Ihmiset

Syödään(kö) yhdessä

Yhteinen ruokailuhetki, jossa vaihdetaan perheen kuulumiset voi olla myös aamu- tai iltapala.

Luin muutama viikko sitten lehtiartikkelin, jossa käsiteltiin useamman asiantuntijan tulevaisuudenvisioita vuodesta 2017. Nämä ennustukset oli tehty 25 vuotta sitten. Erityisesti silmiini pistivät asiantuntijoiden ajatukset tulevaisuuden perheistä.

Vielä 1990-luvulla perheellisiä oli 82 prosenttia ja nyt vain 74 prosenttia. Vaikka perheellisiä on nyt vähemmän, perheiden monimuotoisuus on lisääntynyt tässä ajassa huimasti. Myös perheiden kiireet tuntuvat olevan aivan toista luokkaa kuin ysäriaikoina. Läpsystä vaihto – mentaliteetti on monen perheen arkea, kun Villen, Kallen ja Nooran harrastuksia yritetään sovittaa yhteiseen kalenteriin. Illalla perheen isä lähtee vielä yhdeksän jälkeen pelaamaan kaukalopalloa niin sanottuun lepakkovuoroon.

Hienoa, että useilla lapsilla on nykypäivän Suomessa mahdollisuus harrastaa monipuolisesti! Samalla se kuitenkin luo haasteita perheen yhteiseen ruokailuun, ja tästä monet vanhemmat ottavat paineita.

Kollegani on neljän harrastavan lapsen äiti. Vaikka kuinka ravitsemusterapeutteina puhumme yhdessä syömisen tärkeydestä, joskus on vain varmisettava, että lapsi saa murua rinnan alle – vaikka auton takapenkillä muoviastiasta pikaisesti haarukoiden soittotunnin ja jalistreenien välissä. Ajatus perheen yhteisestä rauhallisesta päivällishetkestä on usein vain unelmaa, joka toteutuu kerran tai pari viikossa. Kyse on priorisoinnista. Jos perhe haluaa olla aktiivinen ja harrastaa monipuolisesti, on yhteisistä ruokahetkistä ehkä tingittävä. Toiset perheet taas haluavat satsata yhdessä syömiseen, ja harrastukset ja niiden määrä valitaan sen mukaan. Arvovalintoihin ei löydy oikeaa  tai väärää vastausta.

Tärkeintä on, että kiireestä huolimatta ehditään syömään. Yhteinen ruokailuhetki, jossa vaihdetaan perheen kuulumiset voi olla myös aamu- tai iltapala. Moni perhe on vaihtanut iltapalan ja päivällisen paikkaa: lämmin ruoka syödään eteläeurooppalaiseen tapaan iltauutisten aikaan. Kiireettömänä päivänä voi tehdä suuremman satsin ruokaa jääkaappiin, josta kukin voi annoksensa mikrossa lämmittää. Puolivalmiita ja valmisruokiakin voi välillä hyödyntää, ettei ruokailu muutu pelkäksi pienten välipalojen sarjatuleksi.

Ja kun koittaa vihdoin se hetki, että päästää yhdessä pöytään – nautitaan yhdessä syömisestä. Vielä parempi, jos ruoka on lasten kanssa yhdessä laitettu. Maistuvaa arkea kiireestä huolimatta!