ääneen lukeminen

Ääneen lukemisessa voi piillä ratkaisu lasten hiipuvaan lukuinnostukseen – ja 5 muuta syytä, miksi ääneen lukeminen kannattaa

Monella on lämpimiä lapsuusmuistoja siitä, miten aikuinen luki kirjaa ääneen. Asiantuntija kertoo, miksi ääneen kannattaa lukea niin lapselle kuin aikuisellekin.

Käperryitkö vanhemman kainaloon kuuntelemaan kirjaa, kun olit lapsi? Lukiko isovanhempasi sanomalehteä ääneen keinutuolissa? Entä luetko ääneen puolisollesi tai lapsellesi nykyään?

Ääneen lukeminen on lahja niin lapselle kuin aikuiselle. Se synnyttää yhteisöllisyyttä ja tukee lapsen kehitystä. Siinä voi jopa piillä ratkaisu suomalaislasten hiipuvaan lukuintoon, kertoo Lukukeskuksen kehittämispäällikkö Emmi Jäkkö.

Lisäksi ääneen lukemisella on joukko muita, yllättäviäkin positiivisia vaikutuksia. Listasimme Emmi Jäkön avustuksella kuusi syytä, miksi ääneen lukeminen tekee hyvää.

Lue myös: Lukemisen terveyshyödyt: 7 syytä, miksi kannattaa lukea kirjoja

1. Ääneen lukeminen auttaa lasta pärjäämään koulussa

Lapselle lukeminen vaikuttaa merkittävästi siihen, miten lapsi pärjää myöhemmin elämässä. Lukeminen kasvattaa sanavarastoa, mikä puolestaan vaikuttaa puheen kehitykseen. Kirjat ravitsevat myös mielikuvitusta.

Lapset, joille on luettu ääneen, suhtautuvat kouluun myönteisemmin kuin ne, joille ei ole luettu kotona.

”Ääneen lukemisella on aika vahva korrelaatio koulussa pärjäämiseen. Lukeminen ei vaikuta positiivisesti pelkästään koulumenestykseen, vaan auttaa myös koulun arkeen sopeutumiseen. Jos on tottunut rauhoittumaan kirjan äärelle, se auttaa lasta koulutiellä. Kuulemme todella usein ensimmäisen luokan opettajilta, että he pystyvät luokasta aika nopeasti sanomaan, kenelle lapsista on luettu ja kenelle ei. Se näkyy monina taitoina”, Jäkkö kertoo.

Jos on tottunut jo kotona rauhoittumaan kirjan äärelle, se on myös koulussa helpompaa.

Jos on tottunut jo kotona rauhoittumaan kirjan äärelle, se on myös koulussa helpompaa.


Millaisia muistoja ääneen lukeminen on jättänyt jälkeensä? Kotilieden lukijat kertovat

”Minulle ei ole jäänyt mieleen, että minulle olisi lapsena luettu ääneen. Meillä oli paljon lapsia, ja 50-60-luvulla ei niin vielä satukirjoja ollutkaan. Mutta omille lapsille olemme mieheni kanssa lukeneet joka päivä heidän ollessaan pieniä. Uskon, että se on edesauttanut siinä, että ovat menestyneet koulussa ja opiskelleet yliopistokoulutuksen.” Aila, 63

”Lapsena vanhempani lukivat meille satuja. Aloitin koulun ja opettelin lukemaan. Ollessani 8-vuotias, äitini pyysi minua lukemaan ääneen. Oli minun vuoroni lukea satuja vanhemmilleni. Muistan, kuinka luin Nils Holgerssonia ja aina välillä kurkistin keittiöön, jossa äitini teki kotitöitä. Keskeytin ja kysyin, missä kohdassa mennään. Äitini tiesi aina, mitä oli tapahtunut. Hän oli useaan otteeseen lukenut samaa satua meille. En osannut silloin kuvitellaan, että hän ”huijasi”. Sain vasta myöhemmin tietää. Ääneen lukeminen auttoi myöhemmin opiskellessani. Se toi keskittymiskykyä ja tuki kuullun ymmärtämistä.” Kirsi, 39

”Kun mummo tuli kylään, poikani kiipesi kirja kädessä hänen syliinsä ja sanoi: ”Mua sadututtaa.” Satuja hänelle luin itsekin joka päivä. Ääneen lukeminen on parasta, mitä lapselle voi tehdä. Se kasvattaa mielikuvitusta ja keskittymiskykyä. Niillä pärjää koulussa ja elämässä pitkälle.” Päivi, 65

2. Ääneen lukeminen luo läheisen suhteen lapseen

Yhteiset lukuhetket vahvistavat lapsen ja vanhemman suhdetta. Varsinkin aivan pienelle vauvalle yhteiset juttelu-, luku- ja lorutteluhetket ovat aivojen ja kielen kehityksen kannalta ratkaisevia jo ensimmäisen elinvuoden aikana.

