Tiedätkö, mitä tarkoittaa LGBTIQ tai AMAB? Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä ei voi puhua miten sattuu – testaa osaamisesi

Seksuaalisesta suuntautumisesta ja sukupuoli-identiteetistä puhutaan nykyään käsittein, jotka olivat monelle tuntemattomia vielä 20 vuotta sitten. On tärkeää, että vähemmistöistä ei puhuta loukkaavilla tai vanhentuneilla käsitteillä, asiantuntija sanoo. Päivitä tietosi ajan tasalle tämän jutun avulla!

LGBTIQ+, queer, they/them.

Sosiaalisessa mediassa näkyy yhä enemmän erilaisia kirjainyhdistelmiä. Mistään koodikielestä ei kuitenkaan ole kyse, vaan seksuaalista tai romanttista suuntautumista ja sukupuoli-identiteettiä kuvaavista käsitteistä, joilla ihminen pyrkii sanoittamaan sitä, kuka on ja mitä tuntee.

Esimerkiksi Seta on koonnut selitykset eri käsitteille sateenkaarisanastoon. Tavoitteena on tarjota perustietoa eri seksuaalisista suuntautumisista, sukupuoli-identiteeteistä ja perhe- ja suhdemuodoista.

”Setan lähtökohtana on oikeus määritellä tai olla määrittelemättä itsensä ja suhteensa. Itsemäärittelyoikeus kuuluu kaikenikäisille ja määrittelyä saa myös muuttaa”, sanoo Setan viestinnän asiantuntija Eliisa Alatalo.

Vaikka oma minäkuva ei määritelmiä kaipaisi, tulisi jokaisen tutustua sateenkaarisanastoon muiden hyvinvoinnin vuoksi. Alatalon mukaan asioiden nimeäminen tuo turvaa ja yhteenkuuluvuutta etenkin nuorille.

Miten pysyä perässä uusista käsitteistä?

Uusia termejä tulee jatkuvasti, sillä kieli ja sanasto kehittyvät ja sitä mukaan myös ihmisen itsemäärittely tarkentuu. Setassa sateenkaarisanastoa päivitetään vuosittain. Monet nykyisin käytössä olevista sanoista ovat olleet tuntemattomia vielä 2000-luvun alussa.

Tällainen on esimerkiksi sana muunsukupuolinen, joka alkoi vakiintua Suomessa vuonna 2016. Sillä viitataan ihmiseen, jonka oma kokemus sukupuolesta ei vastaa kaksinapaista käsitystä siitä, että ihminen olisi joko mies tai nainen. Suomessa muunsukupuolisuuden diagnoosi oli harhaanjohtavasti transgender, mikä sekoitettiin helposti sanaan transsukupuolinen. Nyt rinnalle on tullut jälleen uusi sana, ei-binääri, joka kattaa muunsukupuolisten lisäksi myös sukupuolettomat ja intersukupuoliset.

Sateenkaarinuorten käyttämät termit tulevat puolestaan pitkälti englannin kielestä.

”He saattavat viitata itseensä AMAB tai AFAB eli syntymässä tytöksi tai pojaksi määritelty (assigned male/female at birth) tai kertoa olevansa osittain tyttöjä tai poikia (demityttö/-poika) tai gender fluideja”, Alatalo kuvailee.

Lue myös: ”Jos se on vain vaihe”, voi vanhempi pohtia, kun nuori haluaa korjata sukupuolensa – mutta tunne omasta sukupuolesta on useimmiten pysyvä

Eliisa Alatalo

Setan viestinnän asiantuntija Eliisa Alatalo. Kuva: Seta

Aiemmin seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli menivät puheissa sekaisin

Kun sanasto muuttuu, sieltä myös poistuu sanoja. Usein syynä on, että termi on vanhentunut eikä vastaa enää sen nykyistä merkitystä.

”Aiemmin ihmiset sekoittivat sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt keskenään. Ei ymmärretty mitä eroa tai samaa ryhmissä on”, Alatalo sanoo.

Tämä johtuu siitä, että eri sanastoihin kuuluvia sanoja yhdistetään harhaanjohtavalla tavalla, Alatalo sanoo. Malliesimerkkejä ovat sanat transseksuaali ja transseksuaalisuus, jotka viittaavat virheellisesti seksuaaliseen suuntautumiseen.

Transihmiset kokevat, ettei heille syntymässä määritelty sukupuoli vastaa heidän sisäistä kokemustaan sukupuoli-identiteetistään. Sukupuoli-identiteetti eli ihmisen sisäinen ymmärrys omasta sukupuolestaan ei ole pääteltävissä seksuaalisesta suuntautumisesta tai toisinpäin. Siksi transseksuaalisuuden sijaan nykyään puhutaan transsukupuolisuudesta.

