Väestönsuoja ovet auki

Asiantuntija arvioi: Suomessa on maailman toiseksi parhaat väestönsuojat – mitä väestönsuojaan saa ottaa mukaan ja mitä ei?

Suomessa ei ole näköpiirissä sotilaallista uhkaa, mutta Ukrainan sota laittaa meidät miettimään turvallisuuttamme. Lue tästä kaikki, mitä sinun tarvitsee tietää väestönsuojauksesta.

Suomessa on Sveitsin jälkeen maailman parhaat väestönsuojat. Suomen väestö on hyvin suojattu, jos joskus joutuisimme tilanteeseen, jossa meitä uhataan sotilaallisesti. Näin lupaa Suomen pelastusalan keskusjärjestön turvallisuusasiantuntija Jari Pouta.

Tällä hetkellä Suomeen ei kohdistu minkäänlaista sotilaallista uhkaa, eikä sellaista ole näköpiirissäkään.

Ukrainan sodan vuoksi kiristynyt kansainvälinen tilanne pistää kuitenkin meidätkin miettimään, miten toimia mahdollisissa kriisioloissa, mihin hakeutua suojaan ja mitä ottaa mukaan. Kriiseihin varautuminen ei tarkoita sitä, että kriisiin joskus jouduttaisiin.

Kysyimme Poudalta, miten menetellä mahdollisessa kriisitilanteessa. Hänen lisäkseen vastauksia antoivat sisäministeriön pelastusosaston erityisasiantuntija Jarkko Häyrinen ja Helsingin johtava väestönsuojelusuunnittelija Petri Parviainen.

He kaikki huomauttavat, että väestönsuojelu tarkoittaa paljon muutakin kuin väestösuojia.

Lue myös: Kun sodan pelko iskee, kannattaa kastaa kasvot jääkylmään veteen, neuvoo sotilaspastori – myös nämä 8 muuta vinkkiä auttavat

1. Mitä ovat väestönsuojat ja milloin sellaisiin mennään?

Väestönsuojat ovat turvapaikkoja, joihon mennään suojaan sotilaalliselta hyökkäykseltä. Ne ovat järeäksi rakennettuja tiloja, jotka suojaavat esimerkiksi ilmaiskuilta, räjähteiden aiheuttamilta paineaalloilta, sirpaleilta, tulipaloilta, kemiallisilta taisteluaineilta ja säteilyltä.

Suomessa on arviolta 54 000 väestönsuojaa, joihin mahtuu 4,4 miljoonaa ihmistä. Suojia on monenlaisia ja niistä valtaosa, 85 prosenttia, sijaitsee asuin- ja liikerakennuksissa, siis kerrostaloissa, toimistorakennuksissa, kouluissa tai vaikkapa urheiluhalleissa.

Väestönsuoja rakennetaan lain mukaan rakennukseen, jonka kerrosala on yli 1200 neliötä,  teollisuus ja liikerakennuksissa yli 1500 neliötä.

2. Mistä tietää, missä oma väestönsuoja sijaitsee?

Kaikilla kerrostalossa asuvilla on oma suojapaikka joko omassa talossa tai taloyhtiöiden yhteisessä tilassa. Ennen 1950-lukua rakennetujen talojen suojat suojaavat lähinnä sirpaleilta, mutta uudempien talojen väestönsuojat ovat lujia.

Jokaisen taloyhtiön tulisi tarkistaa pelastussuunnitelmansa ajantasalle ja nimetä suojalle vastaava tai vastaavat hoitajat. Tiloista ja niiden huoltajista tietävät ja tiedottavat isännöitsijä ja taloyhtiön hallitus.

Omakotiasukkaille ei ole omia suojapaikkoja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että heidät olisi jätetty oman onnensa nojaan.

Valtion ja kuntien viranomaisilla on suunnitelmat myös omakotiasukkaiden suojaamisesta. Heidän ensisijainen suojansa on oma koti, mutta jos tarvitaan järeämpää suojaa, sellaisena voi toimia esimerkiksi asuinalueen lähin koulu, kirjasto tai vaikka kauppakeskus. Kriisitilanteessa viranomaiset tiedottavat näistä paikoista hyvissä ajoin.

Tarvittaessa uhanalaiselta alueelta evakuoidaan asukkaat turvallisemmalle alueelle.

Esimerkiksi Helsingissä on kaikkiaan 5500 väestönsuojaa, joista 5400 asuinkerrostaloissa. Sata suojaa sijaitsee siis muissa rakennuksissa, esimerkiksi kuudella metroasemalla, joita ovat Ruoholahti, Rautatieasema, Kamppi, Yliopisto, Hakaniemi ja Sörnäinen.

Suurimmissa kaupungeissa on lisäksi kallioiden sisään rakennettuja yleisiä suojia, jotka on tarkoitettu liikkeellä olevia ihmisiä varten. Näitä suojia on kuitenkin hyvin vähän, eikä niitä ole rakennettu enää vuoden 2011 jälkeen. Esimerkiksi Vantaalla ja Espoossa ei ole ainuttakaan yleissuojaa.

