Pihamaan talvivieraat: Tunnistatko nämä lintulaudalla vierailevat linnut?

Lintujen talviruokinta on tärkeä ravinnonlähde useille Suomessa talvehtiville lajeille. Jos haluat houkutella laudallesi jonkin tietyn lajin, tarjoa silloin sen lempiruokaa.

Talvi on hyvää aikaa lintujen seuraamiseen ja lajien opettelemiseen. Suomessa talvehtivien lintujen lajimäärä on pieni. Lintulaudalle pyrähtävät siivekkäät saa usein myös houkuteltua niin lähietäisyydelle, että niiden touhuja on helppo tarkkailla.

Maalaispihan lintulaudalle voi saada talvella vieraaksi metsässä viihtyviä lajeja.

Kanahaukka

Kanahaukka saalistaa lintuja ja nisäkkäitä. Pesäpaikalle uskollinen kanahaukkapari saattaa pesiä samassa metsässä useita vuosia.

Komeat ja värikkäät metsälinnut

Kesän ajan kuusimetsän suojassa viihtyvä punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) siirtyy asuinalueiden lähelle, kun sää kylmenee. Kauniin punarintainen koiras on helppo tunnistaa. Parvissa liikkuvat punatulkut syövät auringonkukansiemeniä, murskattuja maapähkinöitä ja kauraa.

Koiraspunatulkku

Koiraspunatulkku paljastuu pensaiden tai puiden suojista upean värinsä ja surumielisen viheltelynsä ansiosta.

Punaista löytyy myös pienemmästä, kesäisin tuntureilla viihtyvästä urpiaisesta (Carduelis flammea), joka tulee talveksi etelämmäksi etsimään koivunsiemeniä. Lintulaudalle sen voi houkutella hirssillä.

Urpiainen

Kauniin ja värikkään urpiaisen voi nähdä talvella pihapiireissä ja pellonpientareilla. Ne syövät siemeniä talventörröttäjistä.

Komea närhi (Garrulus glandarius) ilmoittaa tulostaan rääkäisyllä. Se nappaa laudalta pähkinän ja katoaa taas puiden suojaan. Kaikkiruokainen lintu pitää myös talista.

Närhi

Isokokoinen närhi on komea näky. Lintulaudalla se vierailee herkuttelemassa maahan pudonneilla pähkinöillä tai etsii aiemmin piilottamiaan tammenterhoja.

Pienet ja terhakat tiaiset

Pienikokoinen kuusitiainen (Parus ater) ei viihdy laudalla pitkään. Se nappaa pähkinän tai siemenen ja häviää puiden suojiin. Pian se pyrähtää taas uudestaan laudalle.

Kuusitiainen

Kuusitiainen on pienikokoisin tiaislajimme. Keväällä se laulaa kirkkaasti korkealla kuusen latvassa.

Keltainen talitiainen (Parus major) on yleisin vieras lintulaudoilla. Heti tammikuussa kuuluva titityy on monelle merkki tulevasta keväästä. Talitiaisella on pokkaa ajaa muut ruokailijat pois laudalta.

Rasvasta, pähkinöistä ja siemenseoksista tehdyt herkut maistuvat kaikille tiaisille.

Maatilojen asukit

Maalaispihapiirissä pääsee parhaiten näkemään tallin suojissa talvella viihtyviä varpusia (Passer domesticus) ja pikkuvarpusia (Passer montanus). Ne lennähtävät lämmittelemään ja ruokailemaan navettoihin ja heinäsuojiin, mutta vierailevat myös lintulaudalla hakemassa siemeniä.

Keltasirkut (Emberiza sitrinella) etsivät syötävää pelloilta ja aukeilta. Ne ilmestyvät pihapiiriin usein pieninä parvina ja nokkivat siemeniä lintulaudan alta maasta.

Keltasirkku

Keltasirkku etsii siemeniä, kauraa ja hirssiä pelloilta ja pihamailta.

Samoin käyttäytyy suomalaisesta linnustosta värikkyydellään poikkeava tikli (Carduelis carduelis), joka on peltomaiden reunamien ja isojen puutarhojen lintu. Sen näkee talventörröttäjien kimpussa etsimässä siemeniä. Lintulaudalle se pyrähtää auringonkukansiementen ja hirssin toivossa.

Tikli

Auringonkukansiemenet ja murskatut pähkinät saattavat houkutella värikkään tiklin lintulaudalle.

Komeat petolinnut

Lintulaudat houkuttavat puoleensa myös petolintuja. Pieni varpuspöllö (Glaucidium passerinum) jahtaa siemenapajille iltahämärissä tulevia pikkunisäkkäitä. Isokokoinen varpushaukka (Accipiter nisus) taas saattaa napata laudalla ruokailevan pikkulinnun silmänräpäyksessä mukaansa.

Varpuspöllö

Pelottoman varpuspöllön voi nähdä päivälläkin tarkkailemassa lintulaudan tapahtumia.

Käpytikan (Dendrocops major) houkuttaa lintulaudalle maapähkinäsaalis. Se hakkaa myös mielellään talia ja rasvaseoksia.

Käpytikka

Terhakka nakuttelu kertoo käpytikan olevan kuusen tai männyn latvassa käpyjen kimpussa. Lintulaudalla se karkoittaa nopeasti muut syöjät pois.

Pohjoisesta etelään

Ruoka tuo useat lintulajit talveksi pohjoisesta etelään. Kaikki talvilinnut eivät käy lintulaudalla, mutta niitä näkee sulien vesistöjen tai pihapiirien läheisyydessä.

Kauniisti helisevä ääni paljastaa usein ylilentävän tilhiparven (Bombycilla garralus). Kun pohjoisesta loppuvat pihlajanmarjat, siirtyvät tilhet etelään ruokailemaan marjapensaisiin ja koristeomenapuihin.

Tilhi

Pihlajanmarjat ja puihin jääneet omenat houkuttelevat pohjoisessa kesät viihtyvät tilhet talveksi eteläiseen Suomeen.

Tummaa ja pyöreämuotoista koskikaraa (Cinculus Cinculus) on hauska seurata avoimena virtaavan puron tai kosken äärellä. Kylmää pelkäämätön lintu pulahtaa veteen etsimään syötävää ja nousee taas rantakivelle lämmittelemään. Sitä on vaikea erottaa samanvärisistä kivistä, mutta vilkas liikehdintä ja puhtaanvalkea rinta paljastavat tämän kaunottaren.

Koskikara

Virtaavan veden äärellä viihtyvän koskikaran sukeltelua hyiseeen veteen on hauska seurata purojen ja koskien rannalla.

Juttu on julkaistu Maalla-lehdessä 1/17.

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Pihamaan talvivieraat: Tunnistatko nämä lintulaudalla vierailevat linnut?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X