Kesän 2020 kiinnostavimmat kirjat ovat tässä – mikä 12 teoksesta sopii parhaiten juuri sinulle?
Kesän 2020 kutkuttavimmat kirjat ovat pullollaan faktaa, kiehtovia tarinoita ja rehellisiä kuvauksia elämästä. Kotilieden toimitus kokosi yhteen loistolukemista laiturinnokkaan, riippumatolle ja sadepäivien iloksi.
1. Nerokkaan kirjasarjan kahdeksas osa
Enni Mustonen: Pukija. Syrjästäkatsojan tarinoita (Otava)
”Kesä on pelastettu, kun Enni Mustosen Syrjästäkatsojan tarinoita -sarjaan ilmestyi 8 osa. Sarja toimii monella tasolla: se seuraa suomalaisten kulttuurivaikuttajien elämää kyökin puolelta, se on arjen historiaa parhaimmillaan, mutta myös koukuttavaa draamaa.
Odotin Pukijaa kuin kuuta nousevaa. Erityisen ihanaa sitä on nauttia äänikirjana Erja Manton lukemana. Pukija seuraa Vienan itsenäistymistä 1940–50-lukujen taitteessa, Suomi-filmin sekä Armien Kuusela ja Ratia seurassa. Lukiessa tuntuu kuitenkin siltä, että tällä kertaa syrjästä katsomista on liikaa. Vasta aivan lopussa kirjailija lataa Vienan omaan elämään sellaista draaman kierrettä, että odotan taas seuraavaa jaksoa kieli pitkällä.
Onneksi Enni Mustonen eli Kirsti Manninen on sanonut jatkavansa sarjan kirjoittamista vuoteen 2022.” Sanna Puhto
Lue myös: Etsitkö hyviä kulttuurivinkkejä? Kokosimme yhteen 20 vanhaa ja uutta helmeä
2. Hämmentävä lukukokemus pojan surusta ja vihasta
Otto Gabrielsson: Rikkaruoho – Viimeinen kirje isälle, suom. Laura Kulmala (S&S)
”Jörn Donnerin Otto-pojan tilityskirja isälleen on hämmentävä lukukokemus. On sydäntä särkevää kuulla, millä lukemattomilla tavoilla isä-Donner osoitti pojalle tämän arvottomuuden ja hylkäsi yhä uudestaan.
Oton kuppi meni lopulta nurin siitä, kun Jörn Donner kutsui häntä Mammutti-kirjassaan erehdykseksi. Poika tarttui kynään ja puhui suunsa puhtaaksi 227 sivun verran. Pojan raivo ja suru ovat ymmärrettäviä tunteita. Mutta samalla poika tulee tehneeksi juuri samaa, mistä isäänsä kritisoi: sokeeraa ja hakee huomiota. Myös sivulliset, kuten Donnerin nuorimmat pojat ja vaimo, saavat täyslaidallisen. Ansaitsivatko he sen?” Sanna Puhto
3. Lempeitä ajatuksia heikkoihin hetkiin
Maaret Kallio: Voimavarana toivo (WSOY)
”Psykoterapeutti Maaret Kallio käsittelee kirjassaan toivoa ilahduttavan monesta kulmasta. Teemoista keskeiseen rooliin nousevat suru, ihmisen kyky toimia ja oman rajallisuuden hyväksyminen.
Kallio muistuttaa, että meidän ei tule paeta epätoivoa tai unohtaa jakamista ja toisten auttamista. Hän antaa esimerkkejä myös omasta elämästään. Vaikka kirjassa on paljon toistoa, äänikirjassa Maaretin sanoma on kuin lohduttavaa silittelyä.” Else Turunen
4. Mitä muistisairas muistaa?
Wendy Mitchell: Joku jonka tunsin – Minä ja Alzheimer, suom. Sirpa Hietanen (Kirjapaja)
”56-vuotiaana Wendy Mitchell kaatuu lenkeillään eikä pysty ajaessaan kääntymään oikealle. Pää on täynnä sumua, mutta usein tyhjä sanoista. Syynä on Alzheimer. Wendy pelkää, mutta ei luovuta. Hän tarttuu mahdollisuuksiin osallistua maailmaan miten vaan voi, niin kauan kun vielä voi.