3. Saako väestönsuojaan mennä muualla kuin siellä missä asuu?

Turvallisuusasiantuntija Jari Pouta muistuttaa, että sotatilanteessa, jossa väestönsuojia tarvitaan, on voimassa poikkeuslaki, jolloin liikkuminen, rahankäyttö ja moni muukin arjen toiminta on hyvin rajoitettua. Silloin harvoin ollaan matkalla, mutta kukaan ei jää sellaisessakaan tilanteessa ilman suojaa.

Väestön suojaaminen ei myöskään tarkoita pelkästään väestönsuojia. Uhkaavaan tilanteeseen joutuneita ihmisiä evakuoidaan ja siirretään suojaisampaan paikkaan. Evakuointi voi koskea vaikka vain yhden talon asukkaita tai kokonaista kaupunkia.

Kriisitilanteissa rakennetaan myös tilapäisiä väestönsuojia.

Viranomaisilla on väestön suojaamisesta selkeät suunnitelmat, jotka eivät luonnollisesti ole julkisia.

4. Milloin väestönsuojaan mennään?

Väestönsuojaan mennään kriisitilanteissa, joihin varaudutaan etukäteen hyvissä ajoin. Pelastusviranomaiset huomauttavat, että Ukrainankin sodassa on ollut nähtävissä, että sotilaallinen hyökkäys ei tapahdu hetkessä.

Tieto tulee viranomaisilta montaa eri kanavaa pitkin. Siitä tiedotetaan näkyvästi niin television, radiokanavien kuin sosiaalisen mediankin kautta. Jari Pouta huomauttaa, että kukaan ei jää tästä tiedosta paitsi.

Väestöhälyttimiä eli sireenejä testataan jatkuvasti, ja niissä ilmenneitä vikoja korjataan aktiivisesti. Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki. Kun vaara on ohi, annetaan minuutin mittainen tasainen ääni.

Väestönsuojassa ollaan kerrallaan lyhyitä aikoja, muutamasta tunnista enimmillään kolmeen päivään.

Jokaisen on järkevää huolehtia siitä, että kotona on kaikenlaisia kriisejä varten riittävä kotivara. Ajoittaisten sähkökatkojen varalta on suositeltavaa omistaa pattereilla toimiva radio.

5. Mistä väestönsuojan tunnistaa?

Suojan tunnistaa kansainvälisesti käytössä olevasta merkistä, jossa on sininen kolmio oranssilla pohjalla. Kriisitilanteessa suojat merkitään hyvin ja informaatiota niiden sijainnista ja muistakin käytännön asioista jaetaan monen kanavan kautta hyvissä ajoin.

Väestönsuoja on merkitty kansainvälisellä merkillä, jossa sininen kolmio on oranssilla pohjalla. 

Väestönsuojat merkitään kansainvälisellä merkillä, jossa on sininen kolmio oranssilla pohjalla.  Kuva: OM-arkisto

6. Millaisessa kunnossa Suomen väestönsuojat ovat?

Jari Poudan mukaan Suomen suojat ovat Sveitsin jälkeen parhaita maailmassa. Vaikka väestönsuoja olisi päässyt huonoon kuntoon, peli ei ole menetetty. Suojan päivittäminen lain vaatimalle tasolle onnistuu yleensä kohtuullisessa ajassa. Nyt onkin hyvä aika tarkistuttaa oman taloyhtiön väestönsuoja vaikkapa huoltoyhtiöllä, joka on perehtynyt tähän hommaan.

Suojan ottavat käyttöön käytännössä talon asukkaat, joten nyt olisi hyvä hetki laatia myös käyttöönottosuunnitelma.

Normaalioloissa väestönsuojat palvelevat varastoina tai vaikkapa liikuntapaikkoina. Lain mukaan suojan on oltava otettavissa käyttöön kolmen päivän varoitusajalla. Käyttöönotto tarkoittaa ylimääräisen tavaran poistamista, ilmanvaihtolaitteiston tarkastamista ja huoltamista, vesivarastojen täyttämistä, käymälöiden tarkistamista ja yleistä siistimistä.

Jokaisella väestönsuojalla olisi hyvä olla hoitaja tai vastaava. Hän vastaa siitä, että suoja on kunnossa, että siellä on esimerkiksi tarvittavat suodattimet ilmanvaihtotekniikkaa varten ja että ilmanvaihto toimii muutenkin.

Pelastusalan keskusjärjestö ja alueelliset pelastusliitot järjestävät näille taloyhtiöiden suojista vastuussa oleville henkilöille yhden illan pituisia kursseja, joissa käydään asiat läpi. Kurssi maksaa 100–200 euroa. Tällä hetkellä niille osallistutaan vilkkaasti. Aikaisemmin kursseja jouduttiin peruttamaan osanottajien vähyyden vuoksi.

