Kolumni: Nettikauppa on villi länsi – miksi ihmeessä sen ongelmia ei saada kuriin?

Nettiostoksilla on villin lännen menininki, vaikka parannuksia on tehty. Silti liian usein tapahtuu jotain ikävää ja kuluttajalle tulee harmia, kirjoittaa toimittaja Sanna Puhto.

Tilasin juuri netistä kolme suurta puista kukkalaatikkoa. Mieluiten olisin ostanut ne ihan oikeasta kaupasta, mutta oli tyydyttävä ulkomaiseen nettikauppaan, kun tarvitsemaani kokoa ei saanut muualta.

Nettiostoksiin liittyy joka kerta sama juttu: saa olla sydän syrjällään, meneekö kaikki hyvin. Liian usein ei mene.

Viime vuonna ostin netistä kätevän tietokonetelineen. Teline laitetaan pöydälle ja sen päälle nostetaan kannettava tietokone tai pelkkä näppäimistö. Näin voi kirjoittaa seisten.

Pahat aavistukset heräsivät heti kaupanteon jälkeen. Ostoksesta ei koskaan tullut edes tilausvahvistusta, eikä tuotetta ole näkynyt tähän päivään mennessä. Rahat sen sijaan menivät luottotililtä heti. Tosin saajana oli ihan toisen niminen yhdysvaltalaisyhtiö kuin se, josta tilasin.

Nyt selvittelen pankin kanssa, onko kyseessä petos, josta voi saada rahat takaisin.

Lue myösÄlä tee näitä virheitä netissä – näin vältät huijatuksi tulemisen

Jakelu mättää

Pankit ja luottokorttiyhtiöt ovat ottaneet vakavasti kuluttajan suojattoman aseman nettikaupassa. Niillä on valmiit toimintamallit, joilla kuluttaja voi reklamoida rikoksista. Luottokauppa suojaa kuluttajaa vielä paremmin kuin pankkitililtä maksaminen. Näin kuluttajalla on edes jotain turvaa hahmottomilla ja huijareita kuhisevilla markkinoilla.

Huijatuksi joutumista tavallisempi ongelma ovat toimitushankaluudet. Monta kertaa on käynyt niin, että toimitusajat eivät päde, tai tavarantoimittaja ei soita ennen jakelua, vaikka niin on sovittu.

Muutama vuosi sitten taloyhtiössämme oli putkiremontti. Silloin keittiön uusi hana kävi kaksi kertaa turhaan ovemme takana. Vessanpönttö kävi onneksi vain kerran.

On nettikaupassa toki hienojakin puolia. Valikoimista löytyy kaikki mitä voi kuvitella tarvitsevansa ja varsinkin se, mitä ei tarvitse. Sama globaali valintatiski on tavoitettavissa Hangosta Nuorgamiin ja Vaasasta Ilomantsiin. Tämä tekee kuluttajista tasa-arvoisia asuinpaikasta riippumatta.

Lue myösSiemeniä netistä puutarhaan? Nettikaupan plussana on laaja valikoima, mutta siemenmäärän ja alkuperän vertailu kannattaa

Toimitusketju on palapeli

Pääsen heti alusta asti seuraamaan kolmen kukkalaatikkoni matkaa Hollannista Suomeen. Seurantamahdollisuus on selkeä parannus nettikauppaan, sillä tieto rauhoittaa.

Saan sähköpostiin linkin, josta näen, että neljä päivää tilauksen jälkeen laatikot lähtevät yhtä aikaa kohti Suomea, kolmena eri pakettina. Jokaisella kukkalaatikolla on oma seurantatunnuksensa. Silti, jos jokin menisi tässä kohtaa pieleen, siitä seuraisi ikävää selvitystyötä. En tiedä, mikä yhtiö niitä oikeasti kuljettaa. Menevätkö ne rekalla vai laivalla? Ei aavistustakaan.

Toimitusketju on usean yrityksen muodostama palapeli. Joka liitoskohdassa piilee riskejä.

Yhdeksän päivää tilauksen jälkeen suomalaiselta jakelijalta tulee viesti: lähetyksenne on valmis toimitettavaksi. Minun pitää kertoa, koska haluan sen tuotavan kotiini, ja kerron innoissani ensimmäisen ajankohdan, jolloin olen varmasti paikalla.

