Kulttuuri

Tämä on Suomen ihanimman niminen paikka! Sijaitsee Etelä-Suomessa

Kotilieden lukijat valitsivat Suomen ihanimman nimisen paikan. Nimistöntutkija kertoo, millaisia tarinoita kauniiden paikannimien takaa löytyy.

Suloiset paikannimet tuovat hyvän mielen, kun niihin törmää kaupungeissa ja lähiöissä tallustaessa tai tien päällä autoillessa. Pyysimme Kotilieden lukijoita äänestämään, mikä suomalainen paikannimi on kaikista ihanin ja sydäntä lämmittävin.

Lukijat äänestivät suosikkinsa 20 paikannimen joukosta. Pyysimme lukijoita ensin ehdottamaan Kotilieden Facebook-sivuilla Suomen ihaninta paikannimeä. Tämän jälkeen esiraatimme valitsi yli 700 vastaajan ehdotuksista 20 ihastuttavinta.

Äänestykseen osallistui yhteensä 161 lukijaa, jotka valitsivat Suomen ihanimmaksi paikannimeksi Nuppulinnan. Tämä Tuusulassa sijaitseva paikka sai 28 prosenttia kaikista äänistä.

Toiselle sijalle kiri Perhonsiipi-niminen paikka Kiuruvedellä. Perhonsiipi sai 19 prosenttia kaikista äänistä. Kolmannen sijan vei 13 prosentin osuudella Sydänmaa, joka sijaitsee Alavudella.

Lue myös: Testaa, mitä oikeasti tiedät Ahvenanmaasta – yksi kysymyksistä on erityisen kinkkinen

Nuppulinna-nimen tekee ihanaksi sen äänteellinen asu

Mistä lukijaäänestyksen voittaja, suloisen kuuloinen Nuppulinna on saanut nimensä? Helsingin yliopiston nimistöntutkija Terhi Ainiala kertoo, että nimen alkuperäinen asu on saattanut olla Nuppilinna.

”Hämäläismurteissa esiintyvät nuppi- ja knuppu-sanat ovat tarkoittaneet nuppia tai päätä, ja nimi on voinut viitata mäennyppylään”, Ainiala pohtii.

”Alkuaan nimi on tarkoittanut torppaa ja on vasta myöhemmin laajentunut tarkoittamaan kulmakuntaa ja rautatieliikennepaikkaa. Nimi perustuu siis torpan sijaintiin tässä rinteessä.”

Ainiala ei ole täysin varma Nuppulinna-nimen taustasta, mutta tuo esiin, että nimen ihanuuteen vaikuttaa varmasti sen äänteellinen asu.

Joskus paikoille annetaan tarkoituksella kauniita nimiä

Monet paikannimet ovat perinnäisiä eli ne ovat syntyneet jonkin yhteisön suussa tarpeesta yksilöidä paikkoja. Jotkin paikannimet saattavat olla satoja vuosia vanhoja, osa vanhempiakin.

Paikannimet syntyivät kuvaamaan kyseistä paikkaa ja kertomaan siitä jotain olennaista. Niiden keskeisenä tarkoituksena oli erottaa kyseinen paikka muista saman alueen paikoista.

Uuden kaupunginosan nimistöä suunniteltaessa on olennaista, että nimistö liittyy jollain tavalla ympäristöön ja kuvastaa esimerkiksi alueen historiaa tai muita ominaisuuksia.

Uuden asuinalueen nimistö saatetaan joskus myös luoda harkiten myönteiseksi tai mieluisaksi toivoen, että miellyttävät nimet vetäisivät asukkaita puoleensa.

”Yhtenä esimerkkinä on Helsingin Vuosaaressa sijaitseva Aurinkolahden asuinalue, jonka alkuperäinen nimi oli Mustalahti.”

