kolumnit

Anna Rotkirch: ”Ratkaisu syntyvyyden laskuun ei ole, että tarjotaan hedelmöityshoitoja 50-vuotiaille”

Jos saisin taikasauvan ja kolme toivomusta, yksi niistä olisi tämä: toivoisin, että jokaisen naisen olisi mahdollista ottaa hedelmällisyytensä haltuun.

Haltuun ottamisella tarkoitan tietoa, tukea ja innostusta oppia omasta ruumiistaan. Naisten tulisi arvostaa ja vaalia lisääntymisterveyttään, ja yhteiskunnan ja kulttuurin tulisi tukea heitä siinä luotettavasti ja hienovaraisesti.

Lue myös: Tuore tutkimus kertoo huolestuttavasta ilmiöstä: Nuorten naisten perhehaaveet vaarassa miesten takia

Hedelmällisyys koskettaa kaikkia naisen ruumiissa eläviä riippumatta siitä, lisääntyykö itse tai montako lasta saa. Kuukautiskierto vaikuttaa seksuaaliseen haluun ja mielialaan. Sopivan ehkäisyn löytäminen, jos sellaista tarvitsee, on keskeinen osa terveyttä ja hyvinvointia.

Haltuun ottaminen on mielen ja ruumiin sopusoinnun saavuttamista. Jos itse ei koskaan halua tai voi lisääntyä, on hyvä tiedostaa, mihin sairauksiin lapsettomilla naisilla on korkeampi riski sairastua. Jos toivoo lapsia, haltuun ottaminen merkitsee toiveen kohtaamista.

Oikeus päättää omasta ruumiistaan ja lisääntymisestään on tärkeimpiä feministisiä saavutuksia.

Kolme kymmenestä 35-vuotiaasta naisesta on lapseton. Esikoisia syntyy vähemmän erityisesti korkeammin koulutetuille naisille. Moni heistä on asiasta kovin ahdistunut.

Onko minusta äidiksi, haluanko lapsia? Mitä jos kumppani on eri mieltä? Tai jos kumppania ei löydy? Entä vaikutukset uraani?

Haaste koskee totta kai myös miesten hedelmällisyyttä ja isyyttä, joskin eri logiikalla, rajoitteilla ja mahdollisuuksilla.

Lue myös: Perhe-elämä ei houkuttele enää suomalaisia nuoria – johtuuko se tästä yhdestä asiasta?

Oikeus päättää omasta ruumiistaan ja lisääntymisestään on tärkeimpiä feministisiä saavutuksia. Suomalaisella naisella on monta tietä vanhemmuuteen ja monta eri perhemuotoa, jossa äitiyttä voi toteuttaa. Lääketiede tukee yhä paremmin erilaisten ihmisten perheellistymiseen liittyviä toiveita.

Silti emme vielä selvästikään osaa taitavasti auttaa niitä, jotka juuri nyt pohtivat, milloin olisi hyvä aika lapselle.

Yhteiskunta tukee kyllä opiskelun ja uran suunnittelussa. Mutta miten tuemme vanhemmuuden suunnittelua? Sellaista perhesuunnittelua, joka ei loppuisi ehkäisyn opettamiseen?

Ratkaisu syntyvyyden laskuun ei ole, että tarjotaan hedelmöityshoitoja 50-vuotiaille. Ratkaisu löytyy, kun tiedostamme, että muun elämän on joustettava, koska naisen hedelmällisyys ei jousta.

avatar - Anna Rotkirch

Avainsanat

Keskustelu

Kuulisin mielelläni, miten minun, kolmekymppisen koulutetun naisen, elämän tulee joustaa lapsettomuuden edessä?

Itse en ole lukuisista yrityksistä huolimatta löytänyt itselleni sopivaa kumppania. Etsin kivaa miestä, joka haluaisi isäksi. Onko vastaus siis raskautua jollekin tuntemattomalle baari-illan jälkeen? Pakotanko seuraavan deittini isyyteen? Mitä teen?

Jos sinulla ei ole tähän dilemmaan vastausta, niin harrastamasi syyllistäminen on tekopyhää. Vie sen sijaan vaikka omat lapsesi kahville ja kiitä sitä täydellistä miestä (tai naista), jonka olet tietenkin jo teini-iässä rinnallesi löytänyt.

”Jos itse ei koskaan halua tai voi lisääntyä, on hyvä tiedostaa, mihin sairauksiin lapsettomilla naisilla on korkeampi riski sairastua.”

Ei sitä tarvitse mitenkään ruveta paniikissa miettimään, että mihin sairauksiin saattaa sairastua, jos ei hanki lapsia. Ei kenenkään ainakaan em. asian takia kannata ruveta lisääntymään. Rotkirch voisi tietenkin antaa esimerkkejä sairausriskeistä, mikä tekisi kolumnista uskottavamman.

Itselläni oli aiemmin haave äitiydestä, mutta ei enää pitkään aikaan ole ollut. Onneksi aviomiehenikään ei halua lapsia. Ei lapsia kannata mielestäni hankkia, ellei ole selkeää halua ja tiedostamista valintansa seurauksista.

”Sopivan ehkäisyn löytäminen, jos sellaista tarvitsee, on keskeinen osa terveyttä ja hyvinvointia.”

Joo, tämä on supertärkeää: on oikeus lisääntyä, mutta on myös oikeus olla lisääntymättä ja käyttää itselle sopivaa ehkäisyä. Yhdistelmäehkäisypillereitä käyttävien tai joskus käyttäneiden naisten riski sairastua munasarjasyöpään on pienempi kuin naisten, jotka eivät ole koskaan käyttäneet niitä (bongattu jostakin apteekkilehdestä).

Kommentoi juttua: Anna Rotkirch: ”Ratkaisu syntyvyyden laskuun ei ole, että tarjotaan hedelmöityshoitoja 50-vuotiaille”

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X