Kulttuuri

Etsitkö hyviä kulttuurivinkkejä? Kokosimme yhteen 20 vanhaa ja uutta helmeä

Kulttuurista voi onneksi nauttia myös kotisohvalta. Kotilieden toimitus kaiveli vanhoja ja uusia helmiä kirja-, levy- ja elokuvahyllyistään ja paljastaa nyt omat suosikkinsa. Ehkä niistä löytyy jotain sinullekin?

Riikka Lehtovaara, toimittaja:

1. Merkkien salat -ohjelma: keskisormi oli ystävällinen ele!

Suvun yhteisessä WhatsApp-ryhmässä huomauteltiin ok-hymiöstä, jota viljelen siellä verrattain usein. Tiedätte tutun käsimerkin, jossa etusormi ja peukalo muodostavat ympyrän muiden sor­mien sojottaessa ryhdikkäästi pystyssä.

Minun pitäisi kuulemma olla sen kanssa jatkossa hiukan ­varovaisempi. Kaikissa kulttuureissa tämä nimenomainen käsimerkki ei nimittäin herätä positiivisia mielleyhtymiä. Jos menen heiluttelemaan sitä väärään paikkaan ja väärille ihmisille, en viesti, että homma ok, kaikki hyvin, vaan jotain aivan muuta.

Lähi-idän vanhoissa ­kulttuureissa kyseinen käsimerkki viittaa nimittäin aukkoon, joka sijaitsee takapuolen seutuvilla, ja johtaa siis aivan vääriin mielle­yhtymiin.

Sukulaiset olivat tietoisia kaikenlaisista merkeistä, koska olivat kuunnelleet Yle Areenasta ohjelmaa Merkkien salat – Symbolit arjen keskellä.

Lämpimien suositusten jälkeen hakeuduin itsekin sen pariin. Ja onneksi hakeuduin, sillä ohjelman sielu, symbolitutkija Liisa Väisänen osoittautui huimaksi tietopankiksi.

Häntä kuuntelemalla opin, että vielä 1400-luvulla esimerkiksi keskisormen vilautteleminen lähimmäiselle oli varsin ystävällinen ele. Tai että gladiaattoreiden kohtaloa ei suinkaan ilmaistu ylös tai alaspäin käännetyllä peukalolla.

Nyt tiedän senkin, etteivät automerkkien logot ole syntyneet graafikon pöydällä tyhjästä, vaan niillä on takanaan pitkä historia. Esimerkiksi Mazdan logossa näkyvät sen perustajan zarathustralaiset juuret.

Lue myös: Tunnetko mökkivieraan etiketin? Hyvä mökkivieras osaa lähteä ajoissa pois

Merkkien salat ja Liisa Väisäsen ehtymätön viisaus on huumannut minut täysin. Tänä tiedonsirpaleiden ja valeuutisten aikana on kerrassaan riemastuttavaa kuunnella ihmistä, joka todella tietää, mistä puhuu ja saa niinkin tylsän asian kuin kielen historian kuulostamaan jännityskertomukselta.

Kun kaikki sarjan osat on kuunneltu, aion aloittaa alusta uudelleen.

Merkkien salat, Yle Areena

Hortto Kaalo vuonna 1975: Taisto Lundberg, Marko Putkonen ja Feija Åkerlund
Hortto Kaalo vuonna 1975: Taisto Lundberg, Marko Putkonen ja Feija Åkerlund Kuva: LOUHI SEPPO/KUVA-ARKISTO

2. Hortto Kaalo: kuuntelemista kieseille ja arotuulen lauluun

Olen melko vakuuttunut, että syylliset löytyvät takapenkiltä, vaikka kukaan ei ole toistaiseksi tunnustanut.

Meillä oli nimittäin pitkään Hortto Kaalon kokoelmalevy Ei kenenkään lähimmäinen, jonka jo 1970-luvulla menestyksensä päivät kokenut yhtye kasasi pitkän hiljaiselon jälkeen vuonna 1996. Säilytin levyä autossa. Sitä kuunneltiin aina, kun lähdettiin reissuun ­yhdessä.