Suomen ihanimmat paikannimet – top 10:

  1. Nuppulinna (Tuusula)
  2. Perhonsiipi (Kiuruvesi)
  3. Sydänmaa (Alavus)
  4. Lemmenlaakso (Järvenpää)
  5. Pöljä (Siilinjärvi)
  6. Sulosaari (Savonlinna)
  7. Lumimetsä (Raahe)
  8. Liljalaakso (Turku)
  9. Kevätkumpu (Porvoo)
  10. Uniluoto (Pori)

Lähde: Kotilieden lukijaäänestys. Äänestyksessä otettiin huomioon 12.6.2024 kello 20 ja 18.6.2024 kello 12 välisenä aikana annetut äänet.

Keväinen suomalainen metsä, jossa kasvaa valkovuokkoja.
Monet paikannimet liittyvät vuodenaikaan ja siihen, mitä eri vuodenaikoina tehdään. Esimerkiksi kevät-sana voi löytyä sellaisen paikan nimestä, missä on kalastettu keväisin. © iStock

Suomen ihanimmat paikannimet – nimien taustat yllättävät

Äänestyksessä toiseksi tullut Perhonsiipi saattaa olla myöhemmin keksitty, miellyttävänä pidetty paikannimi.

Kolmannen sijan saanut Sydänmaa taas tarkoittaa Ainialan mukaan syrjäistä metsäseutua, erämaata tai korpea. Tämä paikannimi tulee siitä, että kyseessä on syrjäinen seutu.

Lemmenlaaksolla ei ole yhteyttä romanttiseen lempeen tai rakkauteen, vaikka nimestä voisi näin päätellä. Nimessä ovat sen sijaan säilyneet vanhat muinaissuomalaiset esikristilliset henkilönnimet Lempi ja Lempo.

Ainiala kertoo, että keskiaikaista perua oleva Pöljä ei tarkoita paikannimenä pöhköä henkilöä tai hyvätahtoista, hölmöä ihmistä.

”Sanan merkityksestä ei olla varmoja, mutta paikannimi voi viitata Pölläsen suvun nimeen, josta on vanhoja merkintöjä jo 1500-luvulta. Se voi myös liittyä murresanaan pöllä, jolla tarkoitetaan pientä saarta.”

Savonlinnassa sijaitseva Sulosaari taas oli alun perin nimeltään Vasikkasaari. Nimen muutoksen tarkoituksena on ollut antaa miellyttävä nimi kyseiselle kesäkohteelle.

Lumimetsä lienee saanut nimensä runsaslumisuudestaan. Liljalaakso on taas myöhemmin luotu asuinalueen nimi, jolla on yhteys Lilja-nimiseen kasviin. Kevätkumpu on sen sijaan käännetty suomenkieliseksi alun perin ruotsinkielisestä Vårberga-nimestä.

”Uni-alkuiset paikannimet ovat vanhoja perinnäisiä kansan suussa syntyneitä nimiä. Uniluodon nimi viittaa siihen, että kalastajat pitivät sitä levähdyspaikkanaan.”

Ainiala tähdentää, että monet meistä pitävät itselle tärkeän ja merkityksellisen paikan nimeä miellyttävänä ja rakkaana, jolloin paikannimi tuntuu kauniilta ja herättää miellyttäviä tunteita.

”Monilla voi olla eri paikoista miellyttäviä kokemuksia tai mielikuvia, jotka vaikuttavat paikannimen ihanuuteen. Myös paikannimissä esiintyvien sanojen – kuten uni, joutsen ja kevät – merkitys voi herättää kauniita ajatuksia.”

Lue myös Anna.fi: Kun Ullasta kuoriutui ulkoilmaihminen, luonto muutti koko elämän – ”Aloin hymyillä niin paljon, että läheiseni huomauttelivat asiasta”

Kommentoi

Kommentoi juttua: Tämä on Suomen ihanimman niminen paikka! Sijaitsee Etelä-Suomessa

Sinun täytyy kommentoidaksesi.