Kaunis runo vanhuudesta x 7 – ”Yrittäkääpäs pysäyttää: minä tanssin yhä”
Seitsemän kotimaisen runoilijan säkeissä ikäihmiset näyttäytyvät viisaina, vahvoina, rakastettavina – ja myös vähän hullunkurisina.
Isoisä nukkuu villasukka päässään, ja vaikka hiukset ja ajatukset harvenevat, tanssi jatkuu! Kotimaiset runot vanhuudesta hahmottelevat esiin monipuolisen kuvan ikäihmisistä. Lue koskettavat säkeet!
On hyvä että en ole enää nuori saan sanoa mitä haluan ajatukseni eivät ole este uusia syntyy satamalla entisten on oltava kestäviä pysyäkseen näkyvissä Eeva Heilala: Punaposkipuolukoita, 2004
Vanhuus on sitä varten että ymmärtäisi lapsuutensa ymmärtäisi mitä on avuttomana pudota toisten käsiin, sellaisten joilla on valta sinun ylitsesi Eeva Kilpi: Animalia, 1987
Jonakin päivänä minä en enää avaa postiani. […] Istun vain eteisen lattialla kun kirjeet tippuvat luukusta ja iloitsen: ”Postia, postia! Eivät ole unohtaneet vanhaa miestä!” Lassi Nummi: Isoisän runot, 1999
Isoäiti, lämpösi läheisyyttä ei korvaa mikään – en tiennyt – miksi odotin? Aika avaa silmät Anne Hänninen: Musta vuode, 1997
Älkää luulkokaan. Niveleni natisevat, hiukseni harvenevat, ajatuksetkin. Mutta yrittäkääpäs pysäyttää: minä tanssin yhä. Minä ajattelen yhä. Aila Meriluoto: Kimeä metsä, 2002
Kun muistaa ottaa lääkkeensä syö ja nukkuu välillä vähän jaloittelee siinä se elämä kuluukin, sanoi vaari joka eli niin vanhaksi että sortui usein lapsellisuuksiin ja nukkui villasukka päässään. Toivo Laakso: Kun elää saat, 1977
Vanhat naiset syövät kahvilassa jäätelöä kasvoillaan uneksiva ilme, unohtuvat lapsuuden kesään pääskyjen sirisevään verkkoon. Eira Stenberg: Siksi seurustelen varkaiden kanssa, 2002
Lähde: Sirkka-Liisa Kivelä (toim.) Vuoroin minussa vanhuus, nuoruus – Suomalaisia runoja vanhenemisesta, Tammi 2005
Kommentoi
Kommentoi juttua: Kaunis runo vanhuudesta x 7 – ”Yrittäkääpäs pysäyttää: minä tanssin yhä”