Levyllä ajetaan kieseillä niin, että tuli iski kavioista. Välillä oltiin vapaita kuin villit sudet, välillä tuuli kuivaili kyyneleitä. Kun Hortto Kaalo soi, ­tuli hetkessä villi ja vapaa olo. Matkalla olemisen meininki.

Kun lapset olivat pieniä, levy meni heilläkin anturan alle, mutta kun ikää tuli lisää, alkoi mussutus: ei horttoja, mitä tahansa muuta.

Jostain syystä levy sitten katosi. Kuten sanottua, epäilen takapenkkiläisiä kunnes toisin todistetaan.

Onneksi lähes kaikki levyn teokset löytyvät YouTubesta. Paino sanalla teokset, koska sellaisia ne ovat.

Tietysti slaavilaisia vaikutteita imeneessä romanimusiikissa on myös pateettinen, ylidramaattinen ja koomisen totinenkin sävy, mutta se on osa sen viehätystä. Se tunkeutuu suoraan johonkin semmoiseen, mitä voi kai kuvata sieluksi.

Kun tie lipuu hiljaa kiesien alla, kun laulu raikaa arotuulessa, kun toiveet varisevat hiekkaan ja yön tuuli huokaa, jostain ne tursuavat, suolaiset vedet silmänurkkaan.

Ja koko ajan ollaan luonnossa, avaran taivaan alla, menossa tai tulossa, vapaana ja kuitenkin vankina. Jos ei lauleta ilosta, niin sitten surusta.

Hortto Kaalo teki romanimusiikkia tunnetuksi suurelle yleisölle, ja yhtyeen sanotaan vaikuttaneen jopa siihen, että rotusorto kiellettiin Suomessa lailla.

Levyyn mahtuu koko elämä. Ja asenne on mahtava: hiiteen huolet, lauletaan ja jatketaan matkaa. Hyvää terapiaa maailmassa, jossa painetaan otsa rypyssä, tippa nenässä kohti yhä korkeampia tehokkuuslukuja.

Hortto Kaalo: Ei kenenkään lähimmäinen

Lue myös: Romani Janita: ”Minua haukutaan sossupummiksi”

Mirka Heinonen, toimituspäällikkö:

3. Sarjana ja kirjana: tyly akka, jota rakastan

Voi Olive Kitteridge, sinä Elizabeth Stroutin romaanin päähenkilö, olet saamarin ärsyttävä ja silti kumman kiehtova. Olet jotenkin niin tuttu, kuin riuska suomalaisakka. Sanot tylysti, et hempeile. Joskus ehkä tahtoisit, mutta et osaa. Kunnes avaudut, vähitellen. Ja minä seuraan muutosta toivoen, että se onnistuu. Olen satasella puolellasi.

Tarinasi toimii kaikissa kanavissa. Romaanin lisäksi myös äänikirjana, toisin kuin moni muu laatuteos, joiden kirjalliseen kauneuteen en osaa keskittyä ääneen luettuna. Ja sitten on vielä HBO:n minisarja – ah! Pääosan esittäjä Frances McDormand tavoittaa olemuksesi millilleen.

Elizabeth Strout: Olive Kitteridge, suom. Kristiina Rikman (Tammi 2002)

Minisarja Olive Kitteridge, HBO Nordic

Dokumentissa seurataan onnekkaita kouluun päässeitä tyttöjä Intiassa.
Dokumentissa seurataan onnekkaita kouluun päässeitä tyttöjä Intiassa. Kuva: Netflix

4. Dokumentti, josta liikutuin

Intialainen mies on menestynyt bisnesmaailmassa Yhdysvalloissa. Koko ajan hän miettii: koska alan tehdä sitä, mitä oikeasti haluan? 49-vuotiaana hän myy yrityksensä, palaa Intiaan ja perustaa sisäoppilaitoksen kastittomille. Ideana on, että yhdestä rutiköyhästä perheestä vain yksi lapsi pääsee kouluun, jotta apu leviää laajalle.

