Ihmiset

Kahdenkeskinen aika vähissä?

Lapsiperheessä oma aika on vähissä ja vanhempien yhteisiin hetkiin latautuu siksi paljon odotuksia. Miten pitäisi toimia, etteivät hetket pääty riitelyyn tai pettymyksiin?

Joskus vanhemmat eivät edes muista, milloin ovat viimeksi viettäneet yhteisen illan kahden kesken ilman lapsia. Parisuhde voi joutua lujille, jos kahdenkeskistä aikaa ei löydy riittävästi tai siihen latautuu hyvin erilaisia odotuksia.

11. maaliskuuta ilmestyvässä Kotilieden numerossa 5/2008 perheterapeutit Maiju ja Kari Kuhanen käsittelevät vanhempien kahdenkeskistä aikaa. Kerro meille omista kokemuksistasi ja lähetä postia osoitteeseen Kotiliesi / Suhteet solmussa, Maistraatinportti 1, 00015 KUVALEHDET tai sähköpostitse: suhteetsolmussa@kuvalehdet.fi.

Voit kirjoittaa mielipiteesi myös alla olevaan Oma kommentti -kenttään, jolloin teksti on kaikkien verkkosivuilla kävijöiden luettavissa.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Kahdenkeskinen aika vähissä?

Yökyöpeli

Teillä ei ole palautepalstaa joissakin tarpeellisissa kohdissa. Ovatkohan minun tietoni väärät, kun tietovisassa puhutaan MAITOrasvan määristä ravintorasvoissa? Eivätkö luvut olekaan rasvan kokonaismääriä?

parisuhde kunniaan

Ei kannata lannistua, jos kahdenkeskinen ilta menee joskus riitelyksi. Sekin kuuluu elämään ja parisuhteeseen ja puhdistaa ilmapiiriä. Seuraavalla kerralla sitten ilta voikin sujua paremmissa fiiliksissä.

kirsiterhikki

Meidän perheessä päivittäiset ostokset tekevät vain vanhemmat keskenään, siinä sivussa tulee myös käytyä päivittäiset asiat läpi. Joskus parkkipaikkakeskustelut venyvät tosi pitkiksi ja hävettää, kun naapuriparkin ajajat tulevat jo ostoksiltaan, emmekä itse ole vielä päässeet autosta ulos… Mutta se kannattaa, tiedämme missä mennään niin parisuhteen kuin perheenkin suhteen…

Pelloilla ja metsissä

Maatilalla kahdenkeskistä aikaa on ja sitä ei ole.
Työ on yhteistä ja se hitsaa saumattomaksi työpariksi, ainakin meillä. Se on tavallansa kahdenkeskistä aikaa, vaikka läsnä olisi muitakin.
Vapaa-ajan kahdenkeskistä aikaa on vaikeampi ottaa, vaikka molemmat appivanhemmat asuisivatkin omissa talouksissaan. Aina on pihan-yli-kyttäämistä, ainakin meillä anoppi ja mielisairas lanko vahtivat tarkasti liikkeitä jatkuvasti – tosin tälläerää enää lanko on jäljellä. Kilometrin päässä asuva toinen appiukko puolestaan tulee mieluiten kylään sunnuntai aamulla klo 8-10 alkaen, muuten se olisi viikon ainoa aamu jolloin ehtii nukkua pitkään ja juoda aamukahvitkin sitten vähän myöhässä, kun ei tarvitse lähetellä koululaisia. Kevään ja syksyn työhuippuina kahdenkeskistä aikaa on lähinnä se, että ehtii nukkua yhtäaikaa muutaman tunnin yösydännä.
Kun maatilalla pariskunnan työ- ja vapaa-aika kietoutuvat yhteen jotenkin kummalla tavalla, on monasti työnkin ääressä tilaisuus keskustella parisuhde- ja perheasioitaan rauhassa. Jos kumpikin tai vaikka vain toinen käy vieraan palveluksessa, tämä mahdollisuus rajautuu pois.

