Kulttuuri

Kuinka hyvin tunnet Suomen kansallispuvut? Tee 10 kysymyksen hauska testi! 

Kiinnostus kansallispukuja kohtaan on lisääntynyt viime vuosien aikana. Kansallispukukeräilijä Mari Varonen kertoo, mikä kansallispuvuissa kiehtoo. 

Suomi on satojen kansallispukujen maa. Jyväskyläläisen kansallispukukeräilijä Mari Varosen kokoelmasta löytyy yli puolet puvuista. Mitä kansallispuku merkitsee nykysuomalaiselle?

”Kansallispuvut edustavat minulle suomalaista historiaa ja käsityökulttuurin historiaa. Ihailen niitä käsityön taidonnäytteinä, ja toisaalta ne kertovat 1700- ja 1800-luvun ajasta. Puvut eivät kuitenkaan ole muinaismuistoja, vaan ne elävät tässä päivässä”, taidehistorioitsijataustainen Mari Varonen sanoo.

Lue myös: Tano takaraivolle ja ihmisten ilmoille – toimittaja vietti päivän kansallispuvussa

Kiinnostus kansallispukuja kohtaan on lisääntymässä

Monelle nykysuomalaiselle kansallispuku on suomalaisuuden, kansallisuuden symboli. Yhdelle puku on työvaate, toiselle esiintymisasu, kolmannelle juhlavaate.

”Kansallispuku voi olla suvun perintö. Puvut kulkevat äidiltä tyttärelle ja isältä pojalle. Hyvin tehty puku kestää todella pitkään eikä mene miksikään, kun sitä säilyttää oikein. Minulla on 1800-luvulla tehtyjä pukuja, jotka ovat vielä aivan käyttökelpoisia.”

Varonen on huomannut, että kansallispukuharrastus on aktivoitunut Suomessa viime vuosina.

”Somessa käydään paljon keskustelua kansallispuvuista. Harrastus on muuttunut avoimemmaksi, mikä on varmasti myös vaikuttanut pukujen suosioon.”

Kansallispukuja voi harrastaa monella tavalla. Koko puku on juhlava, mutta puvusta voi valita päälleen vain osan. Pukuja voi fiilistellä kansallispukukuosisissa printtikankaissa.

”Se, että näkee, miten luovasti ihmiset ovat käyttäneet kansallispuvun osia, innostaa muitakin.”

Testaa, tunnetko kansallispuvut!

Suomessa on jopa 400 erilaista kansallispukua. Tunnistatko nämä kymmenen kansallispukua Mari Varosen kokoelmasta? Testaa!

Lue myös Seura.fi: Imatralainen Soja Murto pelastaa kansallispukuja: ”Mikään ei ole vieraampi ajatus kuin se, että puvusta ei voisi tehdä jotain muuta”

Mitkä säännöt kansallispuvun käyttäjän pitää hallita?

Moni luulee, että kansallispuvun pitäisi olla omalta tai suvun kotipaikkakunnalta. Päälleen kuitenkin pukea sen puvun, joka miellyttää eniten omaa silmää. Jos ei pidä oman alueensa puvusta, valinnanvaraa riittää. Kansallispuku on 1800-luvun historiallisen vaatteen toisinto, joka ei kuulu millekään ryhmälle.

”Kansanpuvut eli esimerkiksi saamelaispuvut ja romanipuvut ovat asia erikseen. Niihin liittyy tiukat säännöt, kuka niitä saa käyttää.”

Sääntöjä liittyy myös kansallispukuihin pukeutumiseen. Jos pukee koko kansallispuvun ylleen, tulee noudattaa tarkkaa etikettiä.

”Silloin ei laiteta esimerkiksi mitään ylimääräisiä koruja ja hiukset laitetaan kiinni. Kaikki puvun osat puetaan eikä pukuun yhdistetä osia muista puvuista tai vaatteista”, Varonen listaa.

Koska kansallispukuihin ei kuulu kasseja, esimerkiksi juhliin kansallispuku päällä lähtevä saattaa joutua turvautumaan erilaisiin nikseihin.

