Tarinat

Oma maa -elokuvan ohjaaja Markku Pölönen: "Sodanjälkeinen Suomi oli aikamoinen suo ja umpio"

Markku Pölönen ei halunnut Oma maa -elokuvaansa vanhan Suomi-filmin tunkkaisuutta, vaikka tarina sijoittuukin Suomen jälleenrakennusaikaan sodan jälkeen.

Markku Pölösen Oma maa -elokuva sijoittuu sodanjälkeiseen jälleenrakennusaikaan, vuodesta 1945 olympiavuoteen 1952.

Lue myös: Oma maa -elokuvassa leivotaan suomalaista ruislimppua lähes 100 vuotta vanhasta juuresta. Kotiliesi sai reseptin haltuunsa!

Anni rakastuu jatkosodassa haavoittuneeseen Veikkoon ja lähtee miehen matkaan uudisasukkaaksi Pohjois-Karjalan umpimetsään raivaamaan asutustilaa eli niin sanottua kylmää tilaa. Vaikeuksilta ei vältytä, ja rakkauskin on koitoksella.

Haastattelimme Markku Pölöstä ensi-illan kynnyksellä.

Markku Pölönen, kerroit, että teit Oma maa -elokuvaa pitkään. Mistä aihe tuli?

Koirankynnen leikkaajan (2004) aikaan olin 1940-luvun loppupuolen mietteissä ja tiesin jo silloin, ettei jälleenrakentamisen ajasta ole tehty elokuvaa. Tajusin myös, miten valtavasti siihen aikaan liittyi dramatiikkaa. Suuria tunteita, murhetta, tuskaa ja kaipausta, mutta myös jälleennäkemisen riemua ja rakkautta. Ja kohtalonyhteyksiä ihmisten välille: me kuulumme yhteen. Se kaikki kuulostaa elokuvalta!

Lue myös: Kuulutko suuriin ikäluokkiin? Silloin muistat, kun nämä nyt arkiset asiat olivat vielä outoja

Jossain kohtaa käsikirjoitusta mukaan tuli Paula Vesala. Mitä sitten tapahtui?

Olimme kirjailija Antti Heikkisen kanssa jo päättäneet, että elokuvan päähenkilö on nainen, Anni. Meillä ei kuitenkaan ollut mahdollisuuksia ymmärtää, miten nainen näkee tilanteet. Paula Vesala, joka on muusikko ja maatalon tyttö, kirkasti meille naisena olemisen strategioita. Olin ajatellut, että Anni palaisi Veikon luo raskaana, mutta Paula sanoi, että ei missään tapauksessa. Se ei olisi rakastavan ihmisen vaan hädissään olevan ihmisen teko. Vanhassa Suomi-filmissä niin olisi kuitenkin tapahtunut.

Halusitko Omasta maasta vahvojen naisten elokuvan?

Minulla on sellainen olo että nykynaiset pyytelevät valtaa ja oikeuksia miehiltä, vaikka naiset ovat ottaneet tasa-arvon jo kauan sitten. Sain aikoinani kirjeen vanhemmalta rouvalta Savosta. Hän kertoi olleensa sota-aikana jäsenenä naispuolisessa tukinuittoporukassa.

Viihdyt country&eastern-elokuvien parissa, ja televisiosarjaasi Karjalan kunnailla kaivataan varmaan vieläkin. Ikävöitkö takaisin markka-ajan Suomeen?

Pikemminkin haluan aina välillä vain pulahtaa nostalgiaan. Mutta ei sinne voi jäädä, sillä se Suomi on myös aikamoinen suo. Sitä unohtaa helposti, miten monet asiat olivat todella hankalia ja miten elimme kuin umpiossa. Toisaalta on entisessä Suomessa myös paljon piirteitä, jotka haluaisi tuoda tänne nykyaikaan.

Lue myös: Oma maa -elokuvan juureen tehdyn ruislimpun ohje