Omakotitalossa on hyvä varautua siihen, että selvittää kotinsa kaikki mahdolliset aukot ja paikat, joista ilma pääsee kulkemaan. Lisäksi on syytä varautuu siihen, että kotoa löytyvät riittävät tarvikkeet hätätilanteessa selviämiseen.

7. Mitä väestönsuojaan otetaan mukaan?

Mukaan otetaan elintarvikkeita 1–3 vuorokaudeksi, omat lääkkeet ja hygieniatarvikkeet, vuodevaatteet, esimerkiksi makuupussi ja retkialusta, taskulamppu ja paristoja, korvatulpat ja ajanvietettä, kuten vaikkapa kirja tai peli.

Vettä on hyvä ottaa mukaan, vaikka väestönsuojissa on vesipiste. Niihin varataan vettä 40 litraa neliömetriä kohti.

Lue myös: Älä koskaan ota joditablettia ilman viranomaisen kehotusta! Asiantuntija kertoo, kenelle tabletti on erityisen tärkeä ja kuka ei saa ottaa sitä

8. Mitä väestönsuojaan ei saa ottaa mukaan?

Suojaan ei saa viedä alkoholia, huumeita tai tupakkaa, ei myöskään aseita eikä lämpöä nostattavia laitteita kuten kaasukeittimiä tai myrskylyhtyjä, luonnollisesti ei myöskään mitään pahalta haisevaa.

Palveluskoira, esimerkiksi sokean opaskoira tai diabeetikon hypokoira saa kulkea omistajansa mukana, mutta lemmikkejä väestönsuojiin ei suositusten mukaan saa ottaa. Lemmikit eivät ensinkään tule välttämättä toimeen keskenään, ja tiloissa voi olla allergisia tai eläimiä pelkääviä ihmisiä.

Väestönsuojien ilmanvaihto ja käymälät on suunniteltu ihmisiä varten. Jos niissä joudutaan olemaan pidempiä aikoja, hengitysilmasta tulee tunkkaista ja lämpötila nousee. Ihmiset myös reagoivat paineen alla eri tavoin. Kaikki tämä voi olla pelottavaa lemmikille.

9. Mitä tehdään tietokoneille ja kännyköille?

Tietokone vaatii virtaa ja nostaa lämpöä. Siksi se on suositeltavaa jättää kotiin. Toisaalta tietokone voi tarjota sellaista ajanvietettä, joka voi lievittää lasten jännitystä. Yleisohje kuuluukin: jos et välttämättä tarvitse tietokonetta, jätä se kotiin.

Internet ei välttämättä toimi väestönsuojassa, mutta soittamaan pystyy. Kännykkä saa siis olla taskussa.

10. Miten menetellään, jos uhka ei ole sotilaallinen, vaan vaikkapa ydinsäteily tai kaasuvuoto?

Tärkeintä on hakeutua sisälle rakennukseen ja sulkea ilmanvaihto.

Vanhoissa rintamamiestalojen kaltaisissa rakennuksissa, joissa tuulettaminen tapahtuu ikkunoiden kautta, teipataan vaikkapa muovia apua käyttäen ovet, ikkunat ja muut ulkoilmaan johtavat kanavat.

Pahimman suojautumista vaativan tilanteen aiheuttaa ydinlaskeuma, jolloin väestönsuojassa saattaisi joutua olemaan pari kolme päivää, mutta tämä on erittäin epätodennäköistä. Ydinvoimalaonnettomuuden sattuessa yleisohje on, että 30 kilometrin säteellä asuvia kehotetaan hakeutumaan väestönsuojaan. Kauempana suojaudutaan rakennukseen, jonka ilmanvaihdon saa suljettua tiiviisti.

11. Mikä on kotona turvallisin paikka?

Jos asuu talossa, jossa ei ole väestönsuojaa, turvallisin paikka on järeimmin rakennettu kellari.

12. Mitä, jos kellariin sulkeutuminen pelottaa?

Moni pohtii, onko kellari turvallinen, jos talo romahtaa sen päälle.

Väestönsuojat suunnitellaan kuitenkin kestämään päällä olevan rakennuksen romahtaminen. Vaikka talo sortuisi, väestönsuoja ei sorru.

Suojaan on rakennettu myös poistumiskäytävä, joka johtaa sortumariskiksi arvioidun alueen ulkopuolelle.

13. Mistä saa lisätietoa?

Vastauksia ja kysymyksiä on koottu esimerkiksi Pelastusalan keskusjärjestön Spekin sivuille ja kuntien, esimerkiksi Helsingin pelastuslaitoksen sivuille. Tietoa löytyy myös 72tuntia.fi sivustolta, joka on viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalousille.

Lue myös Seura.fi: Millainen on väestönsuojan todellisuus? Seuran testiryhmä kokeili bunkkeriasumista

Keskustelu

Kommentoi juttua: Asiantuntija arvioi: Suomessa on maailman toiseksi parhaat väestönsuojat – mitä väestönsuojaan saa ottaa mukaan ja mitä ei?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X