Muuttuuko murteesi eri seurassa? Tutkija selittää tapaa, jolla voi jopa lepyttää vaikean ihmisen

Se, että lakkaa puhumasta murretta, ei tarkoita, että häpeäisi tapaansa puhua. Ihmisillä on luontainen taipumus mukautua ympäristön kielenkäyttöön.

Kun muutin Pohjois-Suomesta Helsinkiin, omaksuin täkäläisen puhetavan perinpohjaisesti. Koko ikäni mukana kulkenut Oulun murre jäi nopeasti historiaan, kun liikuin pääkaupungin tapahtumissa tai lounastin työporukalla Punavuoressa.

Sitten lähdin Lappiin vaellukselle oululaisten ystävieni kanssa.

Yhtäkkiä oulun puhuminen tuntui taas luontevalta. Viimeistään autiotuvassa huomasin porisevani ehkäpä kaikkien aikojen levveintä oulua muille vaeltajille. Se huvitti myös itseäni – olinhan hiljattain helsinkiläistynyt kaupunkilaismimmi.

Siinä missä tolokku Oulun murre ei tuntunut luontevalta helsinkiläisbaarin tiskillä, tunturituvassa tunsin vuolasta ylpeyttä pohjoisesta vivahteestani.

Lue myös: Ookko nää Oulusta? Tee 10 kysymyksen testi ja selvitä, kuinka hyvin osaat Oulun murretta

Kuulostaako tutulta? Luultavasti. En ole ainoa murretta puhuva, joka vaihtaa yleiskielestä murteeseen ja päinvastoin tilanteen mukaan.

Myös Tampereen yliopiston suomen kielen apulaisprofessori Johanna Vaattovaara tunnistaa tarinastani selvästi ne tilanteet, joihin lähes jokainen murteenpuhuja on jossain vaiheessa törmännyt.

Vaattovaaran mukaan ihmisillä on luontainen taipumus mukautua toisten puhetapaan.

”Meillä kaikilla suomea äidinkielenään puhuvilla on valtava repertuaari eri tyylejä käytössämme. Vierasta kieltä puhuttaessa se on yleensä paljon kapeampi.”

Se, että lakkaa puhumasta omaa murretta, ei tarkoita, että häpeää tapaansa puhua. Murteen vaihtaminen voi tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että yrittää sopeutua ympäristöönsä. Siksi kotikonnuille palatessa murrekin tekee usein paluun.

”Murteella pyritään lähentymään toisia. Kieltä käytetään tilanteen mukaisesti”, Vaattovaara kertoo.

Rauman Lapissa asuva runoilija Heli Laaksonen kirjoittaa ja esiintyy Lounais-Suomen murteella. Kuva: Jorma Pouta / Otavamedia

Rauman Lapissa asuva runoilija Heli Laaksonen kirjoittaa ja esiintyy Lounais-Suomen murteella. Kuva: Jorma Pouta / Otavamedia

Kuinka äkäpussi kesytetään? Murteella tiätty!

Kun vaihtaa tietoisesti tai tiedostamattaan murteeseen, kyseessä on kielellinen teko, joka muokkaa ihmisten välistä vuorovaikutusta.

”Eri murrealueilla, kuten Oulussa, on tietenkin tavallista puhua millä hyvänsä työpaikallakin murretta. Helsingissä murretta ei välttämättä odota kuulevansa töissä”, Vaattovaara kertoo.

”Ympäristön kielestä poikkeavat valinnat ovat kielellisiä, vuorovaikutuksen dynamiikkaan ja sen sujumiseen liittyviä pieniä tekoja.”

Tilanteella, jossa puhetapa vaihtuu, ei sinänsä ole väliä. Murretyyli voi muuttua oikeastaan milloin vain: niin asuntolainaa hakiessa, lääkärin vastaanotolla, kioskilla asioidessa kuin tuttujen kesken kahvipöydässä.

Aina puhetyyli ei muutu vain siksi, että muut ympärillä puhuvat tietyllä tavalla. Murteella voi yrittää vaikuttaa tilanteen tunnelmaan.

Esimerkiksi asiakaspalvelutyötä tekevä saattaa vaihtaa murteeseen silloin, kun asiakkaaksi osuu hankala tyyppi. Vaikkapa savvoo viäntämällä voi yrittää keventää meininkiä.

Murteella voi onnistua myös lepyttämään hankalan tyypin. Siihen, osuuko lepyttely-yritys nappiin, voi vaikuttaa se, minkä alueen murretta puhuu.