Transseksuaalisuus-termi kummittelee yhä lainsäädännössä, mutta mediassa ja ihmisten välisissä kanssakäymisissä siihen törmää enää harvoin. Se on Alatalon mukaan merkki siitä, että käsitys sukupuolen moninaisuudesta arkipäiväistyy. Sukupuolen moninaisuus tarkoittaa, että ymmärretään ihmisten sukupuoli-identiteettien, sukupuolen ilmaisun ja kehojen olevan monenlaisia.

Sen sijaan seksiin liittyvä lääketieteellinen sanasto kaipaisi päivitystä.

”Puhumme sukupuolisuhteista ja sukupuolitaudeista, vaikka niillä ei ole mitään tekemistä sukupuolen kanssa. Tulisi siis puhua seksitaudeista. Toivoisin, että tähän tulisi vielä viranomaisilta tarkistusta.”

Entä jos käyttää vahingossa vanhentunutta käsitettä?

Vanhentuneiden tai loukkaavien termien käyttö ylläpitää stereotypioita ja harhaanjohtavia käsityksiä, mikä johtaa siihen, etteivät seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt näy yhteiskunnassa ja tule kohdatuksi arvokkaalla tavalla.

”Vanhentuneet käsitteet kertovat ajasta, jossa enemmistö sai määritellä vähemmistön ja sen, miten heistä puhutaan. Usein puhetapa oli patologisoiva, eikä kunnioittanut ihmisen itsemäärittelyä”, Alatalo sanoo.

Nähdyksi tuleminen kuuluu ihmisen perustarpeisiin. Se vahvistaa mielenterveyttä ja hyvinvointia. Siksi on tärkeää, että oikeita, ihmisen itsemäärittelyä vastaavia termejä käytetään.

Mutta entä jos sanoo jotain väärin? Jos ei tahallaan yritä loukata toista, voi Alatalon mukaan olla rauhassa.

”Emme halua, että ihmiset jättävät puhumasta asioista, koska pelkäävät, meneekö jokin termi oikein vai ei. Toivomme, että asiasta huomautetaan hyvällä ja rakentavalla tavalla.”

Asiantuntija neuvoo: ”Älä oleta mitään”

Yksittäisten termien taitamisen sijaan olennaisempaa on laajempi puhetapa ja se onko kohtaaminen sateenkaarisensitiivinen eli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt huomioiva.

Kulttuurissamme on sisäänrakennettua normittavaa ja piilonormittavaa puhetta, jotka aiheuttavat syrjintää ja näkymättömyyttä, Alatalo sanoo. Puhetapojen taustalla vaikuttavat kulttuurista omaksutut ajattelumallit ja kirjoittamattomat säännöt, joiden haitallisuutta ihminen ei välttämättä itse tiedosta.

Setassa ei esimerkiksi puhuta suvaitsevaisuudesta vaan moninaisuudesta tai yhdenvertaisuudesta.

”Suvaitsevaisuus laittaa ihmiset epätasa-arvoiseen asemaan, jossa toisella ihmisellä on päätösvalta suvaita tai olla suvaitsematta toinen ihminen.”

Omassa viestinnässään Seta pyrkii jatkuvasti huomioimaan, miten se kertoo esimerkiksi Pride-tapahtumasta, jossa marssivat sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt että erilaisissa suhdemuodoissa olevat ihmiset.

”Usein Pride-juhla saatetaan typistää pelkästään homojen tapahtumaksi, jonka viesti on, että kaikilla on oikeus rakastaa. Ja totta kai tämäkin viesti on mukana, mutta kyse on erityisesti ihmisoikeuksien vaatimisesta ja näkyvyyden saamisesta myös transihmisten ja intersukupuolisten oikeuksille.”

Avain vähemmistöt huomioon ottavaan puhetapaan on Alatalon mukaan itsereflektio: jokaisen tulisi pohtia, millaisia stereotypioita tai käsityksiä on itse sisäistänyt, jotta voi yrittää muuttaa niitä.

”Ydinviestimme on, että älä oleta, mutta jos oletat, oleta moninaisuutta.”

Lue myös Anna.fi: Transmies Dakota Demirbas, 28, löysi sukupuoli-identiteettinsä vuosien kipuilun jälkeen: ”Läheisilleni sanoin, että te olette aina eläneet tämän tyypin kanssa”

Avainsanat

Keskustelu

Pride kulkueeseen ovat tasapuolisesti kaikki tervetulleita, paitsi tietenkin heteromiehiä edustava miesasialiike.

Kommentoi juttua: Tiedätkö, mitä tarkoittaa LGBTIQ tai AMAB? Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä ei voi puhua miten sattuu – testaa osaamisesi

Vastaa käyttäjälle Heteromies Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X