Nainen kokouksessa

Löytyykö työyhteisöstäsi laiskuri tai ärsyttävä hikipinko? Kollegan erilaista työmotivaatiota kannattaa opetella ymmärtämään, neuvoo psykologi

”Se on vain työ”, puuskahtaa työntekijä tajuamatta, että asenne on riskialtis. Myös työhönsä todella intohimoisesti suhtautuvilla on omat sudenkuoppansa. Mikä on paras tapa suhtautua työhön? 

Kello lyö viisi ja toimiston ovi käy kiivaasti. Valot eivät kuitenkaan sammu, sillä tietokoneitaan naputtaa vielä muutama työntekijä. Heille ei makseta ylitöistä, mutta he haluavat saattaa keskeneräiset hommat maaliin.

Työhön liittyvät asenteet voi jakaa kahteen ääripäähän. On ihmisiä, joille työ on vain työtä – ja ihmisiä, joille työ on intohimo.

Erilaiset asenteet työntekoa kohtaan ovat työpsykologi Sami Råmanin vastaanotolla toistuva aihe.

”Puhun näistä aiheista päivittäin tai vähintään viikoittain vastaanotollani. Monet pohtivat, mikä on se laatutaso, jolla töitä kannattaa tehdä. Mikä riittää?” Råman kertoo.

Se, miten työhön suhtautuu, heijastuu suoraan siihen, miten työtä tekee. Asennoituminen vaikuttaa myös siihen, millaista mielihyvää työ itselle tuottaa. Hyvin erilaisista asenteista voi syntyä työpaikoilla konflikteja työnantajan ja työntekijän välille.

Saako työ olla vain työtä ja millaisiin sudenkuoppiin intohimoinen työntekijä on vaarassa astua? Miten oma työmotivaatio paranee? Råman vastaa.

Lue myös: Monipaikkatyö yleistyy koronan myötä – mitä pitää tietää, jos työpaikka siirtyy monipaikkaiseen työhön?

Nainen halaa lastaan kotonaan

Työhön suhtautuminen ”vain työnä” on kaikkien kohdalla joskus paikallaan. Työn ulkopuoleiset asiat voivat olla työtä tärkeämpiä. Kuva: iStockphoto

Ajatteletko, että työ on vain työ? Ulkoinen motivaatio ohjaa sinua

Ulkoisesti motivoitunut henkilö ajattelee työntekoa ensisijaisesti tulonlähteenä ja velvollisuutena. Hän ei motivoidu työn sisällöstä eikä pidä työtään erityisen merkityksellisenä. Elämänilo voi löytyä muista asioista: esimerkiksi työyhteisöstä tai vapaa-ajan puuhista.

”Ihmisillä on tapana nähdä asiat myönteisessä valossa. Vaikka itse työ ei niin innostaisi, työpaikalla voi olla tuttuja kavereita ja hyviä tyyppejä, joista saa energiaa työntekoon.”

Raha voi lisätä onnellisuutta tiettyyn pisteeseen asti. Tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei palkan suuruus korreloi onnellisuuden kanssa enää silloin, kuin elämän perusasiat – oma koti ja mukavuudet, kuten mahdollisuus matkustella – on jos saavutettu. Siksi työn sosiaalinen puoli ja vapaa-aika nousevat suureen rooliin, jos itse työ ei ole mieluista.

Yleensä ulkoisesti motivoituneella työntekijällä on vähemmän ongelmia työn stressaavuuden kanssa. Työajat pysyvät aisoissa, ja työ ei seuraa ajatuksissa kotiin.

Ulkoisesti motivoituneelle voi kuitenkin olla vaikea paikka, jos työssä vaaditaan ajoittain suurempaa työmäärää ja joustavuutta. Hän saattaa suhtautua esimerkiksi uuden taidon opettelemiseen vastahakoisesti.

Lue myös: Mikä avuksi, kun työkaveri ei siivoa jälkiään? Työpsykologi kertoo, mitä sottapytyltä kannattaa kysyä

Onko työ sinulle intohimo? Sisäinen motivaatiosi on vahva

Sisäisesti motivoituneen henkilön työmotivaatio perustuu neljään asiaan: autonomiaan, kompetenssiin, yhteisöllisyyteen ja mahdollisuuteen tehdä hyvää. Hän on parhaimmillaan, kun saa tehdä työtä vapaasti, kokee työnsä riittävän haastavaksi omaan osaamistasoonsa nähden ja pitää työtään merkityksellisenä.

”Intohimoisesti työhönsä suhtautuvalle henkilölle työ on suorastaan sydämen asia ja merkittävä osa henkilön identiteettiä. Palkka on hänelle toissijainen asia. Todennäköisesti henkilö olisi tekemisissä saman aihepiirin kanssa ilman työpaikkaakin.”

Hyvää intohimoisessa asenteessa on työstä saatu elämänilo ja merkityksellisyyden tunne. Ihminen viettää valtaosan ajastaan työssä, ja kun työ tuntuu mieluisalta, sen tuoma into voi heijastua positiivisesti koko elämään.

Vaikeutena sisäisesti motivoituneella on työajan rajaaminen. Työhönsä intohimoisesti suhtautuva työntekijä ei tarkastele työtä työlainsäädännön tai työntekijän oikeuksien näkökulmasta, vaan ajattelee sitä, mikä on parasta työn edistymisen kannalta.

Työssä tapahtuneet vastoinkäymiset voivat olla intohimoiselle työntekijälle kovia iskuja etenkin, jos muut elämänalueet, kuten perhe-elämä, ei ole kunnossa.

