Ihmiset

Hilkka Olkinuora: "Ei ole sinun vikasi, jos et osaa käyttää tietokonetta"

Syyskuu on vielä enemmän uusi alku kuin vuodenvaihde. Se on puhdas vihkon sivu, kirpeä aamu, uusi ja parempi minä, kypsyvien mahdollisuuksien omenakori.

Nyt siis pelottomasti haukkaamaan hedelmiä tiedon puusta. Pudokkaaksihan et halua jäädä?

Tieto ei ole yhtä kuin viisaus, mutta ilman tiedon taitamista tyhmennymme väistämättä. Syystäkin nyt on huoli niistä miljoonasta suomalaisesta, jotka eivät osaa tai tahdo ottaa digiloikkaa. On huomattu, että kolmannes meistä on jopa livahtanut eläkkeelle ilman, että on tarvinnut ikinä näpytellä tietokonetta.

Lue myös: Näin löydät etsimäsi tiedon Googlesta – 7 helppoa vinkkiä tehokkaampaan hakukoneen käyttämiseen

Tiedon tuntijat ovat koonneet hedelmät kolmeen koriin.

Tarvitaan opastusta. Ei nörttien ylimielistä bittipuhetta, vaan perehtymistä oppijan ehdoilla. Älä usko, että tekniikka on täydellistä ja ihminen kehno. Liian usein meille tarjotaan luokatonta digiä. Ei ole sinun syysi, jos tunnet itsesi tyhmäksi.

Saavutettavuudella asiantuntijat tarkoittavat käytännön pääsyä tiedon lähteille. Vanhat sormet eivät pysty älypuhelimeen, vaikka oma äly siihen riittäisi. Varaton jonottaa kirjaston koneelle, kun ei voi ostaa omaa. Ei ole sinun vikasi, jos et osaa käyttää tietokonetta.

Yhä useampi elintärkeä palvelu on muuttumassa yksi-puolisena ilmoitusasiana digiksi. Ei sitä pidä niellä purematta. Vaaditaan opastusta, saavutettavuutta ja turvallisuutta.

Tietoturva on kolmas huolenaihe. Käväiset netissä etsimässä tietoja antiikista, ja hups, sinulle tulvii mainoksia Kreikan hotelleista. Työterveys tarjoutuu seuraamaan työnantajan lahjoittamaa aktiivisuusranneketta; onko se huolenpitoa vai hiostusta?

Ei ole sinun tyhmyyttäsi, jos säikyt kybermaailmaa.

Lue myös: Tietoturva-asiantuntijan 10 vinkkiä: Näin helposti turvaat selustasi internetissä

Osa tulevaisuutta on jo täällä. Voit tunnistautua sormenjäljellä, tehtävöittää laitteen puheella, elää laajennettua todellisuutta. Tekoäly pesii joka värkissä, ja robotti odottaa hoivakodissa päästäkseen huvittamaan ja vaipoittamaan sinut.

Osa tulevasta on vasta tuloillaan. Kone ei vielä erota oikeaa ja väärää, mutta mitä tapahtuu sitten, kun se alkaa tehdä omia eettisiä ratkaisuja?

Jo nyt avautuu ihan uusia hyvän ja pahan maisemia. Onko esimerkiksi oikein, jos robottihylje kertoo sitä hellivälle muistisairaalle, että se ei olekaan oikea eläin? Millaiseksi kasvaa uljas uusi ihminen?

On jo nähty, miten Twitter suosii pätkivää keskittymis- ja ilmaisukykyä. Facebook-alueilla Saksassa on eniten rasisimia, Amerikassa taas Instagram sai ihmiset masentumaan.

Tietolaitteesta on tullut tilke, jota ilman tärisemme vierotusoireissamme. Olemme läsnä fyysisesti mutta emme henkisesti. Tohtorikin tutkii ruutua enemmän kuin potilasta.

Somelomasta ja puhelinpaastosta on tullut uusi ylpeydenaihe, elämän konmari. Lystisti kyllä: sovellukset, appit, suojelevat meitä sovelluksilta.

Lue myös: 5 x älypuhelimen sovellus elämänhallintaan – lempeä herätyskello, meditointiharjoitus…

Digistä ei kuitenkaan pääse irrottautumaan – eikä pidäkään. Siihen on päästävä vaikuttamaan.

Yhä useampi elintärkeä palvelu on muuttumassa yksi-puolisena ilmoitusasiana digiksi. Ei sitä pidä niellä purematta. Vaaditaan opastusta, saavutettavuutta ja turvallisuutta.

Sosiaalinen media on parhaimmillaan juuri sosiaalinen: mummolan keittiönpöytä, hyväntahtoinen ja turvallinen. Pidetään se sellaisena.

”Jos haluaa tietää, miltä omena maistuu, sitä on haukattava”, sanoi puhemies Mao. Siis rouskis!