”Yhteiset lukuhetket ovat myös aidosti fyysistä yhdessäoloa. Se, että aikuinen lukee kirjaa ja että tarinasta keskustellaan yhdessä, tuottaa oppimisen kokemuksia lapselle. Sitä ei voi korvata esimerkiksi äänikirjaa kuuntelemalla.”

Oletko sinä joskus lukenut ystäväsi kanssa vuorotellen ääneen?

Oletko sinä joskus lukenut ystäväsi kanssa vuorotellen ääneen?

Myös isovanhempi, etävanhempi tai kummi voi luoda lukemisen kautta läheisen suhteen lapseen.

”Lukuhetket ovat tiiviisti pakattua laatuaikaa ja siksi erityisen arvokkaita. Ne luovat nopeasti yhteyden ihmisten välille eri tavalla kuin vaikka ulkoleikit, jotka nekin ovat ihanaa yhdessä tekemistä.”

Kotilieden lukijat kertovat

”Äitini työskenteli kirjastovirkailijana, kun olin lapsi. Hän luki minulle ja siskolleni todella paljon iltasatuja. Muistan erityisesti Astrid Lindgrenin kirjat. Minulla on isosiskon lisäksi neljä pikkuveljeä, joten iltasatuhetket ovat jääneet mieleen paitsi kirjojen myös yhdessäolon takia: silloin saimme omia siskon kanssa äidin hetkeksi itsellemme. Koska minulle on luettu lapsena niin paljon, opin rakastamaan kirjallisuutta. Minusta tuli lukutoukka, joka kirjoittaa nykyään omia lastenkirjoja. Nyt, kun minulla on omia lapsia, päivän paras hetki on iltasadun ääreen rauhoittuminen.” Maria, 39

”Viiden kuukauden ikäinen poikavauvamme joutui sairaalaan moneksi viikoksi vuonna 1980. Silloin vanhemmilla ei ollut mahdollisuutta yöpyä lapsen luona. Illalla poika itki sairaalassa ja äiti kotona. Päivät menivät hyvin, kun olin lapsen luona. Lauloin ja luin. Illalla lähtiessäni viimeisellä linja-autolla kotiin, jätin kuvakirjan avoimeksi lapsen eteen. Toivon näin mummoikäisenä, että nuoret vanhemmat jaksaisivat lukea lapsilleen. Kirjojen maailma on ihana ja avara.” Marja Leena, 67

”Mummi luki minulle lapsena Pupu Tupuna -kirjaa. Muistan, kuinka makoilin mummin vieressä hänen sängyllä ja mummi luki. Se oli ihana hetki. Yleensä mummilla oli muita kiireitä. Samoja kirjoja olen lukenut omille lapsilleni.” Anne, 41

3. Perheissä, joissa luetaan yhdessä ääneen, keskustellaan enemmän

Tutkimusten mukaan perheissä, joissa luetaan paljon ääneen, myös keskustellaan enemmän kuin muissa perheissä. Ääneen lukeminen luo yhteyttä perheenjäsenten välille.

”Sellaistenkin lasten kanssa, jotka ovat jo aloittaneet koulun ja osaavat itse lukea, kannattaa lukea ääneen. Ei kannata asettaa ikärajaa sille, minkäikäiselle lapselle lukee. Kun kirjat alkavat olla haastavampia, aikuinenkin saa kirjallisen elämyksen.”

Itse asiassa voi olla haitaksi, jos vanhemmat ajattelevat, että kun lapsi osaa lukea, tämä voi lukea jatkossa kirjat itse. 6-vuotiaalle lapselle on voitu lukea jo esimerkiksi Harry Potteria, mutta hän ei välttämättä vielä pysty itse lukemaan sarjan seuraavia osia.

”Ne kirjat, joita ekaluokkalainen saa luettavaksi, ovat aika yksinkertaisia. Lukuinto voi musertua, jos kirjallisuuden taso vaihtuu radikaalisti. Kun lapsi oppii lukemaan, ääneen lukemista kannattaisi jatkaa, jotta lapsi saisi nauttia siitä kirjallisuudesta, johon hän on tottunut ja jota hän ei kuitenkaan vielä itse jaksa tai pysty lukemaan.”

Lue myös: Missä voi kuunnella äänikirjoja ilmaiseksi netissä? Ota talteen kuuntelutärpit!