Neliosainen dokumenttisarja seuraa viittä kouluun päässyttä tyttöä useam­man vuoden. Mitä perhesuhteille tapahtuu, kun lapsista yksi elää aivan eri maailmassa kuin muu suku? Miten tytöt, nuo onnekkaat valitut, kestävät heille asetetut paineet menestyä, jotta he voivat auttaa perheensä lisäksi myös yhteisöään? Kaunis ja rauhallinen dokumentti ei kaihda vaikeitakaan kysymyksiä.

Kohtalon tyttäret, Netflix

Milla Kukkonen, tuottaja:

5. Se ainoa oikea Poirot

Olen vakaasti sitä mieltä, että maailmassa on vain yksi oikea näyttelijä esittämään Hercule Poirotia: David Suchet. Vaikka moni muukin on yrittänyt eläytyä belgialaisetsivän rooliin, kukaan ei ole onnistunut päihittämään Suchetin eleganssia. Siksi onkin ainoas­taan oikein, että Yle näyttää vanhoja Poirot-televisioelokuvia jälleen kanavillaan ja Areenassa.

Vaikka Poirotissa ratkaistaan synkkiä rikoksia, niiden tunnelmassa on jotain niin tuttua ja turvallista, ettei niitä katsoessa ahdista pätkääkään. Sen sijaan harmaat aivosolut saavat kyytiä ja sielu hellää väristystä. Sopii siis tähän maailmanaikaan täydellisesti! Suosittelen nautiskelemaan brittiläisittäin vahvan teen kera.

Hercule Poirot: Viisi pientä possua, Yle Areena

Märta Tikkasen Vuosisadan rakkaustarina
Märta Tikkasen Vuosisadan rakkaustarina Kuva: Tammi

6. Märta Tikkanen: Raastava rakkaus

Kaikki kirjoittavat nykyään Karl Ove Knausgårdin hengessä autofiktiota. Mutta osattiin sitä ennenkin, ja hyvin osattiinkin! Märta Tikkasen 1970-luvulla kirjoittama Vuosisadan rakkaustarina on lajinsa merkkiteos, joka uppoaa hienosti myös vuonna 2020.

Teos on raastava kuvaus parisuhteesta ja perheestä. Elämästä, johon mahtuvat ihan kaikki tunteet pilkahtelevasta vihasta uuvuttavaan rakkauteen. Puhemainen kerronta tulee iholle, kuin kirjailija kuiskisi suoraan korvaan.

Vuosisadan rakkaustarina on Märtan vastaus hänen puolisonsa Henrik Tikkasen osoitetrilogian osaan Mariankatu 26. Edesmenneen herran piikikäs trilogia kannattaa sekin lukea, kertauksen vuoksi tai ensimmäisen kerran.

Märta Tikkanen: Vuosisadan rakkaustarina (WSOY 1978)

Lue myös Anna.fi: Kirjailija Märta Tikkanen muistelee suhdettaan Henrikiin: ”Elämäni miehet olen valinnut nenälläni”

Jaana Sarkki, toimituspäällikkö:

7. Kurkista taidelainaamoon ja ota työ sovitukseen seinällesi!

Monissa kaupungeissa toimii kirjastojen yhteydessä taidelainaamoja, jotka välittävät paikallisten taideyhdistysten taiteilijoiden töitä. Useimpien vaihtuvaan tarjontaan ja taiteilijoihin pääsee tutustumaan kätevästi verkossa.

Kun löydät mieleisen työn, voit ottaa sen sovitukseen seinällesi pientä korvausta vastaan. Jos työ miellyttää ja tahdot ostaa sen, maksun voi suorittaa myös kuukausieriin jaettuna. Taidelainaamoja löytyy suurimpien kaupunkien kirjastojen yhteydestä esimerkiksi Porvoosta, Lahdesta ja Richardinkadun kirjaston alta Helsingistä.

