Tarinat

Pirjo, Marja ja Mika kertovat, miksi he jatkavat töitä eläkeiässä – jos luulet, että tärkein syy on raha, olet väärässä

Eläkeläinen opettaa, eläkeläinen ajaa taksia, eläkeläinen antaa terapiaa. Miksi niin moni tekee töitä eläkkeellä?

Älä tee bäkkäriä, Pirjo Mertaranta, 63, sanoo pojalle, joka tasapainoilee kaiteella Nastolan kirkonkylän koulun pihalla. Poika uskoo. Pirjo toimi välituntia viettävän 6A-luokan luokanopettajana, kun nämä kävivät luokkia 1–3. Nyt hän opettaa heitä välillä sijaisena. Oikeasti Pirjo on jo ollut jo kolme vuotta eläkkeellä, mutta hän tekee töitä eläkkeellä.

”Opettajan työllä on ollut minulle aina hirveän suuri merkitys. Rakastan työtäni.”

Lapsetkin tuntuvat tykkäävän Pirjosta.

”Pirjo on rento ja rempseä ope, joka menee suoraan asiaan”, kuuluu välituntia viettävien lasten analyysi.

Eläkeläiselle riittää töitä, ­koska kouluissa kärsitään sijaispulasta. On päiviä, jolloin Pirjo voi valita kolmen koulun välillä, mihin niistä hän menee opettamaan. Viime vuonna hän teki töitä keskimäärin 2 tai 3 päivää viikossa.

Useimmiten Pirjo työskentelee juuri Kirkonkylän alakoulussa, jossa hän teki 36-vuotisen virkauransa. Hän puhuu yhä ”meidän koulusta”.

”Jatkan opettamista niin kauan kuin koen, että minusta on hyötyä.”

Pirjo ei ole ajatuksineen ainoa. Hän kuuluu siihen kasvavaan suomalaisten joukkoon, joka jatkaa työntekoa vanhuuseläkkeellä ollessaan.

Mika ei osannutkaan vain lepäillä ja halusi tekemistä

Eläkkeelle voi nykyään jäädä joustavasti 63–68-vuotiaana. Noin joka kymmenes sen ikäisestä eläkeläisestä tekee töitä, monet osa-aikaisesti.

Vuoden 2020 lopussa alle 68-vuotiaita vanhuuseläkkeen saajia oli 280 000. Pirjolla kuten monilla julkisella sektorilla työskennelleellä on ollut alhaisempia eläkeikiä.

Keskeinen syy tehdä töitä eläkkeellä on se, että ihmiset ovat eläkeikään tullessaan yhä terveempiä ja parempikuntoisia.

”Kotona makoilu voi aluksi tuntua mukavalta, mutta pidemmän päälle moni kaipaa jotain tekemistä. Suomessa ollaan perinteisesti hyvin työorientoituneita”, sanoo kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurva­keskuksesta.

Niin kävi 67-vuotiaalle Mika ­Elolle. Hän olisi voinut jatkaa 45 vuotta kestänyttä uraansa ravintola-alalla, mutta päätti jäädä eläkkeelle 64-vuotiaana.

”Tietotekniikka ja ohjelmistot muuttuivat työssäni silloin jälleen kerran. Olin taistellut niiden kanssa jo 30 vuotta”, Mika sanoo.

Se oli riittävästi.

HOK Elannon ravintoloissa johtajana työskennellyt Mika oli kuvitellut, että lepää eläkkeellä laakereillaan. Mutta se ei ollutkaan yksinkertaista. Kun eläke koitti huhtikuussa 2018, Mika kävi lenkillä ja kuunteli lintujen laulua.

Kesä meni mukavasti, mutta syksyllä hän tuli siihen tulokseen, ettei ­tästä tule mitään.

”Kun jäin pois pitkän uran jälkeen, tunne oli kuin olisi ajanut mopolla päin seinää.”

Johtajana uransa tehnyt Mika tekee töitä eläkkeellä taksikuskina

Mikan oli keksittävä jotain. Nuorempi vaimokin jatkaa työelämässä vielä pitkään. Mika mietti, että hän pitää autolla ajamisesta, ja taksiala oli tuolloin uudistumassa. Moni firma haki kuljettajia.

Mika soitti erääseen firmaan ja kysyi, onko vanhalle ukolle käyttöä. Hän voisi ajaa 3–4 päivää viikossa. Vastaus kuului: ensi viikolla alkaa kurssi, lähdetkö mukaan?

