Hallitsetko Mikael Agricolan ajan suomen kielen merkilliset sanat? Testaa!
Mitä tarkoittaa kyrkästyä? Entä kamelikurki ja nisuri? Tee hauska testi ja selvitä, mitä Mikael Agricolan teoksissaan käyttämät suomen kielen sanat tarkoittavat!
Kuinka hyvin hallitset Mikael Agricolan 1500-luvulla teoksissaan käyttämät suomen kielen sanat? Tee kymmenen vinkeän sanan testi ja selvitä asia!
Osa testin sanoista on Agricolan suomen kieleen kehittämiä. Osasta sanoista taas on nykyään vaikea enää tietää, olivatko sanat Agricolan keksimiä vai yleisesti hänen aikanaan käytössä. Niin tai näin, kaikki testin sanat ovat tallentuneet 1500-luvulla Agricolan kirjoittamiin ja kääntämiin teoksiin.
Lue myös: Suomen kielioppi ei ole helpoimmasta päästä – testaa taitosi 6 testillä!
Testaa, kuinka hyvin osaat Agricolan ajan suomen kielen sanat!
Kuka Mikael Agricola oli?
- Suomen kirjakielen isänä tunnettu Mikael Agricola syntyi noin vuonna 1510. Hän opiskeli Wittenbergin yliopistossa muun muassa Martti Lutherin oppilaana. Agricola toimi Turun katedraalikoulun rehtorina ja myöhemmin Turun piispana.
- Agricola kuoli 9.4.1557. Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää vietetään siis Agricolan kuolinpäivänä 9.4.
- Agricolasta kirjoitettiin kiittäviä hautakirjoituksia. Hänestä ehdittiin kirjoittaa ensimmäinen elämäkerta pian kuoleman jälkeen. Ruotsin vallan aikana hänet kuitenkin unohdettiin. Vasta 1800-luvulla kansallisuusaate alkoi taas korostaa hänen työnsä merkitystä suomen kielen kehittämistyössä.
- Agricolan aapinen Abckiria ja Rukouskirja sekä Agricolan suomeksi kääntämä Uusi testamentti edustavat varhaisinta suomen kieltä, joka on säilynyt nykypäivään asti.
Millainen Agricola oli kielen kehittäjänä?
Agricola keksi lukuisia uusia sanoja suomen kieleen. Suuri osa sanoista on edelleen käytössä, esimerkiksi sanat opetuslapsi, esikuva, väkivalta, omatunto, ristiinnaulita ja paikkakunta. Erään arvion mukaan jopa 60 prosenttia Agricolan kehittämistä sanoista on edelleen käytössä.
Paljon Agricolan keksimiä sanoja on ehtinyt unohtua kokonaan. Nykysuomea puhuvan sanavarastoon eivät kuulu sanat kyrkästyä (närkästyä), nisuri (imeväinen), jalopeura (leijona) ja vertaveli (toveri).
Joistakin Agricolan käyttämistä sanoista on vaikea nykyään tietää, olivatko ne hänen kehittämiään vai laajemminkin hänen aikanaan käytössä. On oletettu, että Agricola pyrki pääasiassa käyttämään sellaista kieltä, jota tavalliset ihmiset pystyivät ymmärtämään.
Agricola pystyi käyttämään esimerkiksi Uutta testamenttia kääntäessään paitsi jo keskiajalla vakiintunutta kirkollista sanastoa myös suomen eri murteiden sanoja. Agricola myös käänsi vieraskielisiä yhdyssanoja suomeksi osa osalta ja yhdisteli itse sanoja uusiksi yhdyssanoiksi.
Lähteet: Simo Heininen: Mikael Agricola – Elämä ja teokset (Edita 2007); Tanja Toropainen: Yhdyssanat ja yhdyssanamaiset rakenteet Mikael Agricolan teoksissa (Turun yliopisto 2017); Reeta Aarnio ym.: Särmä 9 – Yläkoulun äidinkieli ja kirjallisuus (Otava 2015), Annamari Saure ym.: Salasana – Äidinkielen ja kirjallisuuden tietokirja 7–9 (2002 Sanoma Pro Oy)
Kommentoi
Kommentoi juttua: Hallitsetko Mikael Agricolan ajan suomen kielen merkilliset sanat? Testaa!