Suomessa on surkeat opasteet, viimeisin esimerkki Pasilan asema – täällä jokainen palvelee itse itseään

Pasilaan Suomen toiseksi vilkkaimman rautatieaseman päälle rakennettiin hulppea uusi kauppakeskus ja asema, mutta lippumyymälää ei tiloihin mahtunut.

Pasilan juna-asema Helsingissä on Suomen toiseksi suurin juna-asema, mutta lippuja sieltä ei voi ostaa. Tai voi, R-kioskilta, jos on sattunut saamaan haltuunsa salaista tietoa. Missään ei nimittäin julkisesti kerrota, että lippuja myydään kioskilla.

Toki asemalla voi asioida myös lippuautomaateilla, mutta jos haluaisi kohdata elävän ihmisen tai kenties kysyäkin jotain, se ei ole mahdollista.

Lue myös: Epäiletko, että läheistäsi käytetään taloudellisesti hyväksi?

Vaikka juna-asema sijaitsee Pohjoismaiden suurimmassa kauppakeskuksessa, jossa on 250 vuokrattavaa liiketilaa yli 85 000 neliömetrin alueella, lippumyymälä ei ole näihin tiloihin mahtunut.

Kerran jos toisenkin olen itsekin törmännyt asemalla hämmentyneeseen, yleensä itseäni iäkkäämpään matkustajaan, joka ei tiedä, minne mennä ja miten.

Lue myös: Ota kantaa, pitäisikö muistisairaalta viedä äänioikeus.

Vessassa käyminenkin on vaativa suoritus

Eipä sillä. Suomessa luotetaan muutenkin siihen, että me kaikki turistit ja dementikot mukaan lukien selviämme jokapäiväisestä elämästämme ilman turhanaikaista opastusta ja neuvontaa.

Tämä tuli huomattua myös Tikkurilan juna-asemalla, missä yritin päästä hiljattain vessaan.
Puolen tunnin haeskelun jälkeen löysin pimeästä käytävästä oven, jossa luki: hae koodi Dixin kassalta. Kesti hetken miettiä, mikä on Dixi ja missä sen kassa.

Viimein ymmärsin, että Dixi on koko kauppakeskuksen nimi, ja koodin saa luultavasti miltä tahansa kassalta.

No, kiirehdin kupla otsassa tiedustelemaan koodia läheisen pikaruokamyymälän tiskiltä. Myyjät olivat ystävällisiä ja herttaisia, mutta hetken aikaa hekin joutuivat arpomaan ennen kuin joku muisti oikean koodin.

Autolla suunnistaminenkin on usein arpapeliä

Sama homma autoliikenteessä. Jos kotikaupungistani Tampereelta haluaa ajaa vaikkapa Lahteen, joka on ensimmäinen suuri kaupunki idän suunnassa, täytyy ymmärtää ajaa ensin Helsinkiin ja Jyväskylään päin.

Lahden opasteet löytyvät kyllä matkan varrelta, kunhan luottaa siihen, että ennemmin tai myöhemmin ne tulevat vastaan.

Ehkä tästä syystä emme esimerkiksi autoa ajaessamme käytä enää vilkkua. Se olisi liian selkeää viestintää lähimmäisiä ajatellen. Suomen parhaita turistinähtävyyksiä ovat surkeat opasteet.

Kommentoi Riikka Lehtovaaran kolumnia alle ja osallistu keskusteluun!

Ovatko opasteet sinun mielestäsi kelvolliset? Tuntuuko sinusta koskaan siltä, että sinun täytyy kamppailla ja selviytyä löytääksesi oikean paikan tai palvelun? 

Keskustelu

Myös englanninkieliset opasteet ovat yllättävän surkeita. Viime aikoina seurustelusuhteen englantia puhuvan kanssa aloittaneena on tullut kiinnitettyä asiaan huomiota. Yrittäkääpä joskus eläytyä sellaiseen asemaan, ettet puhu tai ymmärrä sanaakaan Suomea ja yritä selvitä 🙂 Toki Suomea opetellaan kovasti, mutta työssäkäyvältä aikuiselta se kuitenkin vie aikansa ja sekin aika pitää jotenkin selvitä. Ja tietysti myös turisteja koskee sama juttu… Parantamisen varaa on, paljonkin!

Opasteet etenkin autoliikenteelle surkeita. Parasta olisi jos opasteissa olisi aina myös tiennumero. Ulkomailla, etenkin Tanskassa, opin että sama paikannimi voidaan kirjoittaa opasteisiin eritavoin, mutta jos on tiennumero ja nuoli ja on kartalta tutkinut mitä tietä ajaa niin löytää perille. Ja nuo Tampereen opasteet. Ne ovat tosi surkeat ikään kuin opasteiden laittajat eivät olisi milloinkaan autoilleet…

Do duoda….
Nykyimmeinen kun ei vaan osaa.
Tai viitsi. Ottaa selvää edes summittaisesta reitistä ennen tien päälle lähtemistä.
Ja sitten näitä valopäitä näkee räpeltämässä naviaan ja tai puhelintaan tien päällä.

Kommentoi juttua: Suomessa on surkeat opasteet, viimeisin esimerkki Pasilan asema – täällä jokainen palvelee itse itseään

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X