Kulttuuri

Kuinka hyvin osaat Etelä-Pohjanmaan murretta? Testaa!

Pössöö, pätinäkunta, kusiluistimet... Etelä-Pohjanmaan murre on täynnä hauskoja sanoja ja ilmauksia. Ymmärrätkö sinä niitä? Tee testi ja selvitä!

Etelä-Pohjanmaan murre on monelle suomalaiselle tuttu Milla Paloniemen Kiroileva siili -sarjakuvista ja Lauri Tähkä ja Elonkerjuu -yhtyeen kappaleista. Mutta taittuuko eteläpohjalainen puheenparsi sinulta muuten kuin tuttuja lyriikoita ja sutkautuksia siteeraten?

Tee veikeä murretesti, joka paljastaa, kuinka hyvin ymmärrät eteläpohjanmaalaisten puhetta!

Lue myös: Osaatko Rovaniemen murretta? Tee 10 kysymyksen testi ja selvitä, kuinka hyvin murre on hallussasi!

Testaa murretaitosi!

Lue myös: Muuttuuko murteesi eri seurassa? Tutkija selittää tapaa, jolla voi jopa lepyttää vaikean ihmisen

Millainen on Etelä-Pohjanmaan murre?

Etelä-Pohjanmaan murre kuuluu länsimurteisiin. Murre on leveää, ja sille on tyypillistä monipuolinen sanasto, joka voi vaihdella suuresti alueittain. Esimerkiksi Seinäjoella sanasto saattaa olla hyvin erilaista kuin Lapualla. Jopa saman kunnan eri kylissä käytetyt ilmaukset saattavat vaihdella.

Etelä-Pohjanmaan murteelle tyypillisiä ovat seuraavat piirteet:

• D-kirjain muuttuu puheessa usein r:ksi. Esimeriksi lähden-sana on Etelä-Pohjanmaalla lähären, käden on kären ja edessä on eres.
• Murteen puhujat käyttävät puheessa runsaasti h:ta. Etelä-Pohjanmaalla siis mennähän ja tullahan. Toisin kuin pohjoisemmissa murteissa, eteläpohjalaiset lisäävät h:n ympärille vokaaleja.
• Murteen leveys näkyy monien sanojen venymisenä: jalaat, sanoon, valakoonen.
• Inessiivin pääte on s, hna tai hnä: maas, taloos, mihinä, kuhuna.
• Vokaaliyhdistelmät ea, eä, oa ja öä muuttuvat muotoon ia, iä, ua ja yä. Esimerkiksi takoa-sanasta tulee takua ja lähteä-sanasta lähtiä.
• Olla-verbi taipuu eteläpohjalaisittain seuraavasti: moon, soot, son, moomma, tootta, non.

Lue myös Anna.fi:stä: Lauri Tähkä: ”En ajattele elämää saavutuksina” – supersuosittu muusikko paljasti, mistä hän tällä hetkellä haaveilee

Lähteet: Kerttu Karhu: Eheroon taharoon (1998); Kerttu Karhu: Ei lisä pahoota (2003); Jaakko Vesala ja Keijo Väkevä (toim.): Lakeuden murresanakirja (2010)