Oi aikoja! Rakkaimmat radiomuistot – Lauantain toivotuista Markus-setään
Meillä jokaisella on omat muistomme radiosta. Vuosikymmenten takaisiin hetkiin liittyy lumoa, jotka aikakin on jo tainnut kullata. Kotilieden juttu vuodelta 1987 kokosi muistoista muutaman.
”Maanantai-iltana kello kahdesan alkoi kuunnelma ja kodeissa keräännyttiin hiiskumattomina radion ääreen. Huonekaluteollisuus oli uuden kodin keskeisen esineen innoittamana luonut näppärän huonekalun, niin sanotun radiopöydän.
Siinä oli hylly ja usein laatikkokin, missä säilytettiin Radiokuuntelijaa tai sanomalehdestä leikattua Viikon radio-ohjelmat -palstaa. Radiopöydälle sijoitetun radion alla oli kaunis liina, ja usein liinaa käytettiin myös radion päällä. Huolitelluissa kodeissa kukkamaljakon paikka myös oli radiolla.
Radio oli majesteetillinen ja painoi kuin kivi. Radio oli ikkuna avaraan maailmaan, missä niin kovin harva kävi ennen,” muistelee toimittaja Leena Järstä Kotilieden jutussa Muistojeni radio vuonna 1987.
Radio oli suomalaisten tuntojen tulkki
”Kaikki radion tenhovoima oli äänen varassa. Olihan radio toki tarjonnut viihdettäkin ihan alkuajoistaan lähtien. Palle ystävineen – Palle, Kalle, Iines ja Mirkku – esittivät ohjelmia, jotka naurattivat. Samoin legendaarinen Suomisen perhe.”
”Lauantain toivotut alkoivat esittää kuuntelijoiden levytoiveita syksyllä 1935.
Levytoivekonsertissa kuultiin viikoittain 10–12 esitystä. Kun ohjelmassa ei ole ollut juontajaa, kappaleen jälkeen radiokanavan kuuluttaja luki tekijätiedot. Lähetysaika jakautui kahteen osaan: ensin soitettiin enimmäkseen klassista musiikkia, kun taas lopuksi päästiin populaarimusiikin pariin.”
Radio oli myös kansan suuri yhdistäjä
”Radiossa oli suunnatonta dramatiikkaa. Jos Pekka Tiilikainen itki, itki melkein koko muukin kansa.”
”Kaikesta tästä suuresta kohoavat kaikkein korkeimmalla ne ikimuistettavat ohjelmat, jotka monelle ovat suorastaan virstanpylväitä muistojen taipaleella: Mannerheimin hautajaiset, Helsingin olympiakisojen avajaiset, talvisodan rintamavoitoista kuuleminen ja sen Suomi–Ruotsi-maaottelun selostus, missä Suomen voitto tuli kotiin viimeisen Voitto Hellstenin juokseman viestiosuuden ansiosta.”
Televisio nappasi yleisön radion ainutkertainen lumo hiipui
”Ja sitten vain radion lumo lopahti. Ensin tuli rinnakkaisohjelmia, ula (ultralyhyet aallot), ja iltapäivälähetyksiä ja jopa uutisia tunnin välein. Öisinkin.
Tenhovoima kohtasi itseään lopullisesti vahvemman television räjähdysmäisesti yleistyessä. Radioteatterin draamat hävisivät kuvapiirongin annille.”
Kerro ja kommentoi alle, mikä radiopersoona tai -ohjelma on sinulle jäänyt menneiltä vuosikymmeniltä erityisesti mieleen?
Toimittaja Leena Järstän juttu on julkaistu Kotiliedessä 17/1987.
Kommentoi
Kommentoi juttua: Oi aikoja! Rakkaimmat radiomuistot – Lauantain toivotuista Markus-setään
Pekka oli päissään Nevalan hoitan aikana, selosti play-backina heiton. Markus-setä sanoi suorassa lähetyksessä, että nyt tämä poika lähtee paskalle.