Ihmiset

Nainen lehdessä

Käännämme tässä yhdessä uuden lehden. Naisten lehdessä.

Miten naisten lehteen kirjoitetaan ? Miten sitä luetaan? Eri tavalla kuin oikeaa lehteä, päivälehteä, miesten lehteä, talouslehteä? Miten ollaan naisina lehdessä?

Naisen lehti on tarinoita koko elämästä. Kun mies kertoo itsestään juhlavuosihaastattelussa, toimittajan on kysyttävä: Anteeksi, oliko teillä perhettä? Naisen kertomus polveilee ihmisissä, muutoista muutoksiin. Häneltä pikemminkin joutuu kysymään: Missä itse olit, elämässäsi? Vaatii rohkeutta puhua, mutta naisten kesken rivien välitkin täyttyvät tarinalla. Hän uskaltaa.

Naisen lehti näyttää naisen. Hän ei ole vain vaatepuu tai kuvassa täydellistetty paperinukke. Hän ei ole esillä ruumiinosiensa takia, vaan kokonaisena ihmisenä: kaiken näköisenä, kokoisena, ikäisenä, sukupuolisena, tapaisena ja tavattomana. Naisen ei tarvitse eikä pidä juosta sisäistämiensä vaatimusten piiskaamana, eikä katsella levottomana sivuilleen. Hän riittää.

Naisen lehti on pakoton paikka. Suorittamisen ja tehotekemisen maailmassa tarvitaan olemista ja lepoa, pyhän kokemista myös pienessä. Virikkeiden vyöryltä pelastuu pitkästymällä, aivojen ylikuormituksesta pysähtymällä. Kun kädet uppoavat taikinaan tai ajatus kirjaan, luomumietiskely ja ilo valtaavat kokijan mielen. Hän jaksaa.

Naisen lehti on naisen puolella. Liian usein vain se, mikä on järkiperäistä, mitaten hallittavaa on arvokasta; nainen edustaa yhä arvaamattomuutta, heikkoutta ja tunteikkuutta. Mies ansaitsee, nainen kuluttaa. Kokkaaminen on kulttuuria kun kauhaan tarttuu mies.  Perinteisiä naisten taitoja pidetään tsestäänselvyyksinä, joista ei tarvitse maksaa kunnon hintaa. Mutta naisen historia on täynnä sekä yksityistä että yhteistä vaikuttamista. Hän osaa.

Naisen lehti on sisaruuden asialla. Menestyvä nainen ottaa liian usein hyvän jätkän roolin ja vähättelee lasikaton alla värjötteleviä sisaria.

Masentavan usein kuulee, että nainen on toiselle naiselle susi ja naisvaltainen työpaikka riitaisa. Liian moni tyttö murskaa toisen pitkällä, pilkallisella katseella. Vanha nainen on ikävä muistutus omasta rappeutumisesta.

Kaiken tämän naiset voivat kuitenkin muuttaa itse. Naisten kesken työssä ja perheessä vallitsevat arvojärjestykset unohtuvat, keskinäinen oppiminen kukoistaa ja nauru raikaa. Hän kelpaa.

Naisen lehti on ihmisen asialla. Suomi on tuiki jakautunut työmarkkina: miehet miesten, naiset naisten töissä. Mahdollisuudet oppia toinen toisistamme arjessa ovat kehnot. Mediassa asiantuntija on mies, suuria päätöksiä tekee solmiopukuisten rivi.

Mutta kaikki viisaus ei asu puolessa kansaa. Vänkäämättä siitä, mikä on kromosomien vai kasvatuksen tulos: jokaisen sukupuolen näkökulma on arvokas. Naisenkin. Hän tietää.

Aloitamme yhdessä uuden vuoden. Suomi juhlii sataa vuottaan.

Vaikka naisen euro on yhä toistakymmentä senttiä vaille miehen euron, näistä sadasta vuodesta naiset ovat eläneet jokaisen, äärestä laitaan. Jokaisesta niistä saamme kiittää naisen työtä. Suomi 100 on myös Nainen 100. Juhlikaamme!