Jos et ole liikkeellä ostotarkoituksissa, kuvataiteen katsomisen nälkää voi ruokkia kuvataidegallerioiden ja esimerkiksi Suomen Taidegraafikot ry:n sivustoilla. Niillä esitellään paitsi taiteilijoita myös niiden omia myyntikokoelmia. Muista myös kaupalliset verkkosivustot, jotka ovat erikoistuneet myymään nykytaidetta ympäri maailman.

Katso esimerkiksi: taidegraafikot.fi, helsinkicontemporary.fi, galerieforsblom.fi

Rijksmuseumin taidetta voi katsella nyt kotona.
Rijksmuseumin taidetta voi katsella nyt kotona. Kuva: Rijksmuseum

8. Hollanin taidehistoriallisia helmiä omaan olohuoneeseen

Kelpaisiko Hollannin Ateneumin eli ­Rijksmuseum ja sen valtava taide­kokoelma taidetta nautittuna omassa olohuoneessa ympäri vuorokauden? Kyllä kiitos.

Museon kuraattorit valitsevat uudessa ja koukuttavassa ­videosarjassa museon kokoel­mista omia suosikki­taideteok­siaan ja kertovat niihin liittyviä kiehtovia tarinoita.

Tiesitkö muuten, että Rijksmuseumin kokoelmien taideteoksista on mahdollista hankkia itselleen täysin ilmaiseksi myös korkealaatuisia kuvatiedostoja? Tarjolla on huikea reilun 700 000 taideteoksen kokoelma. Laitetaanko olohuoneen tauluripustus uusiksi?

Museo panostaa uusiin tapoihin tuoda taidetta kaikille, ja sen sivusto parantaa tarjontaansa viikko viikolta, joten ahkera kävijä palkitaan miellyttävillä yllätyksillä tuon tuosta.

Rijksmuseum App -sovellus, Museon YouTube-kanava RijksTube

Johanna Luoma-Tuominen, AD:

9. Kuunnelma: Pohjois-Atlantin heilahdus

Janne Saarakkalan ja Jani Mannisen vuonna 2005 kirjoittama kuunnelmasarja sijoittuu vuoteen 2020, globaalin ilmastokatastrofin jälkeiseen aikaan. Se sopii hyvin tähän päivään.

Monikerroksinen, kolmiosainen kuunnelma ei mielestäni ole ahdistava, vaan mielenkiintoinen ja jännittävä. Hienon äänimaailman on luonut Tiina Luoma.

Pohjois-Atlantin heilahdus, Yle Areena

Hanni Maula, tuottaja:

10. Kirja, joka arvostaa rikkaruohojakin

Kun loputtoman marraskuun kruunaa karanteenikevät, ihmismieli alkaa jano- ta vehreyttä. Anu Jokelan ­uutuuskirja Maasta maljakkoon tarjoaa ensiapua ­viherkuumeeseen.

Ulla-Maija Lähteenmäen ­kauniisti kuvaama teos antaa yksinkertaisia vinkkejä rentojen kukka-asetelmien tekemiseen. Mikä hauskinta, näissä sommitelmissa rikkaruohot ovat samalla viivalla perinteisten puutarhakukkien kanssa.

Kesän loiston taltioinut opas jättää toiveikkaan olon. Kyllä se suvi sieltä vielä tulee, siankärsämöineen ja päivänkakkaroineen.

Anu Jokela: Maasta maljakkoon (Cozy Publishing 2020)

Lue myös: Rikkaruohot eivät aina ole pahoja – kitke pahikset, säästä villivihannekset

Anu Jokela: Maasta maljakkoon
Anu Jokela: Maasta maljakkoon  Kuva: Cozy Publishing

11. Kirja, joka huokuu rauhaa

Meillä ihmisillä on kova hinku ajatella, että aika, jota juuri nyt elämme, on poikkeuksellinen ja että vuoden 2020 haahuilija on jotenkin kovin erilainen kuin mietiskelijä satojen vuosien takaa. No, eipä taida olla.