Kotilieden lukijat kertovat

”Minä luin tytöilleni iltasaduksi Astrid Lindgrenin kirjaa Lotta osaa mitä vain. Yritin eläytyä joka henkilöön eri äänellä. Siinä kävi sitten niin, että itsekin itkin, kun Lotan nalle hukkui roskikseen ja kun Lotta hankki perheen joulukuusen.” Marja, 69

”Luin ääneen tytärpuolelle ja poikapuolelle siihen asti, kun nuorempi oli 12-vuotias. Myös vanhempi lapsi kuunteli, vaikka ei myöntänytkään. Parasta oli tehdä automatkaa maalle, kun mies ajoi, lapset istuivat takana ja minä luin etupenkillä aina jotain hauskaa, kuten Nopoloiden Heinähattua ja Vilttitossua, Risto Räppääjää tai Anderssonin kirjoja. Aika kului nopeasti. Ajattelen, että ääneen lukemista tulee jatkaa vielä 12-vuotiaaksi, vaikka lapsi osaisikin lukea itse. Se kehittää sanavarastoa.” Nelli, 42

”Isä luki lapsuudessani iltasaduksi lastenromaaneja. Erityisesti Astrid Lindgrenin sadut olivat kestosuosikkeja. Minä olin sängyssä peiton alla, ja isä istui lattialla sängyn vieressä. Isoveli tuli usein peittoon kääriytyneenä kuuntelemaan, vaikka luki jo itsekin. Ääneen lukeminen on valtavan tärkeää.” Heini, 29

4. Ääneen lukeminen aikuisten kesken rakentaa yhteisöllisyyttä

Ääneen ei lueta vain lapsille, vaan moni lukee esimerkiksi puolisolleen ääneen. Mikä merkitys on aikuisten yhteisillä lukuhetkillä?

”Aikuisten lukuhetkillä on samankaltaisia merkityksiä kuin aikuisten ja lasten lukuhetkillä. Ne luovat vuorovaikutusta aikuisten välille ja tarjoavat keskusteluaiheita. Toisaalta esimerkiksi oman lempikirjan lukeminen toiselle kertoo aina jotakin omasta persoonasta. Se on siis myös hyvä tapa tutustua toiseen.”

Ääneen lukeminen voi olla mukavaa tekemistä myös aikuisten kesken. Kuvassa näyttelijä Åke Lindman ja hänen vaimonsa näyttelijä Pirkko Mannola lukevat Antenni-lehteä vuonna 1969. Kuva: © Mauno Hämäläinen/Otavamedia

Ääneen lukeminen voi olla mukavaa tekemistä myös aikuisten kesken. Kuvassa näyttelijä Åke Lindman ja hänen vaimonsa näyttelijä Pirkko Mannola lukevat Antenni-lehteä vuonna 1969. Kuva: © Mauno Hämäläinen/Otavamedia

Arjen keskellä yhteys kumppaniin voi kadota tai heiketä. Yhdessä lukeminen voi auttaa rakentamaan yhteyttä uudelleen.

”Hyllyssä voi olla monia lukemattomia klassikkokirjoja. Niihin voi olla helpompi tarttua yhdessä siten, että kirjaa luetaan ääneen toiselle. Lukemisesta tulee yhteinen, yhteisöllinen projekti.”

Lue myös Seura.fi: Auttaako kirjallisuuden ääneen lukeminen krooniseen kipuun?

5. Ääneen lukemisessa voi piillä ratkaisu lasten laskevaan lukuintoon

Suomalaislasten lukuinto on laskussa. Kun lapsilta kysytään, pitävätkö he lukemisesta, yhä useampi vastaa kielteisesti.

”Usein syy siihen on se, että lukeminen on niin yksinäistä. Esimerkiksi pelaaminen on enenevissä määrin sosiaalista. Sitä tehdään yhdessä. Lukemiseen liittyy ajatus, että sitä tehdään aina yksin. Ääneen lukemisen kautta myös lasten lukemiseen voi tulla lisää yhteisöllisyyttä.”

Opettajille onkin pyritty tarjoamaan vinkkejä siitä, miten oppilaiden kanssa voitaisiin koulussa käsitellä kirjoja yhteisöllisesti. Suomen Kulttuurirahasto toteutti vuosina 2018 ja 2019 Lukuklaani-hankkeen, jonka tiimoilta kaikkiin Suomen kouluihin toimitettiin laatikollinen kirjoja. Laatikon mukana opettajat saivat lukupiirioppaan, joka on täynnä ideoita, miten kirjoja voi lukea yhdessä ja miten niistä voi tehdä yhdessä tehtäviä.

