Rukous on yhteydenotto

Jo Jukolan veljeskaarti tiesi, mitä huutaa hädän hetkellä: Jumala siunatkoon.

Uuden testamentin Isä meidän ja Vanhan testamentin Herran siunaus ovat yhä rukouksista tutuimmat. Ne löytyvät myös katekismuksesta ja virsikirjan takalehdiltä. Tuttu ja turvallinen, joskin sanoiltaan vanhahtava lasten iltarukous Levolle, lasken Luojani on edelleen käytössä.

Rukoilla voi missä vain. Edesmennyt kirjailija Tito Colliander pohti muun muassa bussissa rukoilemista kirjassaan Kristityn tie.

Kiire ja työelämän vaatimukset saavat yhä useamman lähtemään hiljaisuuden retriittiin. On sanottu, että hiljaisuus on askel sisäänpäin, mutta samalla monta askelta eteenpäin.

Meditatiivinen kävely on yksi hiljaisen rukoilemisen muoto, josta esimerkiksi uskontotieteen professori Rene Gothoni on kirjoittanut.

Esimerkiksi seurakunnat ja Hiljaisuuden ystävät ry järjestävät lukuisia hiljaisuuden retriittejä. Pari, kolme yötä kestävien retriittien lisäksi Suomessa järjestetään pitempiä, niin sanottuja ignatiaanisia retriittejä.

Mikäli haluaa, että omasta puolesta rukoillaan, esirukouspyynnön voi jättää ennen jumalanpalveluksen alkua kirkossa. Idän kirkon perinteeseen kuuluu, että esirukousta pyydetään myös edesmenneiltä pyhiltä. Yksi suosituimmista esirukoilijoista on pyhä äiti Maria Pariisilainen.

Psalmit ja virret ovat lähellä rukousta, mistä kertoo muutamien virsitekstien suosio. Esimerkiksi Wilhemi Malmivaaran vuonna 1903 sanoittama Oi herra, jos mä matkamies maan on puhutellut niin Tuomari Nurmiota kuin Samuli Edelmaniakin: ”Mua auta, Herra, mä toivon vaan,/vaikkei ois toivoa ollenkaan.”

Miten sinä rukoilet? Opitko lapsena vai oletko nyt vanhemmiten opetellut rukoilemaan? Jos sinulla on lapsia, minkälaisen iltarukouksen olet heille opettanut?

Lisätietoja sekä kirjallisuutta: Isä meidän Kirjailija Tito Colliander Tietoa hiljaisuudesta Pyhä äiti Maria Pariisilainen Virrestä Oi Herra, jos mä matkamies maan