Kotikissa

Käyttekö joskus erikseen jossain vapaa-ajan riennoissa, kun teette työtä samassa työpaikassa, maatilalla? Kaipaatko koskaan omaa aikaa, ilman puolisoa, perhettä ja sukua? Itse kaipaan vapaa-ajalta nimenomaan puolison kanssa olemista, koska olemme töissä eri paikoissa ja molempien työhön kuuluu myös iltamenoja ja seurustelua asiakkaiden kanssa. Vapaa-aikana ei ole juurikaan tarvetta lähteä mihinkään, ihaninta on olla kotona yhdessä.

Pelloilla ja metsissä

Hei, kotikissa!
Kysymyksiisi voin vastata, että käymme kyllä välillä erikseen vapaa-ajan riennoissa ja välillä yhdessä. On näet niin, että välillä on mukava lähteä aivan yksin pois koti- ja työympyröistä (jotka meillä siis kietoutuvat yhteen kuin langansäikeet), koska silloin ei tarvitse ottaa huomioon kenenkään muun mielipidettä eikä aikataulua. Yksin lähteminen ainakin useammaksi päiväksi on tavallaan helpompaakin, kun silloin on kotona kuitenkin jompi kumpi hoitamassa tilan asioita.
MUTTA: yhdessä kotoa maatilalta lähteminen on aivan yhtä mukavaa, koska silloin näkee helpommin puolisosta muutakin kuin sen koti- ja työminän. Pari-kolme vuotta sitten pystyimme irrottautumaan 10 päiväksi Brasilian matkalle säästettyämme ensin sukanvarteen ”virtuaalitupakoimalla” vuoden eli laitoimme kumpainenkin joka päivältä tupakka-askin hinnan kakkostilille sivuun. Oikeasti emme ole polttaneet kumpikaan koskaan, teini-iän kokeiluja lukuunottamatta. Matka oli tosin tavallaan työmatka sikäli, että matkaseurueemme kävi tutustumassa sikäläiseen kylvökonetehtaaseen ja maatiloihin siellä. Mutta avartava kokemus se oli niin parisuhteessa kuin ammatillisestikin.
Vaikka meillä on työpaikka ja koti käytännössä yksi ja sama paikka, niin vapaa-aika kuluu kuitenkin mieluusti kotona. Lauantaina voi saunoa ja sen jälkeen vaan viettää illan sen kummempaa tekemistä. Sunnuntaina ei tarvitse kiirehtiä mihinkään, kun ei ole hyötyelukoitakaan; tosin kylvö- ja puintisesongin aikaan ei sunnuntaisin juuri ehdi lököttelemään sisällä.
Vaikka työpaikkamme on sama, monet työt ovat sellaisia että toinen tekee yksin jotakin (vaikkapa metsässä harvennusta) ja toinen on sitten jossain muussa työkohteessa tekemässä jotain muuta (vaikkapa viljansiemenen lajittelua ja peittausta kuivurilla kevääksi). Päivän mittaan sitten nähdään aamun jälkeen ehkä ruoka- ja kahvitaukojen aikoihin ja sitten taas illalla. Toisinaan ollaan sitten samassakin kohdassa, kun joku semmonen homma, joka sujuu kaksistaan jouhevammin.

muumimamma

Meillä on mahdollista saada joskus minun äitini hoitamaan lapsia, joten tilanne on sinänsä hyvä. Haittana on kuitenkin se,että äitini ei ota lapsia omaan kotiinsa hoitoon, vaan tulee meille hoitamaan heitä, joten meidän olisi silloin lähdettävä kotoa pois. Se vaatii jonkin verran suunnittelua, matkat yms. maksavat. Joskus olisi tosi kiva saada olla kahdestaan täällä kotona.

Vastaa käyttäjälle KotikissaPeruuta vastaus

Sinun täytyy kommentoidaksesi.