Ikänsä palveluammatissa toiminutta Mikaa hieman huvitti se, miten perusasioista lähdettiin: pitää sanoa päivää, kiitos ja avata asiakkaalle ovi. Alan vaihdosta hän pitää itselleen ­mitä sopivimpana, koska sai jatkaa asiakaspalvelutyössä.

”Nautin siitä, että saan olla ihmisten kanssa.”

Nykyisin hän kuljettaa pääasiassa koululaisia, joille on sattunut tapaturma, mutta myös ihan tavallisia asiakkaita. Öisin Mika ei taksia aja.

Tuloja eläkkeen oheen

Samaan aikaan kun eläkeläisten työnteko on lisääntynyt, on kasvanut myös niiden työssäkäyvien määrä, jotka jatkavat töitä yli vanhuuseläkkeen alaikärajan nostamatta eläkettä. Erityisesti asiantuntijatehtävissä toimitaan usein näin.

Sen sijaan työntekijäammateissa jäädään useammin pois heti kun mahdollista ja tehdään halutessa töitä eläkkeen rinnalla.

Lue myös Anna.fi:n juttu: Miten pienituloinen nainen pärjää eläkkeellä? Näin naiset jakavat arjen selviytymisvinkkejä

Huumori on ollut Pirjon valttikortti sekä luokassa että opettajanhuoneessa. Pirjo on yhä niin tärkeä osa työyhteisöä, että jos häntä ei ole hetkeen näkynyt koululla, joku laittaa viestin ja kysyy, miten menee.
Pirjo Mertaranta on jäänyt eläkkeelle, mutta jatkaa opettajan työtään sijaisuuksien muodossa. Pirjo tuntee Nastolan Kyläkoulun oppilaat hyvin. Opettajein huoneessa käy kuhina kun opettajat vaihtavat kuulumisia lounastauolla. Pirjo on tuonut tuliaisia tuoreen lapsenlapsen syntymän johdosta. Kuva: Marjo Tynkkynen/ Blindspot Photo Oy
marjo@blindspotphoto.fi

Töitä eläkkeellä jatkavat usein kuljetusalan työntekijät, erityisesti raskaiden ajoneuvojen kuljettajat, sekä kiinteistöalalla työskentelevät. Myös opettajat, sairaanhoitajat ja ­siivousalalla ja kaupan alalla työskentelevät usein jatkavat.

”Esimerkiksi opettajille ja hoitoalalla työskenteleville on koko ajan myös kysyntää, jolloin heidän on helppo löytää sijaisuuksia”, Eläketurvakeskuksen Jari Kannisto sanoo.

Pirjo liikuttuu yhä muistellessaan eläkejuhliaan

Opettajan sijaisuuksia tekevän Pirjon rivitaloasunnon vitriinissä komeilee Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1. luokan mitali kultaristein. Tasavallan presidentti myönsi sen hänelle opettajan työstä vuonna 2019. Mitali tuli suurena yllätyksenä eläkkeelle jäämisen kynnyksellä.

Eläkejuhlien muisteleminen saa Pirjon liikuttumaan. Toukokuisena päivänä koulun salissa katseltiin kuvia vuosien varrelta ja musiikki soi. Pirjo kannettiin ulos kultatuolissa, ja Arttu-open kanssa ajeltiin tandemilla koulun ympäri.

”Parasta oli, että luokka, jonka olin vienyt läpi alakoulun, tuli tervehtimään minua välitunnilla, vaikka he kävivät jo yläastetta. Jotkut tulivat Lahdesta asti.”

Lue myös: Runo eläkkeelle jäävälle: Valitse kauniit säkeet ystävän korttiin!

Eläkkeen ensikuukaudet sujuivat hyvin. Pirjo kävi siskonsa kanssa New Yorkissa, mutta elokuussa hän huomasi, että ajatukset vaelsivat koulutyöhön.

Elokuussa Pirjon ajatukset vaelsivat kouluun. ”Mietin, että nyt siellä mennään välitunnille, ja pyöräilin koulun läheltä.

”Mietin, että nyt siellä aloitellaan ensimmäistä koulupäivää, nyt mennään välitunnille, ja pyöräilin sitten koulun läheltä.”

Pian Pirjon kännykkään tuli viesti, jossa häntä kysyttiin sijaiseksi yläkouluun.

”Hirvitti, mutta vastasin ­pian, että okei. En ollut opettanut yläkoulussa, mutta pian huomasin nauttivani siitä, koska se haastaa minua sopivasti.”

