Kulttuuri

Maaret Kallio: Rakkaus on kivijalka, joka pysyy, vaikka tunteet vaihtuvat – sen hän haluaa sanoa myös kirjoittamissaan runoissa

Kouluttajapsykoterapeutti Maaret Kallio kirjoitti runokirjan, jonka eläinlorut sanoittavat vauvan tunteita ja lohduttavat vanhempia. Kirjan pyrkimyksenä on lisätä ymmärrystä sekä lasta että vanhempaa itseään kohtaan.

Välillä vauva on kuin kehräävä kissanpentu, välillä tuoksuja töräyttelevä haisunäätä tai äreä kuin ampiainen. Välilä vauva on pelosta värisevä varpunen, välillä kuin hurjasti karjuva leijona.

On tärkeää, että ihminen saa kokea kaikenlaisia tunteita pienestä pitäen, sanoo kouluttajapsykoterapeutti Maaret Kallio. Tämä on ydinajatus myös Kallion maaliskuussa 2022 ilmestyneessä Välillä olet varpuseni -runokirjassa (WSOY), jossa vauvan eri tunnetilat on sanoitettu eläinloruiksi, jotka hauskuuttavat pienokaisia ja lohduttavat vanhempia.

Kallion oma suosikkiruno kertoo kalasta, jonka itkusta syntyy merellinen kyyneleitä. Säkeet ”Ei auta maito eikä syli / illan itku vyöryy kaiken yli” kuvaavat sitä hätää, jonka läpi yön itkenyt vauva väsyneessä vanhemmassa herättää. Mikä tässä lapsessa on vikana? Mikä minussa on vikana, kun en saa itkua loppumaan?

Välillä olet varpuseni -kirjan kansi
Kouluttajapsykoterapeutti Maaret Kallio alkoi kirjoittaa vauvojen tunnetiloja havainnoivia runoja pöytälaatikkoon reilu kymmenen vuotta sitten, kun hänen omat lapsensa olivat pieniä. Nyt ne on koottu Välillä olet varpuseni -runokirjaksi (WSOY). Kuvitukset on tehnyt Kati Vuorento. Kuva: WSOY

Psykoterapeutin vastaanotolle istuu toistuvasti suomalaisessa kulttuurissa vallitsevan yksin pärjäävän vanhemman mallin omaksuneita äitejä ja isiä, joita tällaiset ajatukset säikäyttävät ja hävettävät. Runoteoksen pyrkimyksenä on normalisoida sitä, ettei vauvan kanssa ole aina mukavaa ja se on ihan ok sanoa ääneen.

”Ajatus siitä, että tyytyväinen vauva olisi aina iloinen, on ihan pöhkö. Vauva saa herättää myös vanhemmassa pelkoa, suuttumusta ja vihaa. Tunteet ovat täysin sallittuja, teot ovat sitten eri asia”, Kallio sanoo.

Lorut ovat Kallion mukaan yksi keino havainnoida ja ymmärtää omaa mieltä. Kun tunteen pystyy sanoittamaan, omaa toimintaa voi säädellä. Se, että vanhempi sallii itselleen myös negatiiviset tunteet, on tärkeää lapsen perusturvallisuuden kannalta.

”Jos vanhempi sietää erilaisia tunteita, myös lapselle kehittyy sietokykyä vuosien aikana.”

Lue myös: Harri Hertell, 35, kirjoittaa runoja isyyden iloista ja peloista, koska haluaa muistuttaa, että vanhemmuudessa kaikki tunteet ovat sallittuja

Tarvitsemme tunteen siitä, että on turvallista olla myös hankala

Maaret Kallio tunnetaan itsemyötätunnon puolestapuhujana. Kallion lempeät ajatukset saavat ihmiset klikkaamaan hänen kirjoittamansa kolumnit auki ja kiikuttamaan hänen tietokirjansa kaupassa kassalle. Sama teema jatkuu runokirjassa, joka on niin ikään osoittautunut menestykseksi. Huhtikuussa 2022 se kiilasi myydyimmäksi lasten- ja nuorten kirjaksi.

Välillä olet kalani -runossa lohtu löytyy säkeestä ”maailma muuttuu nukkumalla / hymy lepää unen alla”. Se toimii muistutuksena siitä, että jokainen olotila on väliaikainen.

Kaikki teoksen runot päättyvät säkeeseen ”…ja aina yhtä rakas.” Neljään sanaan kiteytyy läheisten ihmissuhteiden ydin: rakkaus on kivijalka, joka pysyy aina.

”Jokainen kaipaa ajatusta siitä, että vaikka en aina olekaan niin mukava, kiltti, helppo tai vaivaton, olenhan silti rakas. Tarvitsemme tunnetta siitä, että on turvallista olla myös hankala.”

Loruttelu edistää tunneyhteyttä

Taaperolla sanat alkavat saada merkityksiä, mutta vauvalle ne ovat vielä siansaksaa. Turhaa loruttelu ei silti Kallion mukaan ole. Lukeminen edistää lapsen ja vanhemman välistä tunneyhteyttä. Se on tapa olla lähekkäin ja ihmetellä yhdessä. Vauvalle vanhemman syli, erilaiset äänenpainot ja ilmeet sekä kosketus ovat parasta virikettä.

”Monesti ajatellaan, miten jokin aktiviteetti kehittää lapsen empatiataitoja ja aivoja. Ne kyllä tulevat siinä sivussa. Voisi ajatella, että lukeminen on lepohetki, joka meillä on oikeus ottaa yhdessä”, Kallio sanoo.

Eikä lukuvastuu ole vain vanhemmilla, vaan siihen voivat osallistua niin isovanhemmat, kummit kuin muutkin lapsen lähiaikuiset. Yksilökeskeinen vanhemmuus joutaisi Kallion mukaan muutenkin romukoppaan.

”On lapsen ja vanhempien etu, että lapsen elämässä on aikuisia, jotka voivat ottaa välillä palasia kasvatuksesta ja sen intensiivisyydestä niin hyvässä kuin huonossa.”

Lue myös Kaksplussa.fi: ”Tunteet ovat asia, jota ei voi suorittaa”, toteaa Maaret Kallio, joka on luonut vauvojen tunteista lorukirjan

Kommentoi

Kommentoi juttua: Maaret Kallio: Rakkaus on kivijalka, joka pysyy, vaikka tunteet vaihtuvat – sen hän haluaa sanoa myös kirjoittamissaan runoissa

Sinun täytyy kommentoidaksesi.