Miten lapsen saa lukemaan? 6 vinkkiä lapsen lukuinnon herättämiseen
Apua, lapsia ja nuoria ei kiinnosta lukeminen! Mikä neuvoksi? Kirjavinkkari ja kirjastonhoitaja Sini Helminen kertoo kuusi tapaa, joilla aikuinen voi tukea lasta lukemisessa.
Lasten lukuinnon väheneminen ja lukutaidon heikkeneminen huolestuttavat vanhempia ja opettajia. Lapsen ei kuitenkaan tarvitse kamppailla lukemisen kanssa yksin, vaan vanhemmat voivat monin tavoin auttaa lasta lukuinnon löytämisessä. Kirjavinkkari, kirjailija ja kirjastonhoitaja Sini Helminen antaa kuusi vinkkiä, joiden avulla lasta voi kannustaa lukemaan.
1. Etsi tarina, josta lapsi innostuu
Sini Helminen uskoo, että tärkeintä lukuinnon herättämisessä on löytää jokaiselle lapselle juuri se tarina, joka saa lapsen innostumaan.
”On harvoja, jotka tykkäävät lukemisesta lukemisen takia, mutta suuri osa ihmisistä haluaa lukea hyvän tarinan. Monet haluavat myös lukea kirjoja aiheesta, joista he ovat muutenkin kiinnostuneita.”
Jos lapsesta tuntuu, että oikean kirjan löytäminen on vaikeaa, kirjastonhoitajat ja kirjavinkkarit ovat juuri tätä varten: he osaavat auttaa, kun lapsi tai nuori pohtii, mikä kirja voisi olla sopivaa luettavaa.
2. Älä luo vastakkainasetteluja
Helminen korostaa, että pelejä, elokuvia ja kirjoja ei tarvitse nähdä toistensa vihollisina. Vastakkainasettelut voivat hankaloittaa lukemiseen sisälle pääsemistä.
”Jos on ihastunut johonkin peliin, lapsi todennäköisesti haluaa lukea siihen liittyvän kirjan. Siis jos Minecraft kiinnostaa, lapselle kannattaa antaa luettavaksi Minecraft-aiheinen kirja. Kirjat, pelit ja elokuvat eivät kilpaile keskenään, vaan niiden maailmoissa voi seikkailla eri formaateissa.”
Helminen myös muistuttaa, ettei lasta kannata kiristää lukemisella:
”Jos asettaa esimerkiksi pelaamisen ehdoksi, että pitää lukea tietty määrä sivuja kirjasta, sillä voi olla negatiivinen vaikutus.”
3. Aikuinen, tutustu nuorten- ja lastenkirjallisuuteen
Monesti aikuinen on se, jolla olisi mahdollisuus tukea lapsen tai nuoren lukuharrastusta, mutta ongelmaksi muodostuu se, että aikuiset eivät tunne nykynuortenkirjallisuutta.
”Aikuinen on monesti lukenut lastenkirjoja ja nuortenkirjoja viimeksi silloin, kun oli itse lapsi. Astrid Lindgrenit ja Mauri Kunnakset saattavat toimia yhä edelleen nykylapsilla, mutta nuortenkirjojen kohdalla asia on toinen. Kirjojen maailmat ja miljööt muuttuvat nopeasti ja ne kirjat, jotka ovat kiinnostaneet 1980- ja 1990-luvulla, eivät välttämättä kiinnosta nykyään”, Helminen sanoo.
Olisikin tärkeää, että jos aikuinen aikoo ostaa nuorelle kirjan esimerkiksi lahjaksi, hän ottaisi selvää kirjatarjonnasta. Kääntyä voi esimerkiksi kirjastonhoitajan tai kirjavinkkarin puoleen. Myös monista kirjablogeista löytyy hyviä nuortenkirjavinkkejä.
Lue myös: Brainy books -ilmiö rantautui Suomeen – 8 tietokirjaa, jotka muuttavat ajatteluasi
4. Toimisiko lahjominen?
Joissakin perheissä kirjan lukemisesta saatetaan maksaa pieni palkkio tai kirjoja lukemalla vai kerätä vaikka tarroja, joilla lapsi voi lunastaa itselleen jonkin palkinnon.
”Olen kuullut, että joidenkin lasten kohdalla lukuinto on lähtenyt lahjomisesta. En näe palkitsemista huonona vaihtoehtona, mutta menetelmän toimivuus riippuu paljon lapsesta. Joku lapsi saattaa palkkion kiilto silmissään selata kirjan läpi ilman, että siitä jää mitään mieleen, mikä ei varsinaisesti palvele tarkoitusta.”
Helminen ehdottaakin, että mikäli lapsen lukuintoa koettaa herätellä palkkioiden avulla, kirjasta kannattaa jutella lapsen kanssa, kun hän on lukenut sen loppuun. Mikäli vaikuttaa siltä, että lapsi ei muista kirjasta mitään, voi olla, että kirja on hurjasteltu liian nopeasti läpi.