Minna Eväsojan Wabi ja sabi – Mietiskelypäiväkirja avaa japanilaisten runoilijoiden mielenmaisemaa. Wabi kertoo tyytyväisyydestä elämään sellaisena kuin se on, sabi tyynestä mielestä ja tunnelmasta. Rauhaa huokuva teos tuntuu juuri nyt hyvin ajankohtaiselta. ”Vuorten kätköissä, saavuttamattomissa kukkii kirsikka. Yksinäisyys sattuu, kun rankkasade yllättää.”

Minna Eväsoja: Wabi ja sabi – Mietiskelypäiväkirja (Gummerus 2019)

Essi Salonen, toimittaja:

12. Etänä esitetty Finlandia liikuttaa

Synnyinkaupunkini Lahden sinfoniaorkesteri Sinfonia Lahti teki koronapandemian keskelle YouTubeen musiikillisen tervehdyksen, joka saa kyynelkanavat auki. Kun orkesterin jäsenet soittavat keskittyneesti etäyhteyksien välityksellä kodeistaan Sibeliuksen Finlandian, tunnen kohoavani arjen yläpuolelle.

Paitsi viiltävän hieno musiikki minua liikuttavat keskittyneet soittajat, jotka pelaavat upeasti yhteen. Viulut, sellot ja puhaltimet soivat kirjahyllyjen, mariverhojen ja tiiliseinien edessä. Kaunista. Lohduttavaa.

Jean Sibelius: Finlandia, Sinfonia Lahti (YouTube)

Johanna Venho: Ensimmäinen nainen
Johanna Venho: Ensimmäinen nainen Kuva: WSOY

13. Kirja, joka kertoo presidentin rouvasta roolin takana

Tämä romaani jäi pyörimään mieleeni pitkäksi aikaa, koska sen kohde on niin kiinnostava, tunnelma niin vahva ja kieli niin kaunista, jopa runollista. Ensimmäinen nainen on historiallinen romaani Sylvi Kekkosesta.

Se kertoo presidentin rouvasta julkisen roolin takana, hänen kirjailijuudestaan ja viettämästään yksinkertaisesta elämästä Katerman mökillä. Hillityn julkisivun takana on omapäinen taiteilija­sielu ja ehdoton emotyyppi. Suosittelen romaania erityisesti kaikille Sylvi Kekkosesta ja kauniista kielestä kiinnostuneille.

Johanna Venho: Ensimmäinen nainen (WSOY 2019)

Sanna Mansikkamäki, food manager:

14. Kirja, joka opettaa kokkaamaan kuten ennen

Tämä poikkeusaika kannattaa hyödyntää uuden oppimiseen tai vanhojen taitojen päivittämiseen. Ota avuksi vaikka kirja Vanhan ajan keittiö, jossa perehdytään perinteisiin tapoihin tehdä ja säilöä ruokaa. Tutuiksi tulevat muun muassa graavaus, kuivaus, savustaminen, hapattaminen, suolaaminen sekä öljyyn säilöminen.

Nyt satokauden alkaessa on hyvä opetella, miten kasvikset voisi säilöä talven varalle esimerkiksi hapattamalla. Tai miten puutarhan pikkutomaateista voi nauttia ensi talvena italialaiseen tyyliin öljyyn säilöttynä.

Kirjaa voi etsiskellä esimerkiksi huuto.net -palvelusta tai antikvariaateista.

