Kulttuuri

Brainy books -ilmiö rantautui Suomeen – 8 tietokirjaa, jotka muuttavat ajatteluasi

Brainy books on uusi termi vetävästi kirjoitetuille ja maailmaa laajasti selittäville tietokirjoille. Ilmiön airut on historioitsija Yuval Noah Harari. Listasimme tämän hetken vetävimmät brainy booksit!

Kirja-alan The Bookseller -lehteen ilmestyi hiljattain uusi tyylilaji, brainy books. Sen voi suomentaa vaikkapa leikkisästi korvienvälikirjallisuudeksi.

Britanniassa kirja-alalla nimittäin huomattiin viihteellisten tietokirjojen myyvän vähemmän ja sen sijaan maailmaa selittävien tietokirjojen kysynnän kasvaneen.

”Suomessa brainy books -tietokirjailmiö ei ole näin selvä, mutta meilläkin Yuval Noah Hararin Sapiens-kirja on menestynyt todella hyvin”, Bazar Kustannuksen kustannuspäällikö Ilpo Jäppinen kertoo.

Lue myös: 7 syytä, miksi lukeminen on terveydelle hyväksi

Mistä ilmiö johtuu? Jäppinen antaa brainy booksien suosiolle kaksi mahdollista selitystä:

”Alalle on tullut kirjailijoita, jotka osaavat kirjoittaa mielenkiintoisesti ja innostavasti vaikeista yhteiskunnallisista aiheista.”

Toinen selitys vetoaa häneen itseensä:

”Ihmisillä on tarve saada selvyyttä tähän sirpaleiseen ja monimutkaiseen maailmaan. Tietynlainen tietokirjallisuus auttaa hahmottamaan aikamme ilmiöitä.”

Tyypillisin brainy books -kirjan ostaja on yli 45-vuotias nainen. Kiinnostavaa on, että Sapiensista ovat innostuneet myös nuoret ja miehet.

”Kirjaa on myyty 2,5 miljoonaa kappaletta, joten se kiinnostaa monenlaisia lukijoita.”

Yuval Noah Harari on Brainy books -ilmiön kirkkain tähti

Brainy books -ilmiön airut, historioitsija Harari käsittelee historiallisia ilmiöitä kuin stoalainen: hän katsoo niitä etäältä ja pyrkii näkemään sen, mikä on oleellista, tärkeää ja miten asiat ovat suhteessa toisiinsa.

Sitten hän kirjoittaa mutkat suoriksi. Lukijalle kokonaiskuva kirkastuu ja mieleen vahvistuu toivo: asioille voi tehdä jotakin.

Yuval Noah Hararin kirjat: Sapiens, Homo Deus ja 21 oppituntia maailman tilasta

Siinä missä Hararin teos Sapiens (2016) käy läpi ihmiskunnan historian metsästäjä-keräilijöiden aikakaudelta maanviljelyksen ja teollistumisen kautta nykyaikaan, hänen toinen teoksensa Homo Deus (2017) pohtii ihmisyyttä ja ihmiskunnan tulevaisuutta vetävän luovasti, tosin välillä turhan laajasti sivupoluille eksyen.

Hararin juuri ilmestynyt 21 oppituntia maailman tilasta (Bazar 2018) taas on katsaus ihmiskunnan tilanteeseen tässä ajassa. Se koostuu selkeistä luvuista, jotka kirjailija on valinnut niiden merkittävyyden ja ajankohtaisuuden perusteella.

Mistä kirja 21 oppituntia maailman tilasta kertoo?

21 oppituntia maailman tilasta -kirjan pääargumentit kuuluvat, että talouskasvuun tukeutuva liberalismi ei enää toimi, ja monien ihmisten kohtalo on sama kuin 1800-luvun hevosten, jotka työnnettiin vähitellen pois työmarkkinoilta.

Harari näkee, että meidän on tunnustettava ympäristöuhat ja muutettava yhteiskuntiamme. Ihmiskunnalla ei ole varaa vääriin malleihin, muuten voimme tuhoutua.

Myös teknologian kehitys luo haasteita. Luovutamme valtaa algoritmeille, emmekä luota omaan ajatteluumme. Tämä haastaa demokratian, jos selvitykset ja lopulta päätökset tekee tekoäly eikä kansan valitsema tietyn arvomaailman omaava edustaja.

Ratkaisut ongelmiin löytyvät Hararin mukaan yhteistyöstä. Jotta emme takertuisi irrallisiin toisten mielipiteisiin ja nationalismiin, meidän pitäisi ajatella itse, harkita ja kuunnella toisia sekä luottaa siihen, mikä historiassa on siivittänyt homo sapiensin voittokulkua.

5 muuta tutustumisen arvoista brainy booksia

Rutger Bregman: Ilmaista rahaa kaikille – ja muita ideoita, jotka pelastavat maailman (Atena). Käsittelee suuria ongelmia, kuten sitä, miten robotisaatiossa työttömiksi jäävät tulisivat toimeen.

Hans Rosling: Faktojen maailma (Otava). Netissäkin suosittu edesmennyt kansainvälisen terveydenhuollon professori haluaa saada ihmiset ymmärtämään, että maailmassa on moni kehityskulku mennyt hyvään suuntaan. Yhä harvempi on esimerkiksi todella köyhä tai menehtyy erilaisissa onnettomuuksissa. Tilastoja pitää osata lukea ja yleissivistyksen kuuluu myös myönteisen kehityksen havaitseminen.

Ha-Joon Chang: Taloustiede, käyttäjän opas. Talouden hahmottaminen on tänä päivänä tärkeää, jotta osaamme olla kriittisiä maailmassa, jossa moni asia perustellaan taloudella. Eteläkorealainen ekonomisti osaa esittää selkeästi talouden linjoja ja vastaa muun muassa kysymyksiin, miksi siirryimme pois kultakannasta ja miten finanssimarkkinoita voi rajoittaa. Entä tiesitkö, että politiikka, jossa rikkaita kannustetaan lisäämällä hyvää heille ja köyhiä ottamalla heiltä pois, on peräisin Ronald Reaganin ajalta?

R. Mcneill ja William H. Mcneill: Verkottunut yhteiskunta : Yleiskatsaus maailmanhistoriaan (Vastapaino). Historioitsijat tarkastelevat kehityslinjoja ihmisten välisten verkostojen kautta. Ihminen on menestynyt, koska on osannut verkostoitua ja siirtää kulttuuria jälkipolvilleen.

Gerd LeonHard: Technology vs. Humanity (engl.). Futurologi peräänkuuluttaa syvällistä keskustelua tekoälystä.

Mitä brainy bookseja sinä suosittelisit? Jaa vinkkisi keskusteluosiossa!