kolumnit

Hanna Partanen ravitsemusneuvojista: ”Usko sitä, joka ei ohjeissaan ole liian ehdoton”

Vastaanotollani kävi mies, joka pohti heti ajankohtaista kysymystä: ”Ketä näissä ravitsemusjutuissa voi uskoa?” Hän kertoi parista kaveristaan, jotka olivat laihduttaneet huimaa vauhtia reilut kymmenen kiloa. Heidän keskusteluissaan oli käynyt ilmi, että vehnä on pahasta, maitoa ei saisi juoda ja vettä pitää juoda todella runsaasti. Tulokset olivat kyllä kadehdittavan suuret, mutta samaan hengenvetoon pohdittiin niiden pysyvyyttä. Mikä on tilanne vuoden kuluttua, kun ”tiukkiskuurilla” ei jaksakaan olla muutamaa kuukautta pidempään?

Mikä on tilanne vuoden kuluttua, kun ”tiukkiskuurilla” ei jaksakaan olla muutamaa kuukautta pidempään?

Haasteena tosiaan on, että ravitsemusneuvoja voi saada kuntosalin personal trainerilta, hammaslääkäriltä tai naapurin Riitalta. Perehtyneisyys ja koulutus ravitsemusasioihin saattaa olla hyvinkin vaihtelevaa peruskoulutuksesta riippumatta. Toki jokainen varmasti yrittää auttaa parhaansa mukaan.

Naapurin Riitta on hyvä yleisesimerkki kokemusasiantuntijasta. Toisaalta se mikä sopii elämäntapamuutoksissa Riitalle, ei välttämättä sovi sinulle. On kuitenkin helpompi samaistua naapurin Riittaan ja hänen muutokseensa kuin tutkimusten esittämiin ihmismassojen kasvottomiin keskiarvoihin. Kutsun tätä ohjaustyyliä vastaanotollani ”Valitut Palat” -metodiksi. Jos haluan potilaani motivoituvan tiettyyn muutokseen, en välttämättä siteeraa lukuisia tutkimuksia, vaan kerron esimerkin samantyyppisestä potilastapauksesta ja siitä miten muutokset realisoituvat loistaviksi tuloksiksi esimerkiksi kolesteroliarvoissa. Taustalla on kuitenkin tiede, jonka pohjalta muutosehdotukset teen, ei yksittäisten potilaiden kokemukset.

Vastaanotollani vierailleen miehen kanssa kävimme lyhyesti läpi, millä mandaatilla ja koulutuksella työtäni teen. Sallin pastan kohtuudella, maitoa pyysin vähentämään kahdesta litrasta noin puoleen litraan. Ateriarytmiä viilasimme paremmaksi, jotta voileipäralli ei tainnuta miestä iltaisin. Akateemisen ravitsemustieteilijän neuvot olivat siis huomattavasti lepsumpia kuin kavereiden ohjeet paikalliselta personal trainerilta. Ohjeistukseni siihen, ketä uskoa ravitsemusasioissa, on yksinkertainen: ”Usko sitä, joka ei ohjeissaan ole liian ehdoton.” Ne, jotka julistavat asioista tietävänsä, tietävät kokonaisuuden kannalta vähemmän.

avatar - Hanna Partanen

Keskustelu

Kommentoi juttua: Hanna Partanen ravitsemusneuvojista: ”Usko sitä, joka ei ohjeissaan ole liian ehdoton”

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X