Jens Linder: Vanhan ajan keittiö (Atena 2005)

Jens Linder: Vanhan ajan keittiö
Jens Linder: Vanhan ajan keittiö Kuva: Atena

15. Podcast: Kiinnostavaa ruokapuhetta

Yle Areenasta löytyvä Hanna Jensenin muutaman vuoden takainen ruokapodcast Ruokapuhetta on edelleen kuunneltavissa. Jensenin vieraat puhuvat muun muassa siitä, kuinka venäläinen ruokakulttuuri näkyy meillä edelleen, vaikka emme sitä aina ymmärrä. Lisäksi puhutaan villiyrteistä ja nettiruokatilauksen hyvistä puolista. Mukana on mielenkiintoisia vieraita, kuten Sikke Sumari, ja olin siellä minäkin. Peruna-kirjani oli juuri julkaistu, joten yhdessä jaksossa on tiedossa tiukkaa peruna-asiaa.

Ruokapuhetta, Yle Areena

Saija Hakoniemi, päätoimittaja:

16. Tyylikäs ranskalaissarja

Brittiläinen agentti James Bond tekee lyhyitä iskuja upeissa elokuvamaisemissa, mutta hänen ranskalainen kollegansa Moukka joutuu todella panemaan persoonansa peliin Yle Areenan uudessa laatusarjassa Le bureau – vakoojaverkosto.

Sarjassa Ranskan salaisen palvelun agentit soluttautuvat tehtävissään maailman kriisipesäkkeisiin. Kokenut agentti Moukka on luonut itselleen elämän Syyrian Damaskoksessa. Siellä hänellä on paikallisessa yliopistossa työskentelevä elämänkumppani, jolla ei ole aavistustakaan, että puoliso on peiteroolin suojissa elävä agentti. Ja niinhän siinä käy, että Moukka saa käskyn palata ja jättää kuusi vuotta huolella rakentamansa elämä.

Tätä tyylikästä, jännittävää ja ajankohtaista sarjaa on tarjolla Yle-veron hinnalla neljä tuotantokautta. Näyttelijät ovat karismaattisia, tapahtumapaikat ajankohtaisia ja näyttäviä. Vauhtia ja jännitystä riittää. Kaikki on toteutettu hiotusti ranskalaisella tyylikkyydellä. Vakoojaverkosto pelastaa vähintään yhden karanteeniviikon.

Le Bureau, Yle Areena

Oopperalaulaja Aino Acté
Oopperalaulaja Aino Acté. Kuva: Yhtyneet kuvalehdet Oy

17. Huvila kertoo paikallista historiaa

Lenkkipolun varrelta voi löytää palan kulttuurihistoriaa. Helsingin Laajasalossa, Tullisaaren rannassa seisoo uusrenessanssityylinen villa, jonka historia kiehtoo mieltä.

Sen osti vuonna 1904 kesähuvilakseen suomalainen oopperatähti ja kulttuuripersoona Aino Ackté, joka valloitti erityisesti Pariisin Suuressa Oopperassa lyyrisellä sopraanollaan. Hän ”mökkeili” merenrantahuvilalla kuolinvuoteensa 1944.

Aino Actén huvilan omistaa nykyisin Helsingin kaupunki, joka on sulkenut sen vuonna 2011 löydetyn kosteusvaurion jälkeen. Se odottaa korjausvuoroaan, ja monet pitävät huvilan rappiota kulttuuriskandaalina. Huvilalla ovat aikoinaan vierailleet Ainon lukuisat vaikuttajaystävät, kuten Eino Leino ja Jean Sibelius.

Upealla paikalla sijaitseva huvilakaunotar innostaa tutustumaan Aino Acktén tarinaan ja Albert Edelfeltin maalaamaan muotokuvaan, joka löytyy Kansallisgallerian verkkosivuilta (kansallisgalleria.fi). Taiteilijan kerrotaan olleen syvästi rakastunut malliinsa. On jopa epäilty, että hän on Acktén tyttären Gloryn isä.

Tullisaaressa on mahdollista lenkkeillä, nauttia merellisestä ympäristössä tai käydä vaikkapa piknikillä. Millaisia tarinoita sinun lenkkipolkusi varrelta löytyy?

