Tarinat

Ota kantaa: Pitäisikö vaikeasti muistisairaalta viedä äänioikeus?

Vaikeasti muistisairas äitini sai äänestää presidentinvaaleissa, vaikka ei ymmärtänyt lainkaan, mistä oli kyse. Se on väärin.

Piipahdin Alzheimerin tautia sairastavan äitini luona espoolaisessa hoitokodissa pari viikkoa ennen presidentinvaaleja. Hoitaja iloitsi minun osuvan paikalle hyvään saumaan: hoitokotiin oli järjestetty asukkaille tilaisuus ennakkoäänestykseen ja voisin toimia äitini avustajana. Aamun aikana he olivat ryhmässä käyneet läpi ehdokkaita ja heidän vaalilupauksiaan.

Tottahan toki, ajattelin. Tiesin äitini poliittisen kannan ja suosikin, jota hän äänestäisi, jos olisi terve.

Äänestys oli järjestetty erilliseen huoneeseen, jossa kolme virkailijaa valvoi, että kaikki sujuu asiallisesti. He kääntyivät meihin selin, ja ryhdyin luettelemaan äidilleni ehdokkaita.

Kerroin, että äänestäisimme Suomelle presidenttiä. Lopulta tiedustelin äidiltä, ketä hän haluaisi äänestää.

Äiti napitti listaa lasittunein silmin ja hymyili.

Mitä laki sanoo äänioikeudesta?

Lain mukaan äänioikeus kuuluu jokaiselle Suomen kansalaiselle, joka asuinpaikastaan riippumatta viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta. Äänioikeuden voi menettää vain luopumalla kansalaisuudestaan.

Äänioikeutta ei saa luovuttaa ja sitä on aina käytettävä henkilökohtaisesti. Toisen puolesta ei voi äänestää.

Äänestäjä saa käyttää apunaan avustajaa, jos hänen kykynsä tehdä äänestysmerkintä on oleellisesti heikentynyt. Avustaja on velvollinen täyttämään äänestäjän osoittamat tiedot ja pitämään ne salassa.

Kuulostaa ylevältä, eikös? Silti löysin itseni äänestyslapun ja kynän kanssa äänestämässä äitini kanssa, joka hyräili joululauluja. Hänellä ei ollut mitään hajua siitä, mitä olimme tekemässä.

Kenen tahto toteutuu, kun muistisairas äänestää?

Lopulta kysyin äidiltäni, haluaisiko hän äänestää samaa ehdokasta, jota hän oli äänestänyt ennenkin. Äiti nyökkäsi. Kirjoitin numeron hänen puolestaan paperille, sillä se ei enää häneltä onnistu. Samalla ajattelin kauhulla, miten helposti tässä tilanteessa voisi toimia väärin. Olisin voinut laittaa äidin äänestämään ketä hyvänsä.

Äänestyksen jälkeen tiedustelin hoitajalta, mihin raja vedetään. Kuulemma äänestäjän pitää pystyä ilmaisemaan oma tahtonsa.

Mutta kuka määrittelee, mikä on äänestäjän oma tahto, jos ymmärrystä ympäröivästä maailmasta ei enää ole ja äänestäjä tarvitsee edunvalvontaa sekä ympärivuorokautista hoitoa?

Mielestäni äidilläni ei saisi enää olla äänioikeutta.

Lähde: vaalit.fi

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 4/18.

Mitä mieltä sinä olet? Osallistu keskusteluun kommenttikentässä!

Kommentoi

Kommentoi juttua: Ota kantaa: Pitäisikö vaikeasti muistisairaalta viedä äänioikeus?

kaisukka

Monet kiitokset kirjoituksesta Pitäisikö vaikeasti muistisairaalta viedä äänioikeus? Olen monesti pohtinut samaa asiaa, molemmat vanhempani muistisairaita ja toinen heistä jo liikuntakyvytönkin. Kuinka kauan annan heidän osallistua äänestyksiin, koska ymmärrys asioista ja asiayhteyksistä on poissa. Heidän on mahdotonta valita ja tietää ehdokkaista koska eivät seuraa minkäänlaisia medioita.
Äänestysprosenttien laskeminen on myös mielestäni kyseenalaista, niin paljon on maassamme henkilöitä, jotka eivät pysty äänestämään (muistisairaat, vammaiset jne ). He ovat itse syyttömiä tilanteeseensa ja kovin alttiita muiden mielipiteille. Joten kuka päättää äänestysnumerosta heidän kohdallaan?
Yli 10 v omaishoitajana pohdiskellut

Sinun täytyy kommentoidaksesi.