3 kirjailijaa kertoo, keneltä saadut kehut lämmittivät mieltä: ”Olin otettu, kun hän piti kirjaani vakavasti otettavana”
Kirjoittaminen on yksinäistä ja toimeentulo epävarmaa, eikä kirjailijakaan aina itse usko onnistuneensa. Kirjailijat Sisko Savonlahti, Leena Lehtolainen ja Heidi Köngäs kertovat, miten kollegan kannustus luo uskoa.
Sisko Savonlahti: Oman suosikin kehu osui
Sisko Savonlahden toinen romaani on nimeltään Kai minä halusin tätä (Gummerus). Siinä pohditaan, millaiseksi elämä muuttuu, kun vhdoin saa sen, mistä on haaveillut.
“Eniten vaikuttavat kehut ihmiseltä, jonka ei ole pakko kehua esimerkiksi siksi, että olemme tuttuja.
Olin lukenut Riikka Pulkkisen kirjat ja tunsin hänen tarinansa siitä, miten hänestä tuli kirjailija. Arvostin häntä. Esikoiseni Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu oli ilmestymässä, kun kuulin Riikan lainanneen sen ennakkokappaleen. Pian Riikka suositteli sitä Seura-lehdessä. Olin otettu: Riikka piti kirjaani vakavasti otettavana.
Yritän itsekin kehua kollegoita ja iloita heidän kanssaan, sillä tiedän, mikä puserrus kirjan tekeminen on. Haemme samoja apurahoja, eikä niitä riitä kaikille. Olisi helppo katkeroitua. Muiden kehuminen tekee itsellekin hyvää.”
Leena Lehtolainen: Kollega kannusti jatkamaan
Leena Lehtolaisen Ilvesvaarassa (Tammi) henkivartija Hilja Ilveskero palkataan rikkaiden lomakeskukseen.
Leena Lehtolainen: “Tein lisensiaattityötä rikoskirjallisuuden klassikon Eeva Tenhusen teoksista ja matkustin haastattelemaan häntä. Olin saanut vinkin, että puolikas konjakki saattaisi saada erakoituneen kirjailijan kielenkannat laulamaan. Esikoisdekkarini Ensimmäinen murhani oli ilmestynyt samana vuonna, ja Tenhunen oli lukenut sen.
Erityisen hienolta tuntui, että hän oli pitänyt kirjastani ja Maria Kallion hahmosta. Hän rohkaisi jatkamaan kirjailijan uraa, mutta varoitti, että kaikki eivät ota rikoksista kirjoittavaa nuorta naista vakavasti. Hänelle itselleen oli käynyt niin. Mutta siitä ei pidä lannistua, hän neuvoi.”
Heidi Köngäs: Kehuja lausunut suunnitteli kirjasta elokuvan
Heidi Köngäksen Siivet kantapäissä (Otava) on kuvaus naisesta, joka pitää intohimoa johtotähtenään.
“Esikoisromaanini Luvattu ilmestyi vuonna 2000 ja sai vaisun vastaanoton. Siksi ohjaaja-kirjailija Johanna Vuoksenmaan kehut ja kommentti ’itkin ainakin kahdesti’ merkitsivät paljon. Johanna huomasi myös tarinan mustan huumorin. Hän innostui niin paljon, että suunnitteli kirjan pohjalta elokuvaa.
Kirjoittaminen on minulle sisäsyntyistä, enkä pyydä siihen lupaa, mutta kyllä Johannan kommentit kannustivat.
Minusta alalla on kannustava ilmapiiri. Me kirjailijat jaamme saman todellisuuden, jossa romaani uhkaa jäädä marginaaliin. Minun on helppo kehua muita, varsinkin, kun olen lukenut jotain koskettavaa. Moitteita en jaa, koska aina löytyy jotain positiivista.”
Keskustelu
Kommentoi juttua: 3 kirjailijaa kertoo, keneltä saadut kehut lämmittivät mieltä: ”Olin otettu, kun hän piti kirjaani vakavasti otettavana”