Kulttuuri

Kotivalo, Klemetti, Pärttyli... Nämä nimet on poistettu kalenterista – äänestä hauskinta!

Suomalainen nimipäiväkalenteri näytti 1900-luvun alussa hyvin toisenlaiselta kuin nyt. Näitä nimiä et löydä nykyisestä almanakasta.

Vielä toisen maailmansodan aikaan nimipäiviään viettivät Kaukomieli, Lemmitty ja Kotivalo. Nykyisestä nimipäiväkalenterista näitä nimiä ei löydy.

Suomalaista nimipäiväkalenteria on jumpattu uuteen uskoon eri aikoina eri syistä. Nimistöntutkimuksen dosentti, johtaja Minna Saarelma-Paukkala Yliopiston almanakkatoimistosta kertoo, millaisia nimiä suomalaisesta nimipäiväkalenterista on poistettu ja miksi.

Lue myös Kotiliesi.fi: Tämä on ihanin uusi naisen nimi, joka pian löytyy kalenterista! Suosikkinimi tarkoittaa keijua

Ensin kalenterista poistettiin keskiaikaiset pyhimysnimet

1800-luvun alussa suomalaislapsi sai tyypillisesti joko jonkin pyhimysnimen tai ruotsalaisen, saksalaisen, venäläisen tai muun eurooppalaisen muotinimen.

Vuosisadan loppupuolen kansallisuusaate alkoi näkyä myös nimistössä. Kalenteri täydentyi uusilla suomalaisilla nimillä. Kalevalasta almanakkaan ponnistivat ensin Aino, sitten Ilmatar ja Suometar.

Suomalaistaminen tiesi karsintaa.

Vuoden 1908 nimipäiväuudistuksessa lähtöpassit kalenterista sai 150 keskiaikaista pyhimysnimeä. Tiputettavien nimien joukossa olivat muun muassa Agabus, Eukarius, Hegesippus ja Optapus.

Paikkansa säilyttivät tunnetuimmat pyhimysnimet, kuten Benedictuksen suomalainen vastine Pentti ja Pyhästä Birgitasta tuleva Birgitta, ja Raamatun tärkeimpien henkilöiden nimet, kuten Jeesuksen äiti Maria.

”Kaikki sellaiset pyhimysnimet, jotka olivat suomalaisille oudompia ja vieraampia, poistettiin”, Saarelma-Paukkala sanoo.

Mies osoittaa seinäkalenteriin tehtyjä merkintöjä.
Suomalainen nimipäiväkalenteri on kuin tilkkutäkki. Osa nimistä on peräisin keskiaikaisesta pyhimyskalenterista, osa muinaisuomalaista alkuperää ja osa eri puolilta Eurooppaa kantautuneita, oman aikakautensa muotinimiä. © iStock

Sitten tuli ruotsalaisten nimien vuoro

Toinen merkittävä vierasperäisten nimien karsinta osuu vuoden 1929 nimipäiväuudistukseen. Tuolloin poistolistalle päätyivät ruotsalaiset nimet.

”Silloin ajateltiin, että suomalaisen nimipäiväkalenterin pitää olla todella suomalainen ja että ruotsinkielisillä suomalaisilla tulee olla oma kalenterinsa”, Saarelma-Paukkala sanoo.

Almanakka jakautui suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen versioon.

Suomenkielisestä kalenterista karsiutuivat muun muassa miehennimet Bror, Gunnar, Holger ja Sigurd sekä naisennimet Astrid, Ebba, Signe ja Svea.

Monet vuosina 1908 ja 1929 almanakkaan lisätyistä suomalaisista nimistä viestivät toivotuista ominaisuuksista. Aktiivisuutta ja rohkeutta henkivät pojannimet Usko, Kaukomieli, Valio, Tarmo ja Ponteva. Tytönnimet Hilja, Tyyne ja Rauha puolestaan kuvaavat rauhallisuutta.

”Kotivalo-nimen taustalla on ajatus siitä, että kotona oleva lapsi on ilo ja valo vanhemmilleen”, Saarelma-Paukkala sanoo.

