Ihmiset

Kotiliesi kysyy: Miksi mies ei harrasta kulttuuria?

Naiset käyttävät vapaa-aikaansa harrastamalla kulttuuria ja miehet käymällä urheilukilpailuissa. Mikä on syy siihen, että suomalaismies ei harrasta kulttuuria?

Vastailmestyneen  teoksen Suomalainen vapaa-aika. Arjen ilot ja valinnat -kirjan toimittaja, tutkimuspäällikkö Mirja Liikkanen sanoo, että vapaa-ajasta on tullut meille suomalaisille yhä tärkeämpi. Monella se määrittää omaa identiteettiä jo enemmän kuin työ, jota teemme.

Suomalaiset ovat vapaa-ajallaan aktiivisia, lähes jokaisella on ainakin jokin käsityö- tai liikuntaharrastus. Etenkin kävely saa väen liikkeelle sankoin joukoin. Luonnossa kuljetaan ja puutarhaa hoidetaan.

Jotkin ennen itsestään selvät kansalliset rituaalit, kuten sanomalehden päivittäinen lukeminen, ovat selvästi murtuneet nuoremmissa polvissa. Nuorilla myös kirjojen lukeminen on vähentynyt, kun taas keski-ikäiset naiset lukevat enemmän kuin koskaan, etenkin elämäkertoja ja dekkareita.

Suomessa naisten ja miesten vapaa-ajanviettotapojen erot kulttuurin saralla ovat kansainvälisesti poikkeuksellisen suuret ja pysyvät edelleen.

Naiset lukevat, käyvät teatterissa ja taidenäyttelyissä sekä klassisen musiikin konserteissa, miehet urheilukilpailuissa.

Kaikenikäiset naiset viettävät enemmän aikaa perheensä kanssa kuin miehet, jotka tekevät niin lähinnä silloin kun lapset ovat pieniä.

Miksi mies ei harrasta kulttuuria? Ja miksi naiset taas harrastavat sitä sankoin joukoin?

Kommentoi

Kommentoi juttua: Kotiliesi kysyy: Miksi mies ei harrasta kulttuuria?

Juu ei kaduta-miäs

Kultyyri kultyyri kultyyri. Kaikkea kuuluu tietenkin kokeilla, mutta jos ei maistu onko pakko silti niellä? Hyvälaatuista kuvaa ja ääntä saa nykypäivänä aikaiseksi koto-oloissa ja mitä niihin epämääräisiin kolmioihin ja pallukoihin taulussa tulee ,eivät ole koskaan auenneet paremminkin toreilla myytävät metsot ja maisemakuvat. Olen ehkä ”moukka”, mutta vaatimattomat näkö/kuulo-elämykset kuten nyt vaikka luonto itsessään riittää tarjoamaan hyvänolon tunnetta, joten kuvittelisin selviäväni tästä elämästä ilman tuskaa tekotaiteellisen p+sk-an ymmärtämisestä.

Miehetkö epäkulturelleja?

Minusta on tyhmää asettaa urheilu ja kulttuuri vastakkain. Urheiluhan on eräs kulttuurin ilmenemismuoto!
Ravit on kehittyneet ammoisten aikojen kirkkomatkojen kilvan taitetuista paluumatkoista, hiihto ja soutu olivat ennen tapa siirtyä pisteestä a pisteeseen b ja jossain vaiheessa keksivät miehet kokeilla kuka on nopein, jousiammunta oli ennen metsästystä kun tuliaseita ei ollut jne.

Jaana Junttilainen

Niin, puhutaanhan ”ruumiinkulttuurista”.
Sellaisia lajeja kylläkin vierastan kuin juuri ravit (hevosia rääkätään ihmisten huviksi ja vedonlyönnin takia), sekä moottoriurheilua (saastuttaa ja vaarantaa).
Pitääköhän kilpaurheilussa yhä paikkansa tuo tunnuslause: ”Tärkeintä ei ole voitto, vaan jalo kilpailu.” Tuntuu että nimenomaan voittoon pyritään kaikin luvallisin ja luvattomina keinoin. Terveys asetetaan alttiiksi, mömmöjä vedetään kun silmä välttää, jne.
Ja ennemmin minä menen mummolaan katsomaan taulua ”Metsot soitimella” kuin pyssyn kanssa metsälle.

