Ihmiset

Uutuuskirja: Jenni Haukio kutsui Lennu-koiraa peitenimellä, jotta kaksikkoa ei tunnistettaisi lenkillä

Tohtori Jenni Haukio avaa työtään ja elämäänsä presidentin puolisona uutuuskirjassaan. Kirja raottaa myös verhoa Haukion tarkoin varjellun yksityiselämän tieltä.

Tohtori Jenni Haukio arvostaa yksityisyyttään ja puhuu julkisuudessa harvoin henkilökohtaisesta elämästään. Siksi siitä tiedetään verrattain vähän.

Nyt Jenni Haukio kertoo elämästään presidentin puolisona ja työstään itselleen tärkeiden arvojen parissa teoksessaan Sinun tähtesi täällä – Vuodet presidentin puolisona (2023, WSOY). Poimimme Jenni Haukion kirjasta viisi kiinnostavaa asiaa.

Lue myös: Jenni Haukio: ”Luonnossa saan ajatuksistani arkiset huolet”

1. Presidenttiparin Lennu-koiralla oli peitenimi

Presidentin puolison nimi ja kasvot tunnistetaan kaikkialla, missä hän liikkuu. Juttelijoita riittää niin ruokakaupassa kuin ratikassakin. Se myös uuvuttaa.

Siksi lippalakista, piposta ja aurinkolaseista on tullut Jenni Haukiolle tuttuja varusteita. Niihin pukeutuneena Jenni Haukio ulkoilutti toisinaan presidenttiparin edesmennyttä Lennu-koiraa. Jos Haukio ei halunnut paljastaa henkilöllisyyttään tuntemattomille koiran tervehtijöille, hän saattoi kutsua bostoninterrieriään Aksuksi. Peitenimi oli alun perin Haukion vanhempien keksimä vitsi.

”Kerran pysähdyin Lennun kanssa lenkkeillessäni juttelemaan erään toisen koiranomistajan kanssa, joka heti alkuun totesi, että ’sinulla on samanlainen koira kuin presidentillä’”, Haukio muistelee kirjassaan.

”Jutustelumme edetessä tämä toinen, naispuolinen koiranomistaja alkoi kertoilla olleensa kerran koirapuistossa samaan aikaan kuin ’Niinistö ja Lennu’ jatkaen innostuneena, että turvamiehet olivat tarkkailleet tilannetta lähietäisyydeltä. Tässä vaiheessa katsoin ’Aksun’ kanssa parhaaksi lähteä vähitellen jatkamaan matkaa.”

Useimmiten Haukio kuitenkin esitteli presidenttiparin koiran tuntemattomille koiran omalla nimellä. Mieleen on jäänyt eräs keskustelu Suomenlinnassa. Nuorehko mies kysyi Lennun nimeä. Hän ei tunnistanut Haukiota.

”Kun olin sen kertonut, ryhtyi nuorukainen heti ääneen pohtimaan, olinko mahdollisesti antanut nimen hifk:n jääkiekkopelaajan Lennart ’Lennu’ Petrellin mukaan. Tämä oli virkistävää vaihtelua”, Haukio muistelee kirjassa. 

2. Jenni Haukio innostui egyptologiasta 15-vuotiaana

15-vuotiaana Jenni Haukio kiinnostui muinaisen Egyptin historiasta. Hän luki aihetta käsittelevää kirjallisuutta ja suunnitteli uraa egyptologian parissa.

”Innostuksissani liityin jopa jäseneksi Suomen Egyptologiseen Seuraan ja kirjoitin seuran toimihenkilölle kirjeen kysyäkseni, millaisia ainevalintoja minun kannattaisi tehdä lukio-opinnoissani, jotta edellytykseni päästä myöhemmin opiskelemaan egyptologiaa yliopistoon olisivat mahdollisimman hyvät”, Haukio kertoo kirjassa.

