Luonto

Oletko lähdössä ensimmäistä kertaa vaellukselle? Eräopas Henriikka Reinman kertoo, mitä pitää ottaa huomioon

Kutsuvatko Lapin erämaat ja kansallispuistojen jylhät vaellusreitit? Näillä ohjeilla pääset alkuun ensimmäisen pidemmän vaelluksesi suunnittelussa!

Ensimmäinen vaellus haaveissa, mutta retkeilykokemusta on vasta vähän? Aamukahvilla-median somevaikuttaja ja eräopas Henriikka Reinman kertoo, mitä pitää huomioida, kun lähtee ensimmäistä kertaa vaeltamaan yön yli.

”Oikeastaan tekisi mieli sanoa, että tärkeintä on, että lähtee. Kun luontoa kunnioittaa ja turvallisuusasiat ja järjestyssäännöt ovat hanskassa, tekemällä kyllä oppii. Liika speksaaminen voi alkaa stressata, eikä vaeltaminen kuitenkaan ole sen kummempaa kuin kuljeskelua paikasta toiseen tavaraa selässä”, Henriikka sanoo.

Muutama perusasia aloittelevan vaeltajan kannattaa kuitenkin ottaa haltuun. Silloin pidempi luontoretki onnistuu niin, että kaikilla on mukavaa ja turvallista. Ota tästä talteen Henriikan vinkit onnistuneeseen vaellukseen.

Lue myös: Retkeily onnistuu myös lasten kanssa! Asiantuntija vastaa 6 kysymykseen lasten kanssa retkeilystä

1. Ensimmäinen vaellus: Valitse valmis reitti

Vaellusreissun suunnitteleminen alkaa ajankohdan ja reitin valinnalla. Ensimmäisillä kerroilla kannattaa valita valmis reitti. Noviisin ei kannata suunnata erämaahan reitittömään paikkaan.

”Riippuu toki, lähteekö vaeltamaan seurassa, jossa on paljon kokeneita retkeilijöitä. Silloin voi tehdä toisin. Mutta jos lähtee aloittelijaporukassa, kannattaa ehdottomasti miettiä, mihin menee, jotta vaeltamisesta tulee kivaa ja turvallista”, Henriikka sanoo.

Ensimmäiselle yön yli kestävälle vaellukselle ei kannata valita liian pitkää tai raskasta reittiä.

”Monelle tulee yllätyksenä se, että kun maastossa lähtee kulkemaan rinkan kanssa, eteneminen on paljon hitaampaa kuin ilman rinkkaa. Myös haastava maasto ja korkeuserot hidastavat etenemistä.”

Reitti olisi hyvä suunnitella niin, että sitä voi soveltaa oman jaksamisen mukaan. Jos näyttää siltä, ettei jaksa koko reittiä, olisi hyvä, että matkaa voisi tarvittaessa lyhentää. Alkuperäisestä suunnitelmasta ei tarvitse pitää kiinni kynsin ja hampain.

Lue myös: Suomen kansallispuistot top 10 – Näissä upeissa kohteissa jokaisen pitäisi vierailla

2. Huolehdi vedensaannista

Vaeltaessa nesteytyksestä huolehtiminen on tärkeää. Vaelluksella nesteentarve kasvaa, ja useiden päivien vesivarantoja ei pysty kantamaan mukanaan luontoon. Jotta nestehukka ei yllättäisi, retkeilijän pitää muistaa juoda tarpeeksi ja usein.

”Reissua suunnitellessa kannattaa ottaa huomioon vesipisteiden sijainti ja miettiä reitti siten, että vesivarastot saa säännöllisesti tankattua. Vettä tarvitsee juomisen lisäksi kahvinkeittoon, ruoanlaittoon ja tiskaamiseen.”

Luonnossa vettä saa kaivoista, lähteistä ja luonnonvesistä, esimerkiksi järvistä ja joista. Luonnonvesi olisi aina hyvä puhdistaa tai keittää. Puhdistaminen onnistuu esimerkiksi tablettien avulla. Talvella lunta voi sulattaa ja keittää juomavedeksi.

Kaivon veden laadun pitää olla tutkitusti hyvä, jotta vettä voi juoda sellaisenaan. Tieto veden hyvästä laadusta pitää kertoa selkeästi kaivon lähellä. Vesiasioista on hyvä ottaa selvää jo ennen retkelle lähtemistä.

”Ennen retkeä voi soittaa esimerkiksi paikallisiin luontokeskuksiin ja kysyä, onko kaivojen vesi käyttökelpoista.”

Kotoa mukaan kannattaa ottaa sen verran vesijohtovettä, että ensimmäiselle vesipisteelle voi kulkea hötkyilemättä.

”Itse otan yleensä muutaman litran vettä mukaan.”

Lue myös: Miten menkkahygieniasta huolehditaan metsässä? Eräoppaat Kaisa ja Ella kertovat vinkkinsä

3. Tutustu varusteisiin ennen ensimmäistä vaellusta

Ennen retkelle lähtemistä kannattaa varmistaa, että osaa käyttää mukaan lähteviä varusteita. Yhden yön mittaisella retkellä lämpimänä kesänä pärjää, vaikka telttaa ei saisi pystyyn ja ei nukkuisi minuuttiakaan.

Pidemmällä reissulla on kuitenkin ikävä huomata, ettei osaa käyttää retkikeitintä tai kastata telttaa.

”Varusteiden tunteminen on kaiken a ja o. Esimerkiksi pelkkä kenkien testailu ei riitä, vaan käveltyjä kilometrejä kengät jalassa tulee olla paljon, jotta niiden tietää olevan hyvät. Vaelluskenkien lisäksi kannattaa olla toiset kevyet leirikengät, jotta jalka pääsee välillä lepäämään.”

Myös rinkkaan ja sen säätöihin on hyvä tutustua etukäteen, jotta keho ei kipeydy retkellä. Jos ottaa ilmatäytteisen makuupatjan mukaan, sen täyttämistä kannattaa harjoitella etukäteen.

”Kannattaa ottaa mukaan myös ilmapatjan korjauspaketti, jotta patjan saa korjattua matkan varrella, jos patjaan tulee reikä.”

On myytti, että luonnossa pitäisi yhtäkkiä osata tehdä lautta koivunkaarnasta.

4. Ensimmäinen vaellus: Pakkaa sopivasti

Rinkka pakataan siten, että tavarat mahtuvat sinne hyvin. Sopivan painoisen rinkan jaksaa kantaa päivän ajan. Silloin energia ole aivan lopussa, kun illalla tai iltapäivällä saavutaan leiriin. Mukaan ei kannata kantaa liikaa tavaroita.

”On tosi yksilökohtaista, mikä on sopiva määrä tavaroita vaellukselle. Kannattaa googletella varustelistoja ja miettiä, millainen palelija on ja millaiset varusteet sopivat itselle. On niitäkin, jotka kantavat vaelluksilla mukana Coca-Colaa. Se on tosi ookoo, jos kunto vain kestää. Yleensä tavaraa tulee aina otettua mukaan liikaa. Minulla on yleensä 65-litrainen rinkka, mutta siihen jää aina jonkin verran tilaa.”

Ruoka painaa paljon. Rinkasta saa helposti pois painoa tarkistamalla, millaisia raaka-aineita pakkaa mukaan. Esimerkiksi säilyketonnikala on raskasta kantaa, koska metalli on painavaa. Kuivattu ruoka on sen sijaan kevyttä kantaa