Kulttuuri

Tämä on hauskin kalenterista kadonnut nimi! Mitä sille tapahtui?

Kysyimme lukijoilta, mikä on heidän mielestään hauskin nimipäiväkalenterista kadonnut nimi. Voittajaksi nousi kreikankielinen nimi, jonka juuret ovat keskiaikaisessa pyhimyskalenterissa. Nimellä ei ole yhtään elossa olevaa kantajaa.

Nimipäiväkalenterissa vilisi 1900-luvun alussa nimiä, joita ei nykyisestä almanakasta löydy. Osa nimistä saattaa näyttää nykyihmisen silmiin varsin erikoisilta. Historian saatossa nimiä on poistettu kalenterista erilaisin perustein.

Kotilieden lukijat saivat äänestää 20 kalenterista poistetun nimen joukosta mielestään hauskinta. 6.–17. kesäkuuta 2024 äänestyksessä mielipiteensä kertoi 883 lukijaa.

Voittajaksi leikkimielisessä äänestyksessä selvisi nimi Hegesippus 15 prosentin ääniosuudella. Hopeaa nappasi Kotivalo, ja pronssin vei Pärttyli.

Millaisista nimistä oikein on kyse ja miksi juuri ne puhuttelivat suomalaisia?

Lue myös: Kotivalo, Klemetti, Pärttyli… Nämä nimet on poistettu kalenterista – äänestä hauskinta!

Hegesippus on vanha pyhimysnimi

Hegesippus-nimen sijoittuminen äänestyksen ykköseksi ei yllätä asiantuntijaa. Nimen vieraus ja hauska, hyppelehtivä äänneasu todennäköisesti vetoavat suomalaisiin, arvioi nimistöntutkimuksen dosentti, johtaja Minna Saarelma-Paukkala Yliopiston almanakkatoimistosta.

Digi- ja väestötietoviraston (DVV) tilastojen mukaan Suomessa ei ole yhtäkään elossa olevaa henkilöä, jonka ensimmäinen tai jälkimmäinen nimi olisi Hegesippus.

Nimi on yhdistelmä kahdesta kreikankielisestä sanasta. Nimen alkuosa tarkoittaa edellä kulkemista tai johtamista ja loppuosa viittaa hevoseen (hippos). Hegesippus on nimen latinalainen asu.

”Nimi tarkoittaa siis hevosjoukkojen johtajaa”, Saarelma-Paukkala sanoo.

Hegesippus on peräisin keskiaikaisesta pyhimyskalenterista. Esikuvana on pyhimyksen aseman saavuttanut, 100-luvulla Roomassa elänyt kirkkoisä, joka vastusti harhaoppeja. Palestiinassa syntynyt Hegesippus oli taustaltaan juutalainen.

”Sanotaan, että hän olisi kirjoittanut ensimmäisen 150 vuoden ajalta kristinuskon historiaa, mutta niitä tekstejä ei ole säilynyt. Hän on katolisessa kirkossa kunnioitettu henkilö. Luterilaistuneessa Suomessa pyhimysten kunnioittaminen jäi vähemmälle”, Saarelma-Paukkala sanoo.

Hegesippuksen nimipäivää vietettiin kyseisen kirkkoisän kuolinpäivänä 7. huhtikuuta.

Suomalaisessa nimipäiväkalenterissa nimi oli vuodesta 1705 vuoteen 1908 asti. Nimi tipahti kalenterista, kun tilaa tarvittiin suomalaisuusaatteen hengessä kehitellyille suomenkielisille nimille.

Kotivalo-nimen toivottiin yleistyvän Suomessa

Toiselle sijalle yltänyt Kotivalo on suomalaisuusaatteen synnyttämä. Kyseessä on niin sanottu toivenimi, johon on liitetty ominaisuuksia, joita vanhemmat lapsessaan arvostavat.

”Nimeen liittyy herttainen ajatus valoisasta lapsesta, joka tuo päivänpaistetta kotielämään”, Saarelma-Paukkala sanoo.

Kotivalo löytyi suomalaisesta nimipäiväkalenterista vuodesta 1929 vuoteen 1950 asti. Taival nimipäiväkalenterissa jäi tyngäksi – aivan kuten nimen suosiokin.

”Toiveena oli, että nimi olisi yleistynyt suomalaisten käytössä. Näin ei kuitenkaan tapahtunut”, Saarelma-Paukkala sanoo.

Tällä hetkellä Kotivaloa jälkimmäisenä etunimenään kantaa 43 suomalaista. Puolet heistä on naisia, puolet miehiä. Alun perin kyseessä on ollut miehennimi.

”Minua hämmästyttää, että elossa on noinkin monta suomalaista, joiden nimi on Kotivalo. Olin kuvitellut, että Kotivalo olisi ollut unohtuneita suomalaisia nimiä”, Saarelma-Paukkala sanoo.

Asiantuntija uskoo, että nimi saattaisi kasvattaa suosiotaan tulevaisuudessa. Hittinimeksi siitä ei todennäköisesti kuitenkaan ole.

Vanhemmat suosivat tällä hetkellä suomenkielisiä nimiä ja pyrkivät löytämään lapselle harvinaisemman nimen.

”Kotivalo koetaan herttaiseksi ja mukavaksi nimeksi. Siinä ei ole ikävää kaikua. Se ei ole liian yleinen eikä nimeen liity julkisuuden henkilöitä, jotka olisivat voineet antaa nimelle negatiivisia merkityksiä”, Saarelma-Paukkala arvioi.

Nainen nostaa vauvaa käsillä ilmaan pellonlaidassa.
Kotivalo-nimi merkitsee lasta, joka tuo vanhemmilleen iloa ja valoa. © iStock

Lue myös Kaksplus.fi: Unohdetut muinaissuomalaiset nimet, joihin törmää enää harvoin – oletko koskaan kuullut näitä?

Pärttyli on peräisin Raamatusta

Kolmannelle sijalle Kotilieden äänestyksessä ylsi Pärttyli. Nimen innoittajana on Raamatun Uudessa testamentissa mainittu apostoli Bartholomeus, joka oli yksi Jeesuksen seuraajista.

Nimi on alun perin arameaa ja tarkoittaa Tolmain poikaa.

Bartholomeus päätyi ensimmäiseen suomalaiseen nimipäiväkalenteriin vuonna 1705.

Kansainvälinen nimi jäi suomalaismielisten hampaisiin, ja se muokattiin vuonna 1908 muotoon Pärttyli. Vuonna 1929 Pärttylin kanssa nimipäiväänsä 24. elokuuta pääsivät viettämään Perttu-nimiset.

Perttu löytyy nimipäiväkalenterista yhä, mutta Pärttylin tie tyssäsi vuoteen 1950. Nimipäiväuudistuksen tehnyt Kustaa Vilkuna pudotti Pärttylin kalenterista nimen harvinaisuuden vuoksi.

Tällä hetkellä Pärttyli on jälkimmäisenä etunimenä 43 suomalaisella miehellä. Perttu-nimellä sen sijaan on yli 2 900 kantajaa.

Asiantuntija ei usko, että Pärttyli yltäisi lähitulevaisuudessa suosiossaan Pertun tasolle. Nimi on vastakohta nykyisiä vokaalialkuisuutta ja kepeyttä suosiville nimitrendeille.

”Pojilla suosittuja ovat nyt esimerkiksi Eeli ja Eliel, tytöillä Ella. Pärttylissä on raskas konsonanttiyhdistelmä”, Saarelma-Paukkala sanoo.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Tämä on hauskin kalenterista kadonnut nimi! Mitä sille tapahtui?

Sinun täytyy kommentoidaksesi.