5. Varmista, että lapsi saa riittävästi tukea lukemiseensa
Sini Helminen korostaa, että lukemisen sosiaalinen puoli on äärimmäisen tärkeä.
”Jos kaverit eivät lue tai pitävät lukemista epäcoolina, se voi jarrutella lapsen lukuharrastusta”, Helminen pohtii.
Tällöin netti ja sosiaalinen media voivat auttaa asiaa. Löytyisikö verkosta toisia lukijoita, jotka innostuvat samoista kirjoista? Esimerkiksi Instagramin kirjoihin keskittyvät bookstagram-tilit kasvattavat jatkuvasti suosiotaan ja suomalaiset kirjoihin keskittyvät YouTube-kanavat ovat putkahtaneet maailmaan vuoden 2018 aikana.
”Me ihmiset olemme sellaisia, että luemme mieluusti kirjoja, joita muutkin lukevat. Kun kirjaa suosittelee joku nuoren ystävä tai vertaiseksi kokema, siitä innostuu ihan eri tavalla kuin jos joku aikuinen on suositellut kirjaa.”
Paljon on puhuttu myös vanhempien mallin tärkeydestä lapsen lukemiselle ja sitä myös Helminen peräänkuuluttaa.
”Monessa perheessä saatetaan puhua, että lukeminen on tärkeää ja kannustaa lapsia lukemaan. Lapsi kuitenkin huomaa, jos vanhempi ei koskaan itse lue, ja ottaa helposti mallia.”
Helminen muistuttaa myös, että lapsen kanssa yhdessä ääneen lukemista ei kannata lopettaa, kun lapsi on oppinut itse lukemaan.
”Jos lukeminen vielä tuntuu kankealta, lapsi saattaa turhautua, jos on tottunut kuuntelemaan monimutkaisempia tarinoita kuin mitä pystyy itse lukemaan. Se saattaa lannistaa ja pahimmillaan tappaa lukuinnon kokonaan.”
Lue myös: Tove Jansson inspiroi edelleen – 12 sitaattia, jotka huokuvat viisautta
6. Muista äänikirjat!
Monen lapsen kohdalla lukuinnottomuus johtuu yksinkertaisesti siitä, että lukutaito on kehno, eikä lukeminen siitä syystä ota sujuakseen. Silloin kannattaa harkita, josko tarinoiden maailmaan voisi uppoutua äänikirjojen avulla.
”Kannattaa muistaa, että Celia-äänikirjapalveluja voivat käyttää kaikki, joille lukeminen on vaikeaa, oli sitten lukivaikeutta, oppimisvaikeutta tai keskittymishäiriötä. Myös kirjastojen kokoelmista löytyy paljon äänikirjoja, joita voi lainata.”
Äänikirjoja on tarjolla runsaasti myös Bookbeat- ja Storytel- äänikirjapalveluissa. Palvelujen käyttö maksaa noin 17 euroa kuukaudessa.
Kommentoi
Kommentoi juttua: Miten lapsen saa lukemaan? 6 vinkkiä lapsen lukuinnon herättämiseen
Lapsenlapsi on ollut paljon luonamme ja samalla tullut seurattua hänen koulutehtäviä ja viestejä opettajalta.
Ekaluokkalaisen viestivihkossa oli kirjoitus lukemisen harjoitus ja kertaus. Tuli elävästi mieleen hänen isän koulusta tuomansa viesti , ”tavujen yhdistäminen on vielä harjoitusta vailla.” Aloin silloin lukemaan pojan kanssa vain niitä tavuja siu,sai, sui jne..ja keväällä poika toi viestiä että lukee parhaiten luokallaan.
Ukki vaan on saanut lukea iltasadun lapselle ,ja se oli uutta myös ukille, joka ei näin ollut tehnyt omille lapsilleen. Kirja oli mukana mutta hän istui ja kertoi omia tarinoitaan . Lapsen mielikuvitus sai kehittyä .
Mutta koulusta tullut viesti sai mummon heräämään ,näin kirjan vanhanajan Aapinen nettikirjakaupassa ja tilasin sen .Luimme yhdessä mummo oli kai alkuun innokkain,ja kertoi että olen oppinut lukemaan juuri sellaisen oppikirjan kanssa. Sitten luin lukukoirasta,että lapsi voi lukea hänelle. Ja niin tehtiin meidän muutenkin hänelle rakkaasta koirasta lapselle lukukoira, jolle hän luki aapisesta pieniä tarinoita ja näytti tälle kuvia. Hän nyt menestyy hyvin koulussa,mainitsen joskus meidän lukuharjoituksista,hän sanoo tiukasti olisin muutenkin osannut .Hyvä niin mutta ei siitä ole ollut varmaan haittaakaan hänelle.