Lähetys tulee päivää aikaisemmin. Ja laatikkoja on vain yksi.

Pahat aavistukset heräävät taas.

Paketista paljastuu rikkinäinen tuote

Loput kukkalaatikoista saapuvat seuraavien viiden päivän aikana. Ainoastaan viimeinen lähetys tulee silloin kuin on sovittu, mutta mitä pienistä, ne ovat nyt kaikki kotona!

Ihmettelen vain sitä, miksi viimeinen laatikko on kääritty paljon vahvemmin muoviin kuin muut. Vapautan sen muovisesta kapalostaan ja löydän sisältä hajonneen laatikon. Alkuperäinen suojamuovi on ilmeisesti revennyt matkalla ja suomalainen jakelija on muovittanut sen uudestaan, koska muoveissa on sen teipit. Pian ilmenee, että yksi laatikon rima on hukkunut matkalla.

Jos ostaisin laatikon kaupasta, saisin ehjän tuotteen. Minun ei myöskään tarvitsisi kuormittua rahti- ja jakeluongelmilla. Nettikauppa ulkoistaa tämän kaiken harmin kuluttajalle. Ikään kuin olisi kuluttajan asia kantaa maahantuojan ja yrittäjän riskejä.

Nettikauppa on tullut jäädäkseen. Se on kuitenkin yhä villi länsi, jossa joka kerta ostoksille mennessään pitää omaksua uhkapelurin mentaliteetti: Onko minulla oikeasti varaa hävitä tämä summa tai käyttää aikaani reklamaatioiden tekemiseen?

Tälle on pakko voida jotain. Ensimmäinen askel olisi se, että kuluttaja voisi valita, mitä kuljetus- ja jakeluyhtiötä käyttää. Näin voisi edes äänestää jaloillaan ja boikotoida surkeita toimijoita. Se pakottaisi alaa skarppaamaan.

Lue myös Seura.fiEspoolaisperhe tilasi verkkokaupasta kartan lapselle muutamalla eurolla – näin eriskummalliseen paikkaan kiinalainen kartantekijä sijoitti Viron: ”Nettikaupoissa huijareita ja sekundan myyjiä riittää”

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 13/2021.

Avainsanat

Keskustelu

Haluan jakaa oman kertomukseni noin kuukausi sitten tapahtuneesta. Tämä tapahtui Huutonetissä. Tavoittelin laukkua, josta tein tarjouksen 300 euroa, ehdolla, että maksaisin puolet ensin ja toisen puolen laukun saavuttua. Myyjä hyväksyi tämän ja maksoin 150 euroa. Kun pyysin seurantatunnusta lähetyksestä, hän sanoi, että oli jo lähettänyt laukun ja ettei kiireessä ollut ottanut kuittia. No, laukkua ei koskaan tullut. Niin kuin vaarini olisi sanonut : ”olkoon tämä opiksi ja nuhteeksi ”.Ja se todellakin oli . Pelkäsin , että olin joutunut joidenkin rikollisten uhriksi ja että jonain päivänä tai yönä joku olisi ovella vaatimassa toista 150 euroa, väittäen , että oli toimittanut laukun. Yöunet menivät ja pelästyin jokaista kolahdusta. Tilasimme kotiimme hälytysjärjestelmän, joka asennettiin kiireellisenä. Olen todella arka, eikä minulle ole koskaan tapahtunut mitään vastaavaa. Huutonettiin tein ilmoituksen, mutta kun googlailin vastaavia tapauksia, sain selville, että työllistävät poliisia paljon ja että useimmiten asialla on varattomat hörhöt, joilta ei mitään takaisin saa. Ja jos joskus jotain pientä saisikin, niin se voisi kestää useita vuosia. Tämä kaikki aiheutti sen, etten enää osta mitään Huutonetistä tai Torista tms. Tässä tapauksessa oppi meni todellakin perille ja ahneella oli paskainen loppu.

Kommentoi juttua: Kolumni: Nettikauppa on villi länsi – miksi ihmeessä sen ongelmia ei saada kuriin?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X