”Klassikkoesimerkki on yt-menettely. Niiden aikaan sisäisesti motivoituneelle työntekijälle voi herätä ajatus: Annan yritykselle paljon, ja tämäkö on palkinto? Toinen esimerkki on esimiehen vaihtuminen. Homma voi mennä pieleen, jos entinen esimies antoi paljon vapauksia ja vastuita, kun taas uusi esimies jakaa rutkasti neuvoja. Pyytämättä saatu apu voi aiheuttaa pahoinvointia ja alentaa motivaatiota.”

Lue myös: Super-Sannalle, 49, sysätään koko ajan lisää töitä – psykologi varoittaa, mihin ylitehokkuus voi johtaa

Mistä hyvä työmotivaatio syntyy?

Useimmat ihmiset eivät suhtaudu työhönsä yksinomaan intohimoisesti tai pysty ajattelemaan työtään aina ”vain työnä”. Suurin osa sijoittuu siis skaalalla jonnekin näiden ääripäiden välimaastoon.

Kumpikaan ääripäistä ei ole parempi kuin toinen. Se, pitääkö työtään vain työnä vai intohimonaan, ei suoraan korreloi tehokkuuden kanssa.

Ihannetilanteessa motivaatiomme muodostuisi sopivassa suhteessa sekä ulkoisesta että sisäisestä motivaatiosta. Ilman toista on vaikeaa ylläpitää toista. Jos palkka on surkea, työmotivaatio voi kokonaisuudessaan laskea.

”Esimerkiksi lastentarhaopettajat tekevät uskomattoman tärkeää työtä yhteiskunnassa. Työn tärkeys ei kuitenkaan heijastu palkkaan. Se alkaa harmittaa, vaikka sisäistä motivaatiota olisi.”

Mielenkiintoista on, että aikaansaamisen kannalta tärkeimpiä asioita ovat sosiaaliset tekijät. Tunnettu Googlen Aristotle-tutkimus osoittaa, että työn tehokkuuden kannalta oleellisinta on avoin ja turvallinen työyhteisö, jossa voi olla oma itsensä. Se tarkoittaa, että vaikka työstään pitäisikin, tarvitsee rinnalle yleensä myös mukavat työkaverit.

”Olemme kaikki sosiaalisia olentoja ja haemme turvaa muista ihmisistä. Työyhteisöstä voi saada hyväksyntää ja olon, että minusta välitetään ja voin vaikuttaa työssäni ilmaantuviin asioihin.”

Työpalaveri

Työkaverit ovat tärkeitä, oli asenne tai motivaatio minkälainen tahansa. Googlen Aristotle-tutkimus osoittaa, että työn tehokkuuden kannalta oleellisinta on avoin ja turvallinen työyhteisö. Kuva: iStockphoto

Työkaverin työmotivaatiota kannattaa opetella ymmärtämään

Työn luonne ja työyhteisön kulttuuri vaikuttavat suuresti siihen, millainen työmotivaatio työntekijällä on. Joissakin työyhteisöissä on kirjoittamaton sääntö, että töitä tehdään suurella antaumuksella, ja ylityöt ovat normi.

Jos työntekijän käsitys työnteosta on kovin erilainen kuin yrityksen, työntekijä todennäköisesti kärsii.

”On olemassa todella rankkoja aloja, joilla kaikki ovat aina vaan töissä. Hommat täytyy lopettaa kolmenkympin iässä tai käy huonosti. Mutta tällaisellakin periaatteella pyöriviä yrityksiä tarvitaan. Heterogeenisyys on rikkaus.”

Myös työntekijöiden välille voi syntyä kitkaa, jos työntekijöillä on hyvin erilainen suhtautumistapa työhön. Hyvin intohimoisen työntekijän on vaikea hyväksyä työaikoja orjallisesti seuraavan työntekijän filosofiaa ja toisinpäin.

”Se, joka jää työpaikalle ylitöihin, saattaa ajatella, että hän joutuu itse tekemään kaikki hommat. Se joka lähtee, saattaa epäillä ylitöitä tekevän työntekijän mielistelevän esimiestä ja havittelevan ylennystä.”

Erilaisuuksista voi tehdä kuitenkin voimavaran, jos niistä keskustellaan avoimesti. Esimiehellä on aiheen esille nostamisessa tärkeä rooli. Yleensä tietämys työkavereiden suosimasta työtavasta vähentää konflikteja. Se myös lisää ymmärrystä ja mahdollisuuksia hedelmälliselle yhteistyölle.

”Jos ihminen löytää roolinsa työelämässä ja pystyy pistämään parastaan, siitä hyötyvät kaikki: sekä organisaatio että työntekijä ja myös työntekijän lähipiiri.”

Avainsanat

Keskustelu

Hyvä kirjoitus.
Työyhteisö on rikas jos on monenikäsiä- eriluontosia työkavereita jos niitä
osataan hyödyntää.
Puhutaan ollaan avoimia.
Työ pitää osata erottaa,että ei ole henkilökohtanen asia vain työ asia.
Varmaaan aina uusia asioita ja muutoksia vastustetaan.
Kaikki kuites tietää että aina on tulossa uutta muutos virtaa..

Kommentoi juttua: Löytyykö työyhteisöstäsi laiskuri tai ärsyttävä hikipinko? Kollegan erilaista työmotivaatiota kannattaa opetella ymmärtämään, neuvoo psykologi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X