Kulttuuri

Osaatko Saarijärven murretta? Tee testi ja selvitä asia!

Mitä kummaa tarkoittavat peppuuntunu, nyyskytoosa ja ruumiimmato? Kotilieden testi kertoo, kuinka hyvin Saarijärven murre on hallussasi.

Keski-Suomessa sijaitseva Saarijärvi on monelle tuttu J. L. Runebergin Saarijärven Paavo -runosta. Mutta kuinka tuttu Saarijärven murre on sinulle? Tee Saarijärven murre -testi ja selvitä asia!

Murre muuttuu jatkuvasti kuten muukin kieli. Monet tämän testin sanat ja murrepiirteet ovat tyypillistä vanhaa Saarijärven murretta, jota paikalliset vanhukset puhuivat 1960-luvulla.

Lue myös: Kuinka hyvin ymmärrät Porin murretta? Tee lystikäs testi ja selvitä asia!

Testaa, osaatko vanhaa Saarijärven murretta eli Soarjärvem murretta

Lue myös: Kuinka hyvin osaat Rauman murretta? Tee 10 kysymyksen veikeä testi!

Millainen on vanha Saarijärven murre?

Saarijärven murteessa kuuluu savolaismurteiden ja Keski-Suomen murteiden vaikutus. Kirjailija Harri Tapper on Keskisuomalaisen jutussa nimittänyt Saarijärven murretta läntiseksi savoksi, ”syvänmaalliseksi”.

”Sydänmailla asuvan ihmisen sananparsi on verevää. Tuu het tänne, het niin kuuma, sanotaan Saarijärven salomailla”, Tapper kuvailee jutussa.

Saarijärven vanhalle murteelle ovat ominaisia muun muassa seuraavat piirteet: 

• Konsonantit kahdentuvat monissa sanoissa. Esimerkiksi veneet-sanasta tulee venneet, ajaen-sanasta ajjaen, hämärtymään-sanasta hämärtymmään.
• Jos sana loppuu n-kirjaimeen, se mukautuu seuraavaan sanaan. Esimerkiksi kynttelijäjjalaka, siemevvilja, kaskempoltto.
• J:tä ja v:tä käytetään siirtymä-äänteinä pilkkomaan hankalia vokaaliyhtymiä osiin, jotka on helpompi ääntää. Esimerkiksi iäkäs-sanasta tulee ijäkäs ja kiuas-sanasta kiuvas.
• D puuttuu murteesta kokonaan. Sen vastineena käytetään puheessa j:tä tai v:tä tai se jätetään kokonaan lausumatta. Esimerkiksi laadin on loajin ja kaadun on koavun.
• Olla-verbi taipuu seuraavanlaisesti: minnoon, sinnoot, seon, myö ollaan, työ ootton, neon.
• Seuraavat kirjakielen muodot puuttuvat murteesta kokonaan: ellen, ellet, ellei… (murteessa korvaavat muodot ovat jossen, josset, jossei…), jotta (että, niettä), kera (kanssa tai kans), koskaan (millonkaan) ja tykö (luo’).
• Murteessa ei ole -mme-loppuisia verbimuotoja. Ne korvataan myö-pronominilla. Esimerkiksi ”myö on koulummok käyty”.

Murrenäytteen Saarijärveen murteesta voi käydä kuuntelemassa Kotimaisten kielten keskuksen artikkelista.

Lue myös: Kuinka hyvin osaat Etelä-Pohjanmaan murretta? Testaa!

Lähteet: Pentti Kähkönen: Saarijärven murteen opas – Soarjärvem murtee’ opas (2004)