Kaikista suomalaisnimistä ei tullut suosittuja

Kaikki kansallisaatteen hengessä lisätyt kalenterinimet eivät puhutelleet kansaa. Vuoden 1950 nimipäiväuudistuksessa paikkansa almanakassa menettivät nimet, joilla ei juuri ollut kantajia.

Poistettaviksi päätyivät muinaissuomalaiset nimet, kuten Hirvo, Jurva, Jousia, Nousia, Utria, Arpia, Sorjo ja Vorna. Moni nimistä elää yhä sukunimissä.

”Esimerkiksi nimi Utria on tuttu sukunimestä Utriainen”, Saarelma-Paukkala sanoo.

Lähtöpassit saivat lisäksi muun muassa nimet Ponteva, Harras, Raikas, Ihanelma, Leimu, Lemmitty ja Kotivalo.

Vuonna 1973 almanakasta tipahtivat esimerkiksi vierasperäiset nimet Abraham ja Augusta.

Mikä kalenterista poistetuista nimistä on hauskin? Äänestä!

Yllä oleva äänestys näkyy evästeet hyväksyneille.

Kalenterista ei ole poistettu yhtään nimeä yli 20 vuoteen

Vuoden 1984 nimipäiväuudistuksesta lähtien periaate on ollut, ettei kalenterista poisteta yhtään nimeä. Nimimuoti kun tuppaa kiertämään samanlaista ympyrää kuin muutkin muoti-ilmiöt.

Harvinaiseksi todettu nimi saattaa ponnistaa suosikiksi vuosikymmeniä myöhemmin.

Okko-nimi tipahti almanakasta vuonna 1950. Paluun kalenteriin nimi teki vuonna 2015, kun vanhemmat intoutuivat antamaan nimeä vauvoilleen.

”Haluamme välttää edestakaisin-liikehdintää, jossa nimi ensin poistetaan ja sitten lisätään takaisin kalenteriin”, Saarelma-Paukkala sanoo.

Sittemmin kalenterista on tipahtanut kolme nimeä: Klemetti, Roine ja Mataleena. Nimipäiväuudistuksesta vastannut nimistöntutkija Eero Kiviniemi poisti kaksi ensimmäistä nimeä vuonna 1995 nimien harvinaisuuden takia.

Mataleenan Kiviniemi muokkasi muotoon Matleena vuoden 2000 uudistuksessa.

Lue myös Kaksplus.fi: Jemias, Meemi, Sarla, Tempo? Näitä nimiä on alle 20 suomalaisella – katso lista

Milloin nimiä tarvitsee seuraavan kerran poistaa?

Nimipäiväkalenteriin pääsyn ehtona on ollut vuodesta 2020 lähtien, että nimellä oltava vähintään 500 äidinkieleltään suomenkielistä kantajaa.

Jos kriteeri koskisi kaikkia almanakasta löytyviä nimiä, karsiutuisi noin puolet kalenterinimistä pois, arvioi suomalaisista nimipäiväuudistuksista nykyisin vastaava Minna Saarelma-Paukkala.

Esimerkiksi ensimmäiseltä etunimeltään Floora-, Ilmatar-, Suometar-, Arhippa-, Väinämö- ja Nyyrikki-nimisiä on Suomessa alle 25.

”Kustavi-nimeä ei ole ensimmäisenä etunimenä yhdelläkään suomalaisella miehellä. Silloin jo vähän miettii, onko nimeä järkeä säilyttää kalenterissa”, Saarelma-Paukkala sanoo.

Nimet saavat pitää paikkansa almanakassa niin pitkään kuin kalenteriin mahtuu uusia nimiä.

”Luulen, että jossakin vaiheessa tila tulee kyllä vastaan. Nimipäiväkalenteri on kulttuurista kertova kokonaisuus, jota en haluaisi liikaa modernisoida”, Saarelma-Paukkala sanoo.

Jutussa on käytetty lähteenä Yliopiston almanakkatoimiston verkkosivuilta löytyviä nimipäiväuudistuksia koskevia asiakirjoja.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Kotivalo, Klemetti, Pärttyli... Nämä nimet on poistettu kalenterista – äänestä hauskinta!

Sinun täytyy kommentoidaksesi.