Ihmiset

Hanna Partanen: Näin pääsin eroon tunnesyömisestä

Meillä on menossa omakotitalon rakennusprojekti. Ehkäpä yksi stressaavimmista vuosista on edessä – tai onneksi jo puoliksi takana.

Monta stressaavaa hetkeä on jo koettu ja on ollut mielenkiintoista huomata, kuinka kehoni reagoi. Jos stressi yltyy liiaksi, en meinaa saada ruokaa enkä edes herkkuja alas.

Mutta tilanteen selvitessä mieleni halajaa palkintoa raskaasta koettelemuksesta. Ja mikäpä olisikaan parempi palkinto kuin joku herkku! Myös mieheni tunnusti ostaneensa suklaapatukan ja jäätelön, vaikka ei aikaisemmin olekaan tunnesyönyt.

Lue myös: Lääkitsetkö pahaa mieltä sokerilla? Opi tunnistamaan tapasi ja pääse eroon sokerin tunnesyömisestä

Moni kokee huonoa omaatuntoa siitä, että saa mielihyvää syömisestä. Meidät on kuitenkin rakennettu niin, että aivojen mielihyväkeskus aktivoituu, kun saamme ruokaa – erityisesti kun mussutamme herkkuruokaamme!

Kivikaudella, kun ihminen ei ollut vielä tietoinen proteiineista ja rasvoista, ja ravinnon hankkiminen oli haastavaa, tämä ominaisuus pelasti meidät. Aivomme saivat palkinnon pitkän uurastuksen jälkeen, kun saimme itsemme ravittua. Samoin se, että vesi ei pidä nälkää kovinkaan pitkään poissa, on tarpeellinen kehon reaktio.

Kivikautinen ihminen olisi nääntynyt nälkään, kun olisi täyttänyt vatsaansa vain vedellä purosta.

Nykyisin ruokaa ja herkkuja on helposti saatavilla paljon helpommin kuin muita palkintoja. Olen haaveillut hierojalla käynnistä tai jalkahoidosta, mutta aikaa on nyt hyvin rajallisesti ja kaikki eurotkin hupenevat kipsilevyihin ja kaakeleihin. Ruoka ja herkut ovat valitettavan helppo ja halpa tapa palkita itsensä.

Onkin tärkeää kysyä itseltään, mistä muusta saa hyvää fiilistä kuin syömisestä.

Lue myös: Tunnista tunnesyöminen – näin tavasta pääsee irti

Onneksi tämä rakennusprojekti on vain väliaikainen stressin aihe. Ensi vuonna on toivottavasti jo helpompaa.

Mikäli itseään joutuu palkitsemaan ruoalla useamman kerran viikossa, on tärkeää pohtia, voisiko omassa elämässään tehdä suurempia perustavanlaatuisia muutoksia, jotta liiallista syömistä aiheuttavaa stressiä olisi vähemmän. Järjestellä kalenteriaan uusiksi, opetella pitämään taukoja tai vaikkapa aloittaa harjoittelemaan mindfulnessia.

Taidan palkita itseni seuraavan vapaan hetken tullen Netflix-övereillä. Yksi kalorittomista ja halvoista palkinnoista. Näitä pitäisi vielä keksiä vielä lisää!

Mikä on sinun palkintosi vai joko elät sellaista elämää, että et edes palkintoja kaipaa?