”Projektissa on juuri se ajatus, että miten lukemiseen voisi löytyä yhteisöllinen kulma. On todella ymmärrettävää tällaisena someaikana, että kirjan taakse kätkeytyminen ei tunnu luksukselta vaan eristäytymiseltä.”

Lue myös Kaksplus.fi: Lukeminen kehittää lapsen sosiaalisia taitoja – 7 syytä lukea lapselle

Kotilieden lukijat kertovat

”Noin kymmenen ikäisinä luimme parhaan ystäväni kanssa toisillemme ääneen Ronja ryövärintyttären. Ensin hän luki minulle, sitten minä hänelle. Tarina oli niin kiehtova ja mukaansatempaava, että se oli pitkään myös leikeissä mukana.” Anu, 43

”Ääneen lukeminen on mitä parhain keino rauhoittaa levoton lapsi. Välillä jutellaan kirjan tapahtumista ja katsellaan kuvia. Lukemaan opettelevat pienet ovat lukeneet minulle. Tunnen suurta hellyyttä ja hyvää mieltä, kun pieni tavaaja onnistuu selvittämään sanan.” Maija, 65

6. Iltasatu auttaa lasta nukkumaan puoli tuntia pidempiä yöunia

Iltasadun lukeminen on yhteinen rauhoittumishetki ja päätös päivälle. Tutkimusten mukaan erityisesti se, että isä lukee lapselle ääneen, kehittää lapsen sanavarastoa ja tukee kielellistä kehitystä. Iltasadun lukeminen myös pidentää lapsen yöunia.

”Jos lapselle luetaan iltasatu, lapsi nukkuu keskimäärin puoli tuntia pidemmät yöunet.”

Koska ääneen lukemisen hyödyt ovat niin mittavat, Suomessa pyritään takaamaan, että kaikissa perheissä olisi tasavertaiset mahdollisuudet lukea lapsille. Riippumatta siitä, lähtevätkö vanhemmat kirjastoon, tuntevatko he lastenkirjallisuutta tai ostetaanko perheeseen kirjoja. Suomen Kulttuurirahaston rahoittaman ja Lukukeskuksen toteuttaman hankkeen tiimoilta kaikille vuosina 2019, 2020 ja 2021 syntyville lapsille jaetaan neuvolassa kirjakassi, jossa on lorukirja, iltasatukirja ja loruttelukortteja.

”Hanke on osoitus siitä, miten tärkeänä ääneen lukemista pidetään.”

Kotilieden lukijat kertovat

”Kun lapsemme olivat pieniä, luimme heille aina illalla ennen nukkumaan menoa. Ihanin muisto on se, kun luin heille kesäkuun iltana heidän sairastaessaan Lelumaan Niksu -kirjaa. Lukiessani 6-vuotiaamme alkoi kirjaimia juoksuttaen lukea kirjasta sanoja. Tuosta illasta lähtien hän alkoi itsekin lukea. Lapsille ääneen lukemisen hetki on yhdessäoloa parhaimmillaan.” Heli, 60

”Aloitin kansakoulun vuonna 1960 Kotkassa. Opettaja luki meille satuja. Ensimmäinen satu oli Anni Swanin Silkinhieno ja peikot. Olin täysin lumoutunut. Siitä alkoi matkani lukemisen maailmaan. Ekaluokkalaiset eivät saaneet käyttää kirjastoa, joten isoveljeni lainasi minulle satukirjoja. Perheessämme ei ollut lastenkirjoja eikä lapsille luettu. Lukemista ei kuitenkaan kielletty tai rajoitettu. Minä ja vanhin veljeni luimme paljon. Elämässäni on ollut onnen lisäksi suuria suruja. Lukeminen on antanut lohtua, iloa ja uusia näköaloja. Olen ikuisesti kiitollinen opettajalleni, joka ymmärsi, että lapset tarvitsevat sadun maailman todellisuuden rinnalle.” Maija, 65

Lähteet: Lukukeskus: 10 faktaa lukemisesta

Avainsanat

Keskustelu

Luin jokaiselle lapselleni joka ilta iltasadun tai kaksi. Myös muulloin meillä luettiin paljon. Nykyisin käyn paikallisessa kirjastossa lukemassa satutunneilla. Eräs tuttavani, joka on ala-asteen opettaja sanoo, että noin kahden viikon kuluessa koulun alkamisesta huomaa selvästi, kelle on luettu ja kelle ei. Hän toki yrittää paikata puutetta, muttei voi korvata isää tai äitiä lukuhommassa.

Kommentoi juttua: Ääneen lukemisessa voi piillä ratkaisu lasten hiipuvaan lukuinnostukseen – ja 5 muuta syytä, miksi ääneen lukeminen kannattaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X