Kaakkoinen ja lappilainen murre ovat ehkä parhaita ’lepyttelymurteita’. Näiden alueiden ihmisiin liittyy stereotypia, että he ovat lempeitä, ystävällisiä ja aitoja.”

Lue myös: Kuinka hyvin sie osaat Etelä-Karjalan murretta? Tee 10 kysymyksen testi, ja saat tietää

Vaattovaaran mukaan esimerkiksi venytetyillä vokaaleilla voi tuottaa keskusteluun hyvää tunnelmaa. Mitkä tahansa murrepiirteet eivät kuitenkaan toimi.

”Jos alkaa lepytellä hoon päältä puhumalla, voi mennä pieleen.”

Lisäksi pitää muistaa yksi tärkeä asia:

”Puhumisen täytyy olla luonnollista. Muuten murre voi ärsyttää.”

Näyttelijä Pilvi Hämäläinen on kotoisin Lieksasta. Hän Kuva: Niclas Mäkelä / Otavamedia

Näyttelijä Pilvi Hämäläinen on kotoisin Lieksasta. Hän puhuu siis sujuvaa Pohjois-Karjalan murretta. Kuva: Niclas Mäkelä / Otavamedia

Lue myös: Savon murre -testi – kuinka hyvin ymmärrät savvoo? Testaa!

Kaikkiin paikkoihin murre ei istu 

Murretta käytetään siis perin monilla eri tavoilla hyödyksi. Mutta milloin murretta yritetään peitellä?

Vaattovaaran mukaan esimerkiksi silloin, kun ei halua tehdä puhetavastaan numeroa.

”Jos muuttaa maakunnasta Helsinkiin, ei aina jaksa sitä, että oma puhetapa nousee esille. Se voi olla rasite. Murteen puhuminen sävyttää tilannetta helposti niin, että tuo on jostain muualta”, Vaattovaara sanoo.

Jääkiekkovalmentaja Timo Jutilan ei välttämättä kannata lähteä työhaastatteluun Turkuun ihan noin vain.  Kuva: Norman Ojanen / Otavamedia

Tamperelaisen jääkiekkovalmentajan Timo Jutilan ei välttämättä kannata noin vain lähteä työhaastatteluun ihan mihin tahansa päin Suomea.  Kuva: Norman Ojanen / Otavamedia

Jos haluaa olla asiantunteva ja vakuuttava, moni turvautuu yleiskieleen. Työhaastattelussa ei välttämättä uskalla puhua murretta ensinkään.

”Eri murteisiin liittyy leimoja, kuten savolaisuuteen tietty maalaisuus. Kyse on paljon siitä, mitä murretta käytetään.”

Murteesta luovutaan myös väärinkäsitysten välttämiseksi. Vääriin tulkintoihin ei aina tarvita voimakasta murretta. Yksittäiset piirteetkin voivat riittää.

”Jos turkulainen menee Tampereelle työhaastattelun, hän saattaa tulla tulkituksi väärin.” 

Vaattovaara kannustaa kuitenkin kokeilemaan vivahteikasta kieltä myös työhaastattelussa. Murre voi olla parhaimmillaan tehokas ase.

”Sosiaalisesti taitava ihminen osaa käyttää murretta strategisesti. Monet poliitikot ovat hyödyntäneet murretta todella hyvin esimerkiksi vaaliväittelyissä.”

Tiesitkö?

Sosiaalisen median ja tosi-tv:n kautta monella on pääsy ja tuntuma hyvin monenlaisiin eri murteisiin. Se rikastuttaa kielen käyttötapoja.

Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että kun mie-proniminia käyttävä muusikko Antti Tuisku ponnahti Idols-ohjelmasta suosioon, nuoret alkoivat käyttää mietä kaikkialla Suomessa.

Laulaja Antti Tuisku on kotoisin Rovaniemeltä – ja sekös kuuluu hänen puheestaan! Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen / Otavamedia

Laulaja Antti Tuisku on kotoisin Rovaniemeltä – ja sekös kuuluu hänen puheestaan! Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen / Otavamedia

Avainsanat

Keskustelu

Tahatonta murteen muuttumista tapahtuu musikaalisilla ja useita eri kieliä puhuvilla.

Kommentoi juttua: Muuttuuko murteesi eri seurassa? Tutkija selittää tapaa, jolla voi jopa lepyttää vaikean ihmisen

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X