Pirjo oli tiennyt jo viimeisenä virkavuotena jatkavansa opettamista, koska ei saisi muuten aikaa kulumaan. Hän oli eronnut ja elänyt sinkkuna kymmenisen vuotta. Aikuiset pojat asuivat omillaan.

Myös monen muun eläkeikäisen halua jatkaa töitä selittää osaltaan se, että Suomessa moni asuu yksin.

”Työyhteisön merkitys on erityisesti heille varsin suuri. Eritoten, jos on ollut työelämässä 40 vuotta”, Eläketurvakeskuksen Jari Kannisto sanoo.

Marja haluaa auttaa ja jatkaa siksi töitä eläkkeellä

Psykologi ja psykoterapeutti ­Marja Saarenheimo, 68, pitää kolmena päivänä viikossa vastaanottoa, antaa työnohjausta ja kouluttaa. Pääosan työurastaan hän toimi tutkijana Tampereen yliopistossa sekä Vanhustyön keskusliitossa.

Marja opiskeli ­psykoterapeutiksi vasta aikuisiällä, ja 63-vuotiaana hän päätti siirtyä kokopäiväiseksi terapeutiksi. Työ on niin antoisaa, ettei Marja oikeastaan ole ajattelut eläkkeelle jäämistä. Aikaakin hänellä on, kun lapset ovat omillaan. Marja asuu itsekseen koira seuranaan.

Tosin lapsenlapset ovat muuttaneet tilannetta.

”Jos minua pyydetään lapsenvahdiksi, pyrin aina siihen, että pystyn suostumaan.”

Marja haluaa jatkaa työtä psykoterapeuttina myös siksi ,että hänellä on voimakas sosiaalinen omantunto.

”Jos en tekisi tätä, tekisin jotain vapaaehtoistyötä auttamisen parissa. Mutta koska olen tähän koulutettu ja terapeuteista on pulaa, pidän vastaanottoa.”

Marja on huomannut asiakkaiden arvostavan sitä, että terapeutilla on ikää ja elämänkokemusta. 65-vuotiaa­na hän tajusi, että taloudellisessa mielessä hänen kannatti ryhtyä nostamaan eläkettä ja jatkaa töitä osa-aikaisesti.

”Piti vain perustaa osakeyhtiö toimi­nimen sijaan, koska muuten vero­prosenttini olisi noussut hyvin korkeaksi.”

Marja sanoo saavansa kohtuullista vanhuuseläkettä, ja palkkaa hän nostaa osakeyhtiöstään.

Raha ei ole ykkössyy jatkaa töissä, vaan merkityksellisyys

Raha ei alkuunkaan aina ole tärkein syy jatkaa töitä. Töitä tekevien eläkkeet ovat jopa muiden samanikäisten eläkkeitä korkeampia.

Lisätuloja oleellisempaa monelle on merkityksellisyys, jonka työ elämään tuo. Tämä selviää Eläketurvakeskuksen vuosia 2007–2020 käsittelevästä tutkimuksesta.

Pirjo on pitänyt työtaitojaan yllä kursittamalla itseään. Tieto­tekniikka on suurin haastaja. ”Sitä olen pyrkinyt oppimaan niin, että selviän, ja onneksi taitavat oppilaat tarvittaessa auttavat.”
Pirjo on pitänyt työtaitojaan yllä kursittamalla itseään. Tieto­tekniikka on suurin haastaja. ”Sitä olen pyrkinyt oppimaan niin, että selviän, ja onneksi taitavat oppilaat tarvittaessa auttavat.”

Marjan tavoin myöskään opettajan sijaisuuksia tekevälle Pirjolle lisätulot eivät ole keskeinen syy tehdä töitä eläkkeellä. Mutta koska tulotaso on säilynyt virkavuosien tasolla, Pirjon ei ole tarvinnut nipistää mistään.

Lue myös: Heidi, 25, säästää ja sijoittaa, jotta voi lopettaa työt 45-vuotiaana: ”Kun viimein pääsisi eläkkeelle, on valmis hautaan – en halua sellaista”

Taksia ajavalle Mikalle ajamisesta saatavat tulot ovat lähinnä kahvirahaa eläkkeen päälle. Mutta sitäkin tarvitaan, kun kotona asuu vielä alaikäinen lapsi.

Työtä Mikalta verotetaan yhtä korkealla prosentilla kuin eläkettä.

”Maksan veroja ihan hirveästi, mutta teen sen mielelläni.”

