Osaatko Rovaniemen murretta? Tee 10 kysymyksen testi ja selvitä, kuinka hyvin murre on hallussasi!

Tiedätkö, mitä räkäluuttu, kläppi ja konkelonpäristäjä tarkoittavat? Kotilieden testi kertoo, kuinka hyvin Rovaniemen murre on hallussasi!

Millainen henkilö on Rovaniemellä sininen sippi? Entä mitä rovaniemeläinen tarkoittaa sanoessaan ”nyt alako tuppi rapishen”? Tee Kotilieden hauska murretesti ja selvitä, kuinka hyvin Rovaniemen murre on hyppysissäsi!

Lue myös: Kuinka hyvin osaat Rauman murretta? Tee 10 kysymyksen veikeä testi!

Ymmärrätkö rovaniemeläisten murretta? Testaa!




Lue myös: Kuinka hyvin ymmärrät Porin murretta? Tee lystikäs testi ja selvitä asia!

Millainen on Rovaniemen murre?

Rovaniemen murre kuuluu peräpohjalaisiin murteisiin, Kemin murreryhmään. Murre on muodostunut länsi- ja itämurteiden pohjalta. Siinä on havaittavissa hämäläis-, pohjalais-, lounaissuomalais- ja savolaismurteiden vaikutuksia. Myös saamen ja ruotsin kielet ovat vaikuttaneet Rovaniemen murteeseen.

Kuten kaikki murteet ja kielet, myös Rovaniemen murre muuttuu jatkuvasti, eikä kukaan voi sanoa, mikä murre on aitoa ja todellista. Murresanoja syntyy ja kuolee jatkuvasti. Eri puolilla Rovaniemeä saatetaan samasta asiasta käyttää eri murreilmaisuja.

Rovaniemen murteelle ovat ominaisia muun muassa seuraavat piirteet: 

  • Murteessa d muuttuu j:ksi tai v:ksi tai katoaa kokonaan. Esimerkiksi lähden on Rovaniemellä lähen, suden on sujen ja luoda on luuva.
  • Inessiivimuotoisista sanoista jätetään toinen s pois. Esimerkiksi kaupassa-sanasta tulee kaupasa.
  • Konsonantit kahdentuvat joissakin sanoissa. Esimerkiksi herään-sana on rovaniemeläisen suussa herrään ja sanoo-sanasta tulee sannoo.
  • Rovaniemellä puheessa kuuluu välivokaali eli svaavokaali. Lause ”Onpa kylmä ilma” lausutaan siis rovaniemeläisittäin ”ompa kylymä ilima”.
  • Persoonapronominit Rovaniemellä kuuluvat: mie, sie, hään/se, met, tet, het. Demonstratiivipronominit puolestaan ovat tämä, tuo, se, nämät, nuot, net.
  • Rovaniemeläisen puheen voi tunnistaa h-kirjaimesta, joka kuuluu monien sanojen loppupuolella vokaalien välissä tai jäljessä. Esimerkiksi varmaan-sana on Rovaniemellä varmhan, jalkineet ovat jalkinhet ja mennään on menhän. Murretutkija Harri Mantila tosin kertoo Ylen jutussa, että hoon käyttö on vähentynyt viime vuosina huomattavasti Kemin murrealueella.

Mikäli haluat kuunnella puhenäytteitä Rovaniemen murteesta, kannattaa suunnata Kotimaisten kielten keskuksen artikkeliin. Jutusta löytyy useita murrenäytteitä Rovaniemeltä. Katkelmat on äänitetty vuonna 1969.

Lue myös: Ookko nää Oulusta? Tee 10 kysymyksen testi ja selvitä, kuinka hyvin osaat Oulun murretta

Lähde: Martti Anneberg: Hoon päältä – Rovaniemen murrekirja (Lapin yliopistokustannus)

Avainsanat

Keskustelu

Rovaniemen murteeseen ei kuulu ns. h:n päälle puhuminen. Toki nykyään, jolloin Rovaniemen maalaiskunta on liitetty kaupunkiin, on se yleisempää kuin vielä 80 luvulla tai aikaisemmin. H: n päälle puhuminen on tyypillistä Rovaniemen ympärillä ja erityisesti pohjoisessa Torniojokilaaksossa. Rovaniemellä on aina erotettu maalaiset syntyperäisistä rovaniemeläisistä sen perusteella, puhuuko henkilö h:n päälle. Eivät edes vanhat rovaniemeläiset, 1900 luvun alussa syntyneen, lisänneet h:ta sanoihin.

Nyt meni murrealue vähän sivuun. Suurin osa näistä sanonnoista ja murteen piirteistä sijoittuu Torniojokilaaksoon.

Ehtoota häätyy sanua ensialakhun. Otti silimhän elikkä näköelimhen senverran mielheinen juttu mm. Rovaniemen murthesta,että päätin ottaa kantaa. Miä kiriotan
niinsanotula Yläkemijoen (v) murthela.Tästähän on kirkole (Rovaniemi) 60 km Kemijokia alavirthan,elikkä Vanntauskoski-Pekkala -Juotas aluetta.Murrehan muuttuu suurinpiirthein 60-70 km välein.Tästä Ojansuun lantaasilta joksi tätä nimitän on matkaa Rovaniemele,Posiole,Kemijärvele ja Ranuale kaikhin 60-70 km
ja jokhaisesa on oma murthensa.On sana ja ääntämiseroja.Nuo Rovaniemen murthen sanat esim. mie ja sie on tulhe muualta,ainuasthan Ounasjoki varresa net ovat käytösä ja osittain Rovaniemelä,mutta mejänperälä ja Ranuala sanuhan miä ja siä.Posiolaset sannoo sie.Isäni s.1916 kiriotti aikoinham murrejuttuja Lapin
Kansa lehthen v.1920 luvun murthela ja on kyllä palijon muuttunu siitä.Isällä oli luettelo sen aikasista nimistä.Ns.isovanhemmilahan oli oma murteensa.

Kommentoi juttua: Osaatko Rovaniemen murretta? Tee 10 kysymyksen testi ja selvitä, kuinka hyvin murre on hallussasi!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X