Mozart, rakkaani

Miksi miesten pitäisi harrastaa kulttuuria? Jos kulttuurilla tarkoitetaan – kuten usein tarkoitetaankin – kapeasti lähinnä korkeakulttuuria kuten oopperaa, balettia, kuvataiteita ja teatteria, sukupuoliero on selkeä. Moni mies kuitenkin käy tanhuamassa, soittaa jossain pienemmässä orkesterissa ja laulaa kuorossa. Tai kuuntelee musiikkia ja maalaa työväenopistossa kotona. En itsekään harrasta teatteria, oopperaa enkä balettia, vaikka olenkin nainen. Vastaankin, ettei Mies harrasta näitä, koska ei ole kiinnostunut. Mistä se taas johtuu, onkin pitemmän pöyhimisen asia. Kotoa tulee innostus liikuntaan ja kiinnostus musiikkiin.

Maajaana

Kulttuuri-sanan etymologiasta olen kuullut, että se tulee sanasta kultura=viljellä. Ja onhan monissa kielissä, kuten esim. englannissa, käytössä sana agriculture=maatalous, maanviljelys. Olen siis ammatikseni hyvinkin kulturelli. Maajussi.

jihaa

Jo lapsuudestani saakka olen elänyt kaikenlaisen kulttuuritarjonnan keskellä. Vanhempani ovat vieneet konsertteihin, oopperaan, taidenäyttelyihin omalla kotipaikkakunnallamme sekä muille paikkakunnille tarjonnan mukaan. Mielestäni se on aina ollut kiinnostavaa ja hauskaa. Omien lapsieni kanssa olemme aina matkoillamme ulkomailla käyneet erilaisissa museoissa, kirkoissa ja näyttelyissä sekä ihailleet arkkitehtuuria, uutta ja vanhaa. Pidän tällaista kulttuurisivistystä tärkeänä, se avartaa!

kohtuus kaikessa

Miksi kulttuuri asetetaan niin pieniin kehyksiin? Jos kulttuurista puhuttaisiin muussakin kuin ooppera-teatteri-konsertti-museo-taidenäyttely- kategoriassa, luulen että miesten osallistumisluvut nousisivat.
Miehissä ja naisissa on eroja. Se on pelkkää fysiologiaa mutta tässä tasa-arvoa huutavassa maailmanajassa se halutaan unohtaa. Mielellään kaikkien pitäisi tehdä samoja juttuja, koska tasa-arvon nimissä ei saisi olla erilaisia.
Mies tarvitsee usein tekemistä, asioiden ratkaisemista ja osoitusta siitä, että hän voi ja kykenee. Miksi siis kulttuuri tungetaan niin pieneen kehykseen? Eikö voisi ajatella, että esim. käsillä tekeminen olisi sitä kulttuuria? Vai onko niin, että vain sen käsillä tehdyn katseleminen on vasta sitä?
Eikö miesten sallittaisi totetuttaa ja me naiset sitten ihailisimme miestemme kätten aikaansaannoksia? Ainakin joskus.

aina

Turha puhua että olisi joitakin eroja miesten ja naisten kulttuurikiinnostuksessa. .Jos kotikasvatus on kunnollista, niin kaikilla on edellytykset kiinnostua mistä tahansa. Tietysti koulutustasolla on suuri merkitys. Hyvinkoulutettujen naisten on turha hakea oopperaseuraa ’raksalta’.

Kotona oppinut

Edelliselle kommentoijalle

Isäni ,85 v, on elättänyt perheensä rakennustyyöllä, mutta on aina valmis teatteriin tai konserttireissuihin. On mielestäni suorastaan irvokasta lajitella ihmiset ammatin perusteella tässä niinkuin muissakin asioissa. Sinulle löytyy esikuva ”Salkkareista”.

Jaana J.

Nimim. ”Kotona oppinut”:
– Hyvä pointti! Yksi esimerkki on oopperalaulajatar-Johannan perheidylli. Ei hänenkään miehensä ole ammatiltaan taiteilija, mutta sielujen sopusointu onkin tärkein.

Elma

Viime vuosien suurimpia oivalluksiani on ollut se, että jalkapallo on kulttuuria siinä missä joku muukin. Aloin tarkastella puolisoani ja hänen harrastamistaan ihan eri silmällä. Valaistuksen antoi kirja nimeltä Jalkapallon maailman selitys, jonka ostin miehelle joululahjaksi ja sorruin kirjapulassa sitä itse lukemaan.

Kahden poikalapsen äitinä sanoisin, että yksi syy urheilun suosioon miesten parissa voisi olla testosteronin (kai?) synnyttämä fyysisyys. Ruumiinkulttuuri on helposti samaistuttava, luontainen ja tuttu itseilmaisun muoto miehelle.

Vastaa käyttäjälle Jaana J.Peruuta vastaus

Sinun täytyy kommentoidaksesi.