahden koiramme kanssa päivittäin, useimmiten samoja reittejä. Lenkkeillessä alkoi sitten vaan yksi kaunis päivä ottaa pattiin se, että joka paikassa näkyi roskia. Poimin ensimmäiset mukanani olleeseen tyhjään koirankakkapussiin, ja siitä se sitten lähti. Nyt roskienkeräämisestä on tullut pakkomielle, enkä pysty enää astumaan roskan yli noukkimatta sitä talteen”, Maria nauraa.

Lue myös: Roskaa kertyy luontoonkin vähemmän, jos sitä lajittelee jo kotona.

Vasta tänä keväänä Maria on hoksannut olevansa osa suurempaa trendiä. Hengenheimolaisia löytääkseen hän perusti Facebookiin ryhmän Plogging Suomi/Finland, jossa on toistaiseksi reilut 150 jäsentä, mutta uusia liittyy mukaan joka päivä. Samanlaisia ryhmiä yhdistyy sosiaalisen median kanaville nyt kuin roskia rannoille. Instagramissa hastagilla #plogging löytyy jo yli 15 000 julkaisua ympäri maailmaa.

”Hyvää venytystä lihaksille”

Ploggaajat järjestävät omissa yhteisöissään jo kilpailujakin, esimerkiksi puolimaratoneja. Maria ploggaa koiriensa kanssa kävellen ja nauttii ympäristön siistiytymisestä, mutta sanoo hyötyvänsä roskien noukkimisesta myös fyysisesti.

”Se on todella hyvää venytystä”.

Hän työskentelee muovin raaka-ainetta valmistavassa yrityksessä ja kertoo miettivänsä muutenkin muovin kierrätykseen ja jätteisiin liittyviä asioita. Parhaillaan hän yrittää saada omaa työpaikkaansa mukaan ploggaustalkoisiin.

”Sitä olen kieltämättä miettinyt, että taistelenko tuulimyllyjä vastaan keräämällä roskia, joita joku toinen tuottaa koko ajan lisää, mutta lohduttaudun sillä, että näin teen ympäristön eteen ainakin oman osani. Ja ne reitit, joita kuljemme mieheni kanssa, ovat oikeasti alkaneet näyttää puolentoista vuoden keräilyn jälkeen siistimmiltä.”

Eniten Marian reitille osuu tupakka-askeja, tumppeja ja karkkipapereita. Siksi hän ajattelee, että myös lapset olisi hyvä tutustuttaa ploggaamiseen ja järjestää tempauksia kouluissa.

”Koulujen ympäristöissä on paljon roskaa.”

Puolessa tunnissa löytyi iso kasa roskia.

Tällaisen kasan roskia Maria keräsi puolessa tunnissa merenrannalta Loviisan Sahaniemestä.

Varusteita kehitteillä

Niin kuin missä tahansa lajissa, varustelukin on tulossa mukaan kuvaan. Huhujen mukaan insinöörit ovat jo kehittelemässä ploggaamiseen soveltuvaa kestävää kannettavaa roskapussia. Maria pärjää useimmiten koirankakkapusseilla, mutta vinkkaa, että ainakin tupakantumppeja varten olisi hyvä käyttää  hanskoja.

Ploggaamistrendin ansiosta hän on huomannut, ettei roskia keräävä ihminen enää kiinnitä niin paljon ohikulkijoiden huomiota kuin aikaisemmin.

”Alussa tunsin itseni ehkä hieman kylähulluksi. En enää.”

Mitä sanovat pioneerit?

Roskia on toki kerätty lenkkipolkujen varrelta jo ennen ploggaamistakin. Alunperin Tampereella vaikuttanut ”Roskasakki” eli pariskunta Kaija ja Ilkka Erkkilä on kerännyt roskia urakalla jo seitsemän vuotta ja juhlinut itsenäisyyspäivää presidentin vastaanotolla kiitoksena harrastuksestaan.

Erkkilät eivät väsy. Päivän saldo tiistaina 19. kesäkuuta on yhteensä 638 600 kerättyä tupakantumppia ja 1778 täyttä roskapussia.

”Juuri tulimme Virosta, missä keräsin satamasta sillä aikaa, kun Kaija oli ostamassa tunikaa itselleen. Myyjät huomasivat tämän, ja Kaijalle tarjottiin lasillinen kuohuviiniä”, Ilkka kertoo.

Lajin veteraanit ovat täysillä mukana myös plogaamisessa. Ilkka viihtyy ja jakaa neuvoja Nurmijärvelle syntyneessä ploggausryhmässä. Hän ei malta olla keräämättä roskia myöskään rullaluistellessaan, joten kokemusta myös huippuunsa viritetystä ploggaamisesta löytyy omasta takaa.

Kaija kiittelee yhteistä harrastusta siitä, että enää vuosiin kummallakaan ei ole ollut minkäänlaista flunssaa tai selkäongelmia. Ulkona tulee liikuttua helposti neljäkin tuntia päivässä.

Erkkilät ovat raskaansarjan ploggaajia, sillä roskaa kertyy niin paljon, että välillä sitä kuskataan kaatopaikalle autolla. Homeisten patjojen kiskominen ojanpientareilta käy sekin urheilusta.

Plogatessa syntyy myös sosiaalisia kontakteja. Erkkilät ovat tervehtineet harrastuksensa lomassa tuhansia tuntemattomia ihmisiä ja saavat jatkuvasti viestejä ympäri maailmaa.

Mutta eikö roskaliikuntaan koskaan kyllästy?

”Ei kyllästy”, Kaija vastaa.

”Tiedämme, että tämä on hidasta hommaa, mutta samalla uskomme, että kehitys menee tässä asiassa eteenpäin. Ilkalla on tapana sanoa, että niin kauan kuin jollain on munaa roskata, meillä on munaa kerätä.”

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Joko haistoit kuuman ruotsalaistrendin ja lenkkeilet pussi taskussa?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X