Eläkettä taksiajot kerryttävät niin, että kun Mika täyttää 68 vuotta, niistä kertyvä lisä maksetaan nykyisen eläkkeen päälle.

Kun tekee töitä eläkkeellä, voi sanoa hyvästit stressaavalle metatyölle

Mika toteaa, että hänen nykyinen työnsä on stressitöntä verrattuna ­aiemman työuran vastuisiin ravintolan johtajana. Kun tulee illalla kotiin, ei tarvitse murehtia mistään.

Samaa sanoo sijaisuuksia tekevä Pirjo.

”Minulla ei ole paperitöitä eikä opettajan muita velvollisuuksia. Pidän vain tunnit.”

Eläketurvakeskuksen Jari Kannisto kertoo, ­että henkisesti raskaiden töiden jälkeen moni eläkkeellä ­työskentelevä vaihtaa alaa kokonaan. Lähtee vaikka puutarha-alalle.

Eläkehommissa on se mukava puoli, että niitä voi tehdä juuri sen verran kuin haluaa. Eläkeläinen päättää itse, mitä ja milloin tekee.

”Eläketaso meillä on kuitenkin sellainen, ettei se ­pakota tekemään töitä”, Kannisto sanoo.

Riittääkö töitä nuoremmille, jos moni jatkaa töitä eläkkeellä?

Työnantajien suhtautuminen ikääntyneitä kohtaan on muuttunut suotuisammaksi, etenkin kun tällä hetkellä monilla aloilla on pulaa työntekijöistä.

Mitä korkeampaan ikään tullaan, sitä vähemmän eläkkeellä tehdään töitä. Mutta poikkeuksiakin on.

Opettajan sijaisuuksia eläkkeen lomassa tekevä Pirjo Mertaranta sanoo, että hän tarvitsee elämäänsä tietyn rytmin. ”Viikon­loppuna on ihan eri tunnelma, kun on ollut töissä.”
Opettajan sijaisuuksia eläkkeen lomassa tekevä Pirjo Mertaranta sanoo, että hän tarvitsee elämäänsä tietyn rytmin. ”Viikon­loppuna on ihan eri tunnelma, kun on ollut töissä.”

”Erityisesti yrittäjät ovat tervaskantoja, jotka jatkavat usein työntekoa eläkkeellä. Työtä tehdään omassa yrityksessä niin pitkään kuin se suinkin on mahdollista”, Eläketurvakeskuksen Jari Kannisto kertoo.

Ei ole näyttöä siitä, että vanhat vievät nuorilta työpaikat. Työ luo uutta työtä.

Ei ole näyttöä myöskään siitä, että ”vanhat tulevat ja vievät nuorilta työpaikat”.

”Työ luo uutta työtä ja parantaa kaikkien työmahdollisuuksia. Jos tulee taantuma, eläkeläiset väistyvät, koska heillä toimeentulo on turvattu”, Kannisto sanoo.

Ilot ja surut työporukan kanssa

Puolen päivän jälkeen opettajanhuoneen kahvipöytä Nastolan kirkonkylän koulussa täyttyy opettajista. Pirjo on tuonut tarjolle Brunbergin suukkoja, koska hänestä on tullut hiljattain mummi.

Pirjo pitää puhetta yllä, nauraa ja nappaa virkaiältään vanhimman kollegan viereensä.

Apulaisjohtaja Mira Tolonen kehuu Pirjon kuuluvan yhä kalustoon, ja koska tämä on niin kokenut, hän voi sijaisena ottaa vaativia tehtäviä.

”Elämänkokemus ja maalaisjärki ovat työssä kaiken a ja o, ja sitä Pirjolla on”, rehtori Suvi Rantalainen kiittää.

Pirjo sanoo, että tämä yhteisö, jonka kanssa jaetaan ilot ja surut ja käydään kuntoilemassa, on ollut syy jatkaa töitä.

Pirjo on suunnitellut, että palkkatyöt jätettyään hän voisi ryhtyä koulumummoksi ja tulla lukemaan lapsille. Hän arvelee, että hänelle kävisi huonosti jos jäisi sohvalle pötköttelemään.

Liikutus pyrkii jälleen silmiin.

”Olen onnellinen, että olen saanut tehdä työtä paikassa, jossa minut on hyväksytty juuri sellaisena kun olen.”

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 11/2022.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Pirjo, Marja ja Mika kertovat, miksi he jatkavat töitä eläkeiässä – jos luulet, että tärkein syy on raha, olet väärässä

Sinun täytyy kommentoidaksesi.