”Meillä on alushameissa isot taskut, joihin mahtuu kännykät. Minulla on ollut jopa iPad alushameen taskussa.”

Jotkut ajattelevat, että kansallispuvun kanssa ei saa käyttää meikkiä tai kynsilakkaa. Varonen on kuitenkin tämän suhteen joustavampi kuin monet tiukan linjan edustajat. Kansallispukukulttuuri uudistuu jatkuvasti pukuja käyttävien näköiseksi.

”Sehän on elinehto. Jos emme anna kansallispukujen mukautua tämän päivän kulttuuriin, harva jaksaisi harrastaa niitä.”

Rentoutta pukujen käyttöön!

Kansallispukujen juhlavuus ja niihin liittyvät säännöt saattavat pelottaa nykysuomalaista. Uskaltaako pukua kiskoa päälleen lainkaan? Voiko päälleen laittaa vain jonkin osan asusta?

”Kaikkein surullisinta on, jos joku tekee kymmeniä tai jopa satoja tunteja kansallispukua ja sitten se jää seisomaan kaappiin käyttämättömänä. Kokoelmassani on paljon pukuja, joita on käytetty kerran ja sitten ne ovat olleet 30–50 vuotta kaapissa.”

Vaikka kaikki eivät pidä sitä etiketin mukaisena, Varonen yhdistelee osia kansallispuvuista arkivaatteisiinsa. Työpaikalla Jyväskylän ammattikorkeakoululla Varosen voi nähdä kansallispuvun päähine, liivi tai hame yhdistettynä muihin vaatteisiin. Näin pukujen kauniit yksityiskohdat voivat ilahduttaa arjessakin.

Myös juhliin Varonen laittaa päälleen kansallispuvun.

”Olen lahjoittanut lähestulkoon kaikki iltapukuni ja juhlapukuni pois. Kansallispuvuissani pystyn menemään melkein juhlaan kuin juhlaan.”

Parasta Varosen mielestä olisi, jos puvut olisivat näkyvillä eivätkä unohtuisi kaappien uumeniin. Siksi hän vuokraa oman kokoelmansa pukuja muun muassa erilaisiin tapahtumiin.

Munsalan, Karjalan ja Tuuterin puvut tunnistetaan parhaiten

Itäiset ja läntiset kansallispuvut eroavat toisistaan suuresti. Idässä on paljon karjalaisia pukuja ja pukuja, joita hallitsee tummat ja tummansiniset värit. Naisten pukuihin kuuluu isot valkoiset suurhunnut. Ne ovat malliltaan suoria. Ortodoksien ja luterilaisten puvut ovat erilaisia.

Lännessä taas näkyvät läntisen Euroopan ja Ruotsin vaikutukset. Puvuissa on paljon raitoja ja tyköistuvia liivejä. Naisten tykkimyssyt ovat todella koristeellisia.

”Tunnistetuimpia pukuja on Munsalan sininen puku. Ehkä siksi, koska Suomessa ei ole hirveän montaa sinistä pukua. Munsalan pukua näkee paljon myynnissä. Kun vuokraan pukujani muille, Munsalan pukua taidetaan vuokrata kaikista eniten.”

Myös Kaukolan ja Tuuterin puvut Karjalasta tunnistetaan hyvin. Tuuterin puku on aikoinaan valittu Suomen kauneimmaksi kansallispuvuksi.

Harvinaisimmat puvut taas ovat niin harvinaisia, että niitä Varonen ei usko koskaan edes nähneensä. Vastikään vastaan tuli esimerkiksi Savitaipaleen kansallispuvun sininen versio, jota Varonen ei ollut koskaan aikaisemmin nähnyt.

Lue myös: Jaakko Rikalainen, 13, ryhtyi valmistamaan kansallispukuja mummon ja äidin opeilla: ”Käsin ompelu vie aikaa – joskus tuntuu, että tuleeko tästä valmista ikinä”