Vastaaja kehotti lukemaan kieliä. Niinpä Jenni Haukio opiskeli lukiossa englantia, ruotsia, saksaa ja ranskaa.

Egyptologian sijaan ura löytyi lopulta viestinnän ja politiikan parista. Jenni Haukio valmistui Turun yliopistosta valtiotieteiden maisteriksi vuonna 2001. Valmistumisvuonna aloitetut mediatutkimuksen opinnot jäivät kesken työelämän lomassa.

Kirjallisuuden ja musiikin lisäksi Jenni Haukio on harrastanut esimerkiksi yleisurheilua ja suomalaisen designin keräilyä, opetellut kalannahan parkitsemisen ja käynyt keramiikkakursseilla.

”Puutarhurinkin työstä olen joskus haaveillut, missä taustalla on vaikuttanut monivuotinen huonekasviharrastukseni.”

Jenni Haukio
Jenni Haukio valmistui joulukuussa 2022 valtiotieteiden tohtoriksi Helsingin yliopistosta. © Laura Malmivaara

3. Jenni Haukio sai isänmaallisen herätyksen 17-vuotiaana

Presidentti Sauli Niinistö ja tohtori Jenni Haukio ovat vuosien aikana kunnioittaneet sotaveteraaneja ja lottia niin puheissaan rauhan puolesta kuin kansallisena veteraanipäivänä, itsenäisyyspäivänä ja Kaunialan sotainvalidien joulujuhlissakin.

Jenni Haukio muistelee kirjassaan kohtaamisiaan sodan käyneen sukupolven kanssa lämmöllä. Yksi kohtaamisista sijoittuu presidentti Niinistön ensimmäisen kauden alkupuolelle. Liikuntakyvytön veteraani alkoi itkeä vuoteessaan kesken keskustelun.

”Kun ihminen ilmaisee syvän surun tunteensa siitä, että nuoruus meni sodassa, on sopivia sanoja miltei mahdoton löytää. Tuossa tilanteessa veteraanin kanssa saatoimmekin vain kiittää häntä kaikesta ja keskittyä olemaan hänelle käsi kädessä niin läsnä kuin ihminen voi toiselle olla”, Jenni Haukio kirjoittaa.

Kahden sotaveteraanin lapsenlapsi kertoo kokeensa ”isänmaallisen herätyksen” noin 17-vuotiaana lukiessaan rintamalla ja sodan jälkeen kirjoitettuja runoja. Jenni Haukio vaikuttui erityisesti P. Mustapään eli Martti Haavion Ruiskukkia-runosta (1945).

”Tässä runossa minulle konkretisoitui sananmukaisesti, mistä sodissamme taisteltiin – kotimaan kamarasta, omasta alueesta, kodista ja kotiseudusta sekä niihin erottamattomasti liittyvästä omasta ja perheen onnellisuudesta. Kotokylän sinisestä taivaasta muistuttavien ruiskukkien päälle on isänmaan mustaan multaan pedattu sankarin viimeinen leposija, joka jo pelkkänä kuvana koskettaa syvältä.”

4. Ruotsin entinen pääministeri Stefan Löfven lausui Eeva Kilpeä

Kirjallisuus on aina ollut Jenni Haukiolle sydämenasia. Sen parissa hän viettänyt vapaa-aikansa. Hän on työskennellyt niin Turun kirjamessujen ohjelmajohtajana, runoilijana kuin lasten ja nuorten lukutaidon puolestapuhujanakin.

Hän on huomannut, että kirjallisuus rakentaa siltoja ihmisten välille.

”- – olen lukemattomat kerrat saanut vahvistusta sille minut jo nuoruudessani lumonneelle totuudelle, että kirjallisuuden kieli on universaali. Ettei kirjallisuudessa viime kädessä ole kansallisuuksia, maantieteellisiä rajoja tai kansallisvaltioita, on vain sinä ja minä – ihminen ja toinen ihminen”, Haukio kirjoittaa uutuuskirjassa. 