Aino Acktén huvila, Tullisaaren puisto, Helsinki

Lue myös: Näin Aino Acktén lapset menestyivät: Tyttärestä teatterinjohtaja, pojasta kohuttu gynekologi

Sanna Puhto, toimittaja:

18. Kuunnelma: ihana Ritva Valkama

Yle Areena on antanut minulle henkilö­kohtaisen lahjan, kun on tuonut ulottuvilleni näyttelijä Ritva Valkaman Radioteatterin kuunnelmissa. Valkama on Laura Tervosen omatekoisessa etsivän hahmossa välkky, neuvokas, sarkastinen – kerta kaikkiaan ihana. Vainaja-sarjan salapoliisikuunnelmia voi kuunnella Areenassa.

Vainaja-sarja, Yle Areena

Ritva Valkama
Ritva Valkama ihastuttaa yhä Radioteatterin kuunnelmissa.

19. Kirja, joka vie mukavuudenhaluisen reissuun

Olen liian vanha ja mukavuudenhaluinen, että jaksaisin lähteä reppureissulle katsomaan lumpeiden peittämää vuoristojärveä Intiaan tai tapaamaan namibialaista heimoa, jonka naiset eivät peseydy koskaan. Siksi nautin täysin rinnoin, kun Merja Mähkä teki reissun puolestani ja kirjoitti siitä vetävän kirjan.

Merja Mähkä: Ihanasti hukassa ja miten sieltä pääsee pois (Tammi 2012)

Else Turunen, toimittaja:

20. Tietokonepelissä sukupolvien perintö

Vaikka et yleensä olisi kiinnostunut tietokonepeleistä, anna tälle mahdollisuus. Lukuisia palkintoja kerännyt Monument Valley nimittäin ei ole ainoas­taan peli. Se on visuaalinen ja älyllinen elämys sekä meditatiivinen matka.

Nyt pelin vuonna 2017 ilmestynyt ensimmäinen versio on saanut jatkoa. Pelin suunnittelijoita on selvästi innoittanut M. C. Escherin mahdottomalla arkkitehtuurilla ja aistiharhoilla leikkivä taide. Se, mitä näemme, ei välttämättä ole totta.

Niinpä pelaaja saa pohtia, miten johdattaa äitiä ja tytärtä läpi taianomaisesti muuttuvien rakennusten ja maail­mojen. Pelin teemana on edeltävien sukupolvien perintö.

Monument Valley -sovellus

Monument Valley -tietokonepeli on visuaalinen elämys.
Monument Valley -tietokonepeli on visuaalinen elämys.

21. Sovellus vie kävelemään taidemuseon tiloihin kotonasi

Huikea virtuaalinen taidemuseoelämys löytyy Google Arts & Culture -sovelluksesta – ilmaiseksi. Sen Pocket Gallery -osioissa pääset tutustumaan esimerkiksi Meet Vermeerin taidenäyttelyyn aivan kuin kävelisit itse museon tilassa. Todellisuudessa kävelet kodissasi ja katsot puhelimesi näyttöä. Kun Vermeer on katsottu, pääset parilla kosketuksella värikästä iloa pirskahtelevaan The Art of Color -näyttelyyn. Löydät sieltä esimerkiksi Vincent van Goghin Auringonkukat.

Voit ladata sovelluksen matkapuhelimesi sovelluskaupasta. Aluksi sovellus pyytää sinua säätämään itsensä vir­tuaalimaailmaan sopivaksi heiluttamalla kännykkää jonkin tasaisen pinnan päällä. Helppoa ja vaikuttavaa.

Google Arts & Culture – sovellus

Juttu julkaistu Kotiliedessä 10/2020.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Etsitkö hyviä kulttuurivinkkejä? Kokosimme yhteen 20 vanhaa ja uutta helmeä

Sinun täytyy kommentoidaksesi.