Kirjan hienoin oivallus on se, että vaikka muistisairas ei muistaisi jotain ihmistä, hän muistaa mitä tämä saa hänet tuntemaan.” Mia Kuntsi
5. Riipaiseva kuvaus odottamattomasta surusta
Terhi Rannela: Äiti – Ajatuksia äkkikuoleman jälkeen (Otava)
”Äiti oli kirjailija Terhi Rannelalle hyvin läheinen ihminen, ja tytär ja äiti soittelivat toisilleen monta kertaa viikossa. Yhtäkkiä äiti menehtyi. Varoittamatta, keskellä yötä.
Rannela kirjoittaa ikävästään ja surustaan riipaisevasti, mutta samalla jotenkin ihanan kevyesti ja lohduttavasti. Tunteet ovat henkilökohtaista, mutta universaaleja. Suruprosessinsa aikana hän lukee paljon myös muiden kirjailijoiden tekstejä ja viittaa heidän ajatuksiinsa. Hyviä ajatuksia meille kaikille. Rannelan kielikin on ihanan sujuvaa ja soljuvaa.” Riikka Lehtovaara
6. Vapaaehtoinen kuolema 75-vuotiaana
Piia Leino: Yliaika (S&S)
”Yli 75-vuotiaiden on kuoltava, jotta talous kukoistaa. Tai ei sitä kuolemaksi kutsuta, vaan luopumiseksi kansalaisuudesta. Tällainen on asetelma kirjassa, joka sijoittuu vuoteen 2052.
Päähenkilö Annastiina on poliitikko, joka on nuorempana ollut luomassa tällaista yhteiskuntajärjestelmää. Mutta nyt hänen oman exituksensa aika koittaa, ja hän panikoi. Vetävän kirjan mieletön maailma tuntuu todelliselta. Se laittaa ajattelemaan, miten nopeasti epänormaaleina pidetyistä asioista voi tulla arkipäivää.” Mirka Heinonen
Lue myös: Kirjavinkkejä jokaiseen makuun! Nämä 10 kirjaa kiidättävät sinut vauhdilla muihin maailmoihin
7. Ihmisen halu hallita
Markus Leikola: Teidän edestänne annettu (WSOY)
”Kunnianhimoisessa teoksessa liikutaan henkilöiden, sukujen, aikojen ja paikkojen välillä ja kurkistetaan ihmisenä olemisen eri puolin. Siihen, miten ymmärrämme hyvää, pahaa ja itseämme osana muuta luontoa.
Kirja on tyyliltään pitkälti selostusta ja kirjeitä, mutta vetävästi kirjoitettuna. Kirjailija tarjoaa sivistystä Lähi-idän tilanteesta, historiasta, lääketieteestä ja uskonnoista. Kirjan luvut ovat Raamatun innoittamia, eikä liene sattumaa, että jotkin niistä viittaavat juutalaisten kansallisidentiteetin rakentamiseen. Mieleeni jäävät holokaustin jälkipyykki ja bakteerien kyky sivuttaa ihmisen hallinnan halu.” Else Turunen
8. Taitavasti yhdisteltyä fiktiota ja tieteellistä faktaa
Johanna Sinisalo: Vieraat (Karisto)
”6-vuotias Sissi viiltää itseään saksilla. Hänen äitinsä ovat kauhuissaan, mutta puhumaton pikkuveli tuntuu jotenkin kehittyneen.
’Minun hermonpäissä hurisee, mutta ne on eri hermot kuin ne Siirin ja äidin hermot jotka menee tai romahtaa silloin kun ne suuttuu.’
Ollaan melkein todellisessa maailmassa, mutta vain melkein. Sinisalo yhdistää taitavasti kuvitteluun tieteellistä faktaa. Nyt suoliston ja aivojen yhteys saa uusia ulottuvuuksia, kun Sissi ruokkii vatsassaan asuvaa Flooraa. Kutkuttavaa!” Mia Kuntsi
9. Se kaikkein ihanin näyttelijä
Erin Carlson: Meryl Streep – valkokankaan kuningatar, suom. Sirpa Parviainen (Minerva)
”Kuulun Meryl Streepin vannoutuneisiin faneihin. Niihin, joista on vain yksi näin taitava ja monipuolinen näyttelijä.
Hän on torjunut huoran ja noidan roolit, joista ensimmäisiä hänen mukaansa tarjotaan nuorille ja toisia keski-ikäisille naisille. Näiden sijaan hän on tehnyt meheviä tulkintoja monimutkaisista, piikikkäistäkin naisista. Lisäksi Streep vaikuttaa tolkun naiselta enemmän kuin tähdeltä. Siitä kertoo myös elokuvamaailman ihme, vuodesta 1978 kestänyt avioliitto.
Lukunautintoa tosin haittaa se, että teos on kirjoitettu yli-innokkaan teinifanin tyyliin. Mutta sivuutan moisen pikkuseikan. Niin Merylkin tekisi.” Mia Kuntsi
Lue myös Anna.fi: Kuka ikoninen näyttelijälegenda olet? Tee testi ja selvitä!
10. Hehkutetun kirjailijan uusin teos
Elena Ferrante: Tyttären varjo, suom. Helinä Kangas (WSOY)
”Elena Ferrante kuvaa hiukan alle viisikymppisen sivistyneen yliopisto-opettaja Ledan äidintunteita aikuistuneita tyttäriään kohtaan niin viiltävän tarkkanäköisesti ja inhorealistisesti, että pahaa tekee. Tässä on äiti, joka ei useinkaan pidä lapsistaan, on tukahtua heidän tarvitsevuuteensa, hylkää heidät muutamaksi vuodeksi ja samalla rakastaa heitä mustasukkaisesti.
Vaikka italialaisen naisen ahtaaseen rooliin on välillä vaikea samaistua, Ferranten kerronnan analyyttinen aistikkuus koukuttaa.” Sanna Puhto
Lue myös: Elena Ferrante ja Napoli-sarja hurmaavat: Kotiliesi arvioi menestyskirjat ja niistä tehdyn tv-sarjan
11. Viiltäjä-Jackin uhrien tarinat
Hallie Rubenhold: Viisi – Viiltäjä-Jackin tuntemattomat uhrit, suom. Mari Janatuinen (Atena)
”Tiedät varmasti Viiltäjä-Jackin, joka murhasi viisi naista Lontoossa vuonna 1888. ”Jackin” henkilöllisyyttä arvuuteltiin yli sata vuotta, mutta hänen tappamistaan naisista ei kerrottu juuri mitään, koska nämä olivat ”vain prostituoituja” eli eivät kiinnostavia. Mutta olivatko he edes prostituoituja?
Se tiedetään, että Polly, Annie, Elizabeth, Catherine ja Mary Jane päätyivät kaikki äärimmäiseen köyhyyteen. Turvaverkkojen puuttuessa avioero, avioton lapsi tai alkoholismi veivät tuolloin asunnon alta. Rubenhold tekee hienon työn nostaessaan esiin näiden väheksyttyjen naisten arvon äiteinä, tyttärinä, rakkaina. Ihmisinä.” Mia Kuntsi
12. Perheen vaietut salaisuudet
Jouko Heikura: Lahja äidilleni (Gummerus)
”Jouko Heikuran romaani imaisee mukaansa niin, että ihmettelen, miksen ole tutustunut häneen aiemmin. Kirjailijan kotikaupunkiin Lontooseen sijoittuva tarina kertoo miehestä, jolle selviää, ettei hänen suomalaistaustaisen äitinsä suurin kipupiste olekaan orvoksi jääminen. Nyt äiti tekee kuolemaa, ja mies haluaa antaa äidille vastauksen tämän suurimpaan kysymykseen.” Mirka Heinonen
Kommentoi
Kommentoi juttua: Kesän 2020 kiinnostavimmat kirjat ovat tässä – mikä 12 teoksesta sopii parhaiten juuri sinulle?