Kirjallisuusen avulla on hoidettu kansainvälisiä suhteitakin. Vuonna 2015 Ruotsin silloinen pääministeri Stefan Löfven innostui lausumaan Jenni Haukiolle Tukholmassa ruotsiksi Eeva Kilven runon. Runo alkaa suomeksi säkeellä: Sano heti jos minä häiritsen.

”Tämän hetken, kun Ruotsin pääministeri Kuninkaanlinnan pienessä mutta arvovaltaisessa seurueessa lainasi suomalaista runoilijaa, muistan aina. Kaiken lisäksi Löfven kertoi, että he ovat puolisonsa Ulla Löfvenin kanssa molemmat Kilven runouden suuria ystäviä ja ovat myös yhdessä lukeneet tämän tuotantoa.”

Suomeen päästyään Jenni Haukio lähetti pääministeri Löfvenille Eeva Kilven ruotsiksi käännetyn runokokoelman, joka oli peräisin runoilijan omasta kirjahyllystä.

5. Aaro-pojan liikkeet tuntuivat ensimmäisen kerran, kun Sibeliuksen Finlandia soi

Syyskuussa 2017 rouva Jenni Haukio ja presidentti Sauli Niinistö osallistuivat Minnesotassa juhlakonserttiin, jossa esitettiin suomalaisten säveltäjien musiikkia. Suomalaista taidetta ja kulttuuriperintöä arvostavalle Haukiolle juhlakonsertista tuli merkityksellinen myös henkilökohtaisista syistä.

Haukio oli tuolloin raskaana. Hän tunsi lapsen liikkeet, kolme napautusta, ensimmäisen kerran, kun orkesteri esitti Jean Sibeliuksen Finlandian.

”Pidin tämän kokemuksen ajoitusta silloin niin uskomattomana, että ajattelin sitä tuskin kenenkään uskovan, jos jälkikäteen kertoisin. Mielessäni kuitenkin hymyilin, että taitaa olla klassisen musiikkimaun omaava poika kasvamassa”, Jenni Haukio kirjoittaa kirjassaan.

Presidenttiparin lapsi Aaro Veli Väinämö syntyi helmikuussa 2018.

Lapselleen Jenni Haukio haluaa välittää vaalimiaan arvoja. Ensimmäisen kerran hän luki Aarolle, kun lapsi oli kahdeksan päivän ikäinen. Sen jälkeen he ovat lukeneet päivittäin. Lisäksi he käyvät museoissa ja ihmettelevät luontoa.

”Omasta lapsuudestani muistan yhä elävästi, kun monesti metsäretkillä nostin kädelleni pikkuruisen, värisevän sammakon sen ihmeellisyydestä lumoutuen. Kun nyt vuosikymmeniä myöhemmin sain Kultarannan kesäöinä seurata oman poikani haltioituvan samoista ainutlaatuisista olennoista, tunsin syvää kiitollisuutta osallisuudestani luonnon kiertokulussa.”

Kursiivilla olevat kohdat ovat Jenni Haukion kirjasta Sinun tähtesi täällä – Vuodet presidentin puolisona (WSOY, 2023).

Jenni Haukion Sinun tähtesi täällä – Vuodet presidentin puolisona -kirjan (2023, WSOY) kansi.
Jenni Haukio kertoo uutuuskirjassaan Sinun tähtesi täällä – Vuodet presidentin puolisona -kirjassa (2023, WSOY) 11 vuotta kestäneestä roolistaan presidentin puolisona. © WSOY

Lue myös Anna.fi: Tällaisia ovat Sauli Niinistön ja Jenni Haukion presidenttikesät: ”Ei pelkkä vuodenaika, vaan jotain lähes pyhää”

Kommentoi

Kommentoi juttua: Uutuuskirja: Jenni Haukio kutsui Lennu-koiraa peitenimellä, jotta kaksikkoa ei tunnistettaisi lenkillä

Sinun täytyy kommentoidaksesi.