lapsi lukee kirjaa ja Eila Roine

Minkä sadun haluaisit jakaa lapsenlapsesi kanssa? Eila Roine ja kolme muuta tunnettua isoäitiä kertovat

Kuuden lapsen mummi ja neljän lapsen isomummi Eila Roine on aina lukenut iltasatuja perheen pienimmille. Nyt hän paljastaa, mistä sadusta hän toivoisi nykylasten ammentavan oppia elämäänsä. 

Yhteinen lukuhetki lapsen kanssa lähentää ja luo erityisen suhteen lapsen ja aikuisen välille. Tutkimuksissa on selvinnyt, että iltasadun lukeminen lapselle auttaa myös lasta nukkumaan paremmin. Ne lapset, joille luetaan iltasatu, nukkuvat keskimäärin puoli tuntia muita lapsia pidempään.

”Pidän lapsille lukemista hirvittävän tärkeänä. Sadut opettavat elämää lempeästi. Kun aikuinen on innokas lukija, lapsikin kiinnostuu satujen maailmasta yhä enemmän”, näyttelijä Eila Roine pohtii.

Tunnetut isoäidit Eila Roine, Eva-Riitta SiitonenSeela Sella ja Anna Hanski kertovat, mitkä sadut ovat heille niin tärkeitä, että he toivovat myös omien lastenlastensa innostuvan niistä.

Lue myös: Ääneen lukemisessa voi piillä ratkaisu lasten hiipuvaan lukuinnostukseen – ja 5 muuta syytä, miksi ääneen lukeminen kannattaa

Eila Roine: ”Ennakkoluuloista toisia kohtaan pitäisi luopua tosielämässäkin”

Mummi ja isomummi, kuusi lastenlasta, neljä lastenlastenlasta, Tampere

Eila Roine

Kuva: Pekka Holmström

”Ruma ankanpoikanen on nykymaailmaan sopiva satu siksi, että kiusaaminen on väärin. Sadussa pientä ankkaa haukutaan ja kaikin tavoin halvennetaan. Ja mikä hänestä tuleekaan! Sadun voimana on oivallus, että kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa. Ennakkoluuloista toisia kohtaan pitäisi luopua tosielämässäkin.

Olen aina lukenut lapsenlapsilleni iltasatuja. Kerran, kun nyt jo aikuinen lapsenlapseni oli pieni ja halusin saada hänet nukahtamaan, luin oikein unettavalla äänellä satukirjaa pitkän aikaa. Lopetin, kun luulin, että hän oli unessa. Lapsi avasikin vielä silmänsä ja sanoi: Voitko mummi mennä pois, että saan nukuttua!

Minua pyydetään usein ’lukemaan äänellä’. Se tarkoittaa, että jokaisella satuhahmolla on oltava oma persoonallinen äänensä.”

Anna Hanski: ”Lapsenlapsen kanssa luemme satuja sängyllä vierekkäin”

Mummi, yksi lapsenlapsi, Helsinki

Anna Hanski ja lapsenlapsi Kasperi

Laulaja ja näyttelijä Anna Hanski ja 3-vuotias lapsenlapsi Kasperi viettävät aikaa yhdessä lukien.  Kuva: Pekka Holmström

”Äitini on kertonut liikuttavan yksityiskohdan lapsuudestani. Olen pienenä laittanut herneen patjani alle ja aamuisin dramaattisesti valittanut kipeää selkääni. Olen piilottanut herneen myös yövieraiden patjojen alle, tietenkään kenellekään kertomatta. Seuraavana aamuna olen paljastanut asian ja koska olen ainoa, joka on nukkunut yön huonosti herne selkäni alla, asia on ollut selvä – olen ainoa oikea prinsessa!

Ehkä esimerkki osoittaa, kuinka ihana mielikuvitusmatka satu on. Lapsenlapsenikin muistaa kerrotut sadut hyvin, eläytyy tuttuihin satuihin kysymällä, miksi prinsessa on surullinen, missä prinsessoja elää ja niin edelleen. Äänensävy vaihtelee lapsella tilanteen mukaan surullisesta innostuneeseen. Satuhetken jälkeen lapsi alkaa usein kertoilla vilkkaasti myös omia satujaan.

Lapsenlapsen kanssa luemme satuja sängyllä vierekkäin. Olohuoneessa on usein paljon leluja esillä, joten on mukava rauhoittua hetkeen toisessa huoneessa ja rennossa asennossa. Lukuhetket ovat niitä, joiden aikana tuntee pääsevänsä lähelle lasta.”

Lue myös: Elämä yllätti laulaja Anna Hanskin keskenmenojen jälkeen: ”On mahtavaa olla näin nuori mummi!”

Eva-Riitta Siitonen: ”Tuhkimo antaa luvan unelmoida”

Mummo, 3 lastenlasta, Helsinki

Eeva-Riitta Siitonen

”Tuhkimo antaa luvan unelmoida! Tuntuu oikealta opetukselta, että hyvä palkitaan ja pahuus vie tyytymättömyyteen, ellei itse oivalla muutoksen tarvetta. Tuhkimolle voisi kirjoittaa jatko-osan, jossa sisarpuolet oppisivat elämään ihmisiksi.

Olen lukenut paljon lapsille ja lapsenlapsilleni. Tyttäreni Hanna-Riikka oppi sadut aina nopeasti ulkoa. Parivuotiaana hän tulkitsi jo Tuhkimoa sanoen ’sitten ninssi ihastui ja kysyi, tahtoisitko sinäkin mennä tanssinaisiin’.

Sadut jäävät vaikuttamaan lasten mieleen. Kun nuorin lapsenlapseni oli muutaman vuoden ikäinen, kerroin hänelle, että kaksi nuorempaa sisartani ovat sisarpuoliani. Siskot tulivat mökillemme sieniä keräämään ja toinen lainasi kumisaappaitani. Lapsi raportoi järkyttyneenä, että ’nyt sisarpuoli otti mummon saappaat’. En ollut ymmärtänyt selittää, etteivät kaikki sisarpuolet ole samanlaisia kuin Tuhkimolla.”

Seela Sella: ”Mika Waltarin satu heijasteli tunteitani lapsena”

Mimi tai bobe, 3 lastenlasta, Helsinki

Seela Sella lukee kirjaa lapsenlapselleen Joonatanille. 

Seela Sella lukee kirjaa lapsenlapselleen Joonatanille. Kuva on vuodelta 2008.  Kuva: Tommi Tuomi

”Kaikilla lapsilla on luonnostaan rakkaus eläimiä kohtaan. Myös minulla. Mika Waltarin Pienen mustan koiran joulu on minulle rakas satu lapsuudestani, jota äiti tai mummu luki minulle. Satu heijasteli minun tunteitani lapsena. Muistan ajatuksen, että lapsena on vain aikuisten tiellä. Lapsi komennetaan pois tai hössötetään ympärillä. Sadun koira käy läpi samoja tunteita.

Sadut ovat iso ja tärkeä osa tunteiden oppimista, eläytymistä ja empatiaa. Empatian avulla voi ymmärtää toisia ihmisiä ja se herättää halun auttaa. Tunneoppien merkitystä ei voi tarpeeksi korostaa. Sadut pitäisi aina lukea niin rauhassa, että lapsella on aikaa aistia sadun tilanteet, kysyä ja pohdiskella.

Minulle satujen lukemisesta lapsenlapsille muodostui lähes pienoisnäytelmien tekemistä, koska eläytyminen hahmoihin äänin ja elein on niin ihanaa. Uskon, että nuo hetket, jaetut sadut, kerivät minut lastenlasten kanssa sellaiseen yhteiseen kerään, ettei sitä saa auki kukaan.”

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Minkä sadun haluaisit jakaa lapsenlapsesi kanssa? Eila Roine ja kolme muuta tunnettua isoäitiä kertovat

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X