"Sori mutsi, olin vähän rahan tarpeessa" – Ikääntyneiden taloudellinen kaltoinkohtelu on yleistynyt, mutta rikokset eivät tule ilmi
Kun oma lapsi kiristää rahaa äidiltään tai isältään, vyyhti on vaikea. Pelissä on rahan lisäksi tunteita: syyllisyyttä, pelkoa, rakkautta ja vihaa. Moni ajattelee kasvattaneensa lapsensa niin huonosti, että ansaitsee riiston.
Ikäihmisiin kohdistuva taloudellinen hyväksikäyttö on lisääntynyt merkittävästi viime aikoina. Viime vuonna yli 65-vuotiaat tekivät poliisille 2 846 rikosilmoitusta erilaisista petoksista. Vuodesta 2012 ilmoitusten määrä on kaksinkertaistunut. Todennäköisesti valtaosa tapauksista jää kuitenkin ilmoittamatta.
”Poliisin tilastot raapaisevat vain pintaa. Varsinkin lähisuhteessa tapahtuva taloudellinen hyväksikäyttö on yksi pahiten piiloon jäävistä rikoksen muodoista,” arvioi rikoksentorjunnan erikoisasiantuntija Markus Alanko oikeusministeriöstä.
Lähisuhteessa tapahtuvia rikoksia ei ilmoiteta
Taloudellinen hyväksikäyttö voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan, ulkopuolisten ja läheisten tekemään kaltoinkohteluun.
Ulkopuolisten kaltoinkohtelua ovat esimerkiksi erilaiset petokset, joita tehdään internetissä, puhelimitse tai tulemalla kotiovelle viranomaiseksi esittäytyen.
Lähipiirissä tapahtuvassa kaltoinkohtelussa käytetään hyväksi pitkäaikaista luottamusta ja uhrin kiintymystä tekijään. Kyse voi olla pienen rahasumman ottamisesta vanhemman lompakosta, ruokaostosten ostamista isovanhemman tiliin, asunnon myynnistä ilman toisen tahtoa tai lainan pyytämisestä, vaikka ei aikoisi maksaa takaisin.
Lue myös: Vanhusten hätään ei osata puuttua – vain harva tietää tästä tärkeästä oikeudestaan
Oikeusministeriön Markus Alangon mielestä lähipiirissä tapahtuvat teot ovat suurempi ongelma, koska ne jäävät useammin piiloon.
”Ne ovat todennäköisesti myös määrällisesti isompi ongelma. Ei välttämättä vain taloudellisessa menetyksessä mitattuna, vaan kaikkiaan, kun muut kärsimykset, kuten väkivalta, uhkailu ja ahdistus otetaan mukaan.”
Ilmiötä on vaikea tutkia
Tietoa tapauksista on vähän, ja aihetta on vaikea tutkia. Esimerkiksi kansalliseen rikosuhritutkimukseen yli 75-vuotiaiden kokemuksia on vaikea saada.
Kun iäkkäiltä on kysytty heidän kokemuksiaan, vastausprosentti on jäänyt pieneksi. Muistisairauksista kärsivät eivät kykene aina vastaamaan, ja vaarana on, että muutenkin heikoimmassa asemassa olevien vastaukset jäävät saamatta, jolloin tulokset antavat väärän kuvan ikäryhmän kärsimästä rikollisuudesta.
Joskus hyväksikäyttö huomataan vasta, kun ihminen on kuollut, vaikka se olisi jatkunut vuosikymmeniä. Uhri ei ole ehkä halunnut tai uskaltanut ilmoittaa petoksista tai ei ole huomannut niitä. Joskus uhri kokee vahingon niin pieneksi, ettei siitä kannata nostaa meteliä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) ikäihmisten taloudellista kaltoinkohtelua tutkinut Minna-Liisa Luoma sanoo, että lähisuhteessa tapahtuvaan kaltoinkohteluun liittyy paljon tunteita.
Yhden arvion mukaan yli 60-vuotiaista naisista jopa 30 000 on kokenut taloudellista kaltoinkohtelua viimeisen vuoden aikana.
”Kiintymys, rakkaus, häpeä ja syyllisyys voivat estää uhria ilmoittamasta rikosta. Omalle lapselle tai lapsenlapselle ei haluta pahaa.”
Kun THL vuonna 2010 kysyi yli 60-vuotiailta kotona yksinasuvilta suomalaisnaisilta heidän kokemuksiaan lähisuhdeväkivallasta ja kaltoinkohtelusta, 6,6 prosenttia vastaajista kertoi kokeneensa taloudellista kaltoinkohtelua viimeisen vuoden aikana.
Luoma laskee, että se tarkoittaisi noin 30 000 suomalaista yli 60-vuotiasta naista. Se on paljon enemmän kuin rikostilastot antavat ymmärtää.
Kiintymystä hyödynnetään
Fyysistä, henkistä tai taloudellista kaltoinkohtelua kohdanneiden ikäihmisten parissa työskentelevän Suvanto ry:n asiakastyön suunnittelijana Päivi Helakallio sanoo, että taloudellisen kaltoinkohteluun liittyvä häpeä on syvältä kouraisevaa.
”Moni uhriksi joutunut ajattelee, että on oma syyni, että minua kohdellaan näin. Olen kasvattanut lapseni niin huonosti, että ansaitsen tämän.”
Helakallio on tehnyt vuodesta 2007 lähtien kotikäyntejä ja ohjannut palvelutaloissa kokoontuvia vertaistukiryhmiä. Hän ohjaa asiakkaitaan sosiaalihuollon tai vanhuspsykiatrian piiriin, tekee kunnille huoli-ilmoituksia ja auttaa asiakkaitaan rikosilmoitusten tekemisessä.
”Ryhmäläiset toistavat minulle aina, kuinka tyhmiä ja hölmöjä he ovat. Silti he haluavat tulla kuulluiksi, jotta kenenkään ei tarvitsisi luulla olevansa asiansa kanssa yksin.”
Miltä tuntuu, kun oma lapsi uhkailee ja kiristää rahaa? Lue lastensa kaltoinkohtelemiksi joutuneiden ihmisten tarinat Kotilieden numerosta 16/2019. Tilaa lehti nyt tarjoushinnalla tai hanki digilehden lukuoikeus täältä!
Kommentoi
Kommentoi juttua: "Sori mutsi, olin vähän rahan tarpeessa" – Ikääntyneiden taloudellinen kaltoinkohtelu on yleistynyt, mutta rikokset eivät tule ilmi
Perintö- ja verosuunnittelijoita, on paljon ns. ”kunnon ihmisissä”, eli se vanhempien hyväksikäyttö, ei useinkaan näytä, miltään resuiselta päihdeongelmalta. Siskojenhakkaajilla on kyllä keinonsa, miellyttää vanhempia, nimet papereihin saadakseen. Elämäntyöt ja omaisuudet, otetaan sisäsiististi omiin nimiin ja sisarukset syrjäytetään leipäjonoihin. Ei mitenkään harvinaista Suomessa.
Nämä vanhempiaan hyväksikäyttävät aikuiset lapset ovat useimmiten jääneet lapsen tasolle. He luulevat että vanhemmilla on yhä antaa kaikki kuten silloin kun he olivat lapsia. Tähän liittynee myös kyvyttömyys hoitaa raha-asioitaan kypsän aikuisen tavoin; usein heillä on muutkin asiat sekaisin. Vanhempien syyllisyys on siksikin turhaa, että monesti ikuisesti rahan tarpeessa oleva on vain yksi lapsista. Kaikki lapset ovat kasvaneet samassa perheessä samojen sääntöjen mukaan. On raastavaa pelastaa aina aikuista lasta turhaan – pian hän on taas uppoamassa, ja näyttää siltä ettei hän itse käsitä miten kurjasti ja epäoikeudenmukaisesti hän kohtelee vanhempiaan tai toista heistä, jos toinen on kuollut. Hän horjuttaa myös ikääntyneen taloutta, ja pakottaa elämään epävarmuudessa epäluotettavuutensa ja itsekkyytensä vuoksi.
Ja joskus tämä toimii toisinkin päin. Olen nähnyt, kun peliongelmainen äiti mitä erilaisimmilla tavoilla ruinaa rahaa aikuiselta lapseltaan. Syyllistämistä, sääliä yms. käytetään härskisti hyväkseen. Otetaan lapselta uudestaan ja uudestaan velkaa, jota ei koskaan makseta. Ja lopulta jopa varastellaan, kun ei rahaa saada. Äidin vierailun jälkeen on saattanut kadota se uusi takki naulakosta tai mediakuulokkeet hyllystä. Poliisille ei tästä iletä kertoa.
Vuosien saatossa lapselle on sentään jo kasvanut vahvempi selkäranka kaverien tsemppaamana ja äidin sananpaino heikentynyt. Äipällä on porttikielto lapsensa luo, eikä rahaa irtoa peliautomaatteihin. Saa pärjätä pelimummeli omillaan, kun ei vierotushoitokaan toimi.
Pitkässä juoksussa nuorempi on toki selkeästi vanhusta vahvemmassa asemassa.