Tarinat

Kotiliesi tutki: Suuret ikäluokat eivät halua hoitokoteihin – joka kolmas on valmis myymään omaisuuttaan ostaakseen hoivapalveluita

Sotien jälkeen syntyneet suomalaiset haluavat ikääntyessään asua kotona, lukea kirjoja ja ajaa autolla. Muutamia eksoottisempiakin toiveita heillä on. Laitoshoitoon he eivät halua joutua. Kotiliesi selvitti kyselytutkimuksella suurten ikäluokkien toiveita ja pelkoja vanhenemisesta.

Suuriin ikäluokkiin kuuluvista joka kolmas on valmis myymään omaisuuttaan ostaakseen palveluita, joita tulevaisuudessa tarvitsee, kun ikää tulee lisää.

Tämä käy ilmi kyselystä, jonka Kotiliesi teetti vuosina 1945–50 syntyneille.

Vastaajia pyydettiin pohtimaan elämäänsä kymmenen vuoden päähän ja kertomaan, ovatko he tuolloin valmiita myymään omaisuuttaan ostaakseen asumiseen ja hoivaan liittyviä palveluita.

Lisäksi heiltä kysyttiin, missä ja kenen kanssa he haluavat tuolloin asua, mikä heitä vanhenemisessa pelottaa tai mistä asioista tai esineistä he eivät missään tapauksessa haluaisi ikääntyessään luopua.

Lue myös: Kuulutko suuriin ikäluokkiin? Muistatko, kun nämä nykyisin tavalliset asiat olivat vielä uusia ja outoja?

Miehet innokkaampia vaihtamaan omaisuutta palveluiksi

Tasan kolmasosa kyselyn osanottajista (33 %) on valmis vaihtamaan omaisuuttaan palveluiksi, miehet (38%) muutamaa prosenttiyksikköä naisia (30%) innokkaampina.

Kolmasosa (34 %) ei halua luopua omaisuudestaan. Miehistä näin vastaa 38 prosenttia, naisista 31 prosenttia.

Kolmasosa empii eli ei osaa tai halua kertoa mielipidettään.

Miehet ovat näissä kaikissa näkemyksissään naisia varmempia. Naisista 39 % ja miehistä 25 % ei osaa kertoa kantaansa. Varallisuuden määrää tai laatua ei kysytty.

Lue myös: Suuret ikäluokat ovat tunteneet sen nahoissaan: Meitä on ollut aina liikaa.

Kuka maksaa ja kenelle vanhustenhoidon tulevaisuudessa?

Tulevaisuudessa mielipiteet varmasti tarkentuvat, sillä suurten ikäluokkien ikääntyessä vanhusten määrä kasvaa ja työikäisten osuus kansasta pienenee. Samalla huonokuntoisetkin vanhukset hoidetaan yhä pidempään kotona.

Monenkirjava palveluasuminen on jo synnyttänyt eri kuntiin hyvin erilaisia käytäntöjä ilman, että asiasta on tehty poliittista päätöstä tai keskusteltu julkisesti.

Osassa palvelutaloista asukkaat maksavat jo nyt osan asumisestaan ja hoidostaan esimerkiksi asunnon myymisestä saamillaan varoilla. Toisaalla omaisuuteen ei kajota.

Kuka maksaa ja mistä? Saako vanhus pitää asuntonsa, jos hoitokulut maksetaan yhteisistä varoista?

Asiaa on tutkittu vähän. Väestöliiton Sukupolvien ketju -projekti julkaisi marraskuussa tutkimuksen, jonka mukaan sekä suuret ikäluokat että heidän lapsensa ovat vahvasti sitä mieltä, että vanhustenhoito on yhteiskunnan tehtävä.

Paikka hoivakodissa, ei kiitos!

Maksaa palvelut kuka tahansa, koti on suurten ikäluokkien mielestä paras paikka. Siellä haluaa tulevaisuudessakin elää 86 % vastaajista.

Haluaisin asua isossa omakotitalossa yksin niin pitkään kuin Herra suo ja pelit kestää, muotoilee 69-vuotias helsinkiläisnainen.

Hämeenlinnassa asuva 72-vuotias nainen vastaa puolestaan näin:

Mieheni kuoli 7,5 vuotta sitten, enkä enää voi kuvitella asuvani toisen henkilön kanssa.

Vastausten perusteella asuinkumppaneista mieluisin on oma puoliso.

71-vuotias Lieksassa asuva nainen vastaa, että haluaisi edelleen asua miehensä kanssa, mutta myös tämän sisar voisi muuttaa saman katon alle.

Olisimme toistemme tukena, hän perustelee.

Lue myös: Mitä on hyvä hoito hoivakodissa? Palkitussa Anninpirtissä vanhus elää kuin kotonaan

Yhteisöasuminen kiinnostaa naisia

Vajaa kymmenesosa (8 %) vastaajista voisi asua jonkinlaisessa yhteisössä ystävien, tuttavien tai tuntemattomienkin seurassa. Naisia (11 %) yhteisöasuminen kiehtoo enemmän kuin miehiä (3 %).

Espoolaisen 70-vuotiaan naisen vastaus kuvaa monen muunkin vastaajan mielipidettä.

Haluaisin asua ystävien kanssa. Kaikilla olisi oma huone tai huoneisto, ja lisäksi olisi yhteisiä tiloja. Palveluja voisi ostaa tarvittaessa.

Vaikka kysely tehtiin tammikuussa ennen viimeisintä vanhustenhoidosta noussutta kohua, juuri kukaan ei haluaisi asua hoivakodissa tai palvelutalossa (vain  4 % haluaa) laitoshoidosta puhumattakaan (0%).

Monessa vastauksessa toistuu sama ajatus kuin tämän 72-vuotiaan porvoolaisnaisen kommentissa:

Haluaisin elää asunnossa, jossa ei kukaan määrää, mitä pitää tehdä ja mikä on terveellistä. En tahdo, että joku sossuhenkilö päättää puolestani, mutta itse joudun maksamaan.

Lue myös: Vanhusten hätään ei osata puuttua – vain harva tietää tästä tärkeästä oikeudestaan

Kommenttien perusteella suuriin ikäluokkiin kuuluvat, 69-74-vuotiaat ihmiset ajattelevat olevansa vielä kymmenen vuoden päästä niin hyväkuntoisia, että yksin asuminen omassa kodissa sujuu.

Moni heistä vastaakin, kuten tämä Jyväskylässä asuva 69-vuotias nainen:

Kymmenen vuoden päästä toivon edelleen asuvani kotona mieheni kanssa. Mikäli häntä ei enää ole, uskon pyytäväni ystäviäni yövieraiksi useammin, vaikka en pelkää yksinoloakaan. Ehkäpä silloin on myös uudenlaisia yhteisöasumisen muotoja, jotka voisivat olla kiinnostavia.

Liikuntakyvyn menetys ja sairaudet pelottavat

Ikääntymisessä pelottaa eniten vakava sairaus ja lähes yhtä paljon liikuntakyvyn menettäminen. Näitä kahta ­asiaa pelkää vastaajista enemmän kuin kuusi kymmenestä (65 %).

Joka toista pelottavat myös muistiongelmat (54 %), naisia selkeästi enemmän (62 %) kuin miehiä (45 %).

Sen sijaan harva pelkää yksinäisyyttä (14 %), taloudellisia ongelmia (15 %) tai köyhyyttä (7 %).

Näistä arkipäivän asioista ei haluta luopua

Pelkojen vastapainona pyysimme vastaajia kertomaan omin sanoin, mistä harrastuksista, arkipäivän asioista tai esineistä he eivät haluaisi luopua ikääntyessään.

Vaikka vastauksen sai laatia vapaasti, samat teemat toistuivat.

Liikuntakyky on suurille ikäluokille erittäin tärkeä asia. Valtaosa haluaa iäkkäänäkin kävellä, jumpata, käydä kuntosalilla, hoitaa kauppa-asiansa itse ja liikkua luonnossa esimerkiksi marjastaen tai kalastaen.

Moni huomauttaa, että tavarat ja esineet eivät ole enää tärkeitä. Elämässä halutaan säilyttää loppuun asti juuri liikunta ja läheiset ihmissuhteet, erityisesti oma puoliso ja lapsenlapset.

En haluaisi luopua kasvimaasta ja lasten ja lastenlasten tapaamisesta. Toivottavasti voin myös vielä matkustaa, kommentoi 68-vuotias Kirkkonummella asuva nainen.

Myös kulttuuririennot  ja maailman seuraaminen koetaan tärkeiksi.

Yksittäisistä esineistä ylivoimaisesti mieluisin on kirja. Kirjoista, kirjastosta ja lukemisesta haluaa pitää kiinni joka viides vastaaja (22 %).

Hyvin tärkeänä pidetään myös autoa (15 %). Sitä haluavat käyttää sekä naiset että miehet. Sillä pääsee harrastuksiin ja tärkeiden ihmisten luokse, kuten tämä 70-vuotias tamperelaismies kirjoittaa:

Olen kasvanut niin sisälle autoiluun, etten voi kuvitella olevani ilman.

Seuraavaksi eniten mainintoja keräävät kesämökki, tietokone, käsityötarvikkeet, hyvä ruoka, televisio, huone- ja puutarhakasvit, valokuvat ja kamera sekä puhelin.

Useita kertoja vastauksissa mainitaan myös lemmikkieläimet, erilaiset ristikot ja muut aivoaskareet, soittimet, elokuvat, taide-esineet, radio, polkupyörä ja sauna, tässä järjestyksessä.

73-vuotias helsinkiläismies ei haluaisi luopua jazzista, valkosipulista, nahkiaisista, eikä seksuaalisuudesta.

Samanikäinen haminalaismies haluaa puolestaan ikääntyessäänkin säilyttää elämässään haitarin soittamisen, kuvaristikot, sudokut ja yhteiskunnalliset asiat.

Hämeenlinnassa asuva 72-vuotias kertoo neuloneensa viime vuonna 253 sukkaparia ja haluaa siksi pitää kiinni langoista ja puikoista.

Ikätoveri Vihdistä haluaa, että ikkunalla on kukkia. Vuotta nuoremmalle Raahessa elävälle naiselle tärkeitä ovat kirjojen lisäksi kaunis sisustus ja kauneudenhoitopalvelut.

Haluan pitää kiinni ystävien tapaamisesta ja kokkaamisesta. En halua syödä suuren keskusruokalan ruokia, vastaa 72-vuotias nainen Jyväskylästä.

Kysely tehtiin sähköpostitse tammikuun 11.–15. päivä ja siihen vastasi 600 vuosina 1945–50 syntyneille syntynyttä henkilöä eri puolilla maata. Kyselyn teki Kotiliedelle tutkimusyhtiö Norstat.

Lue lisää kyselyn tuloksista Kotilieden 14.2. ilmestyvästä erikoisnumerosta Suuret ikäluokat. Tilaa lehti nyt tarjoushinnalla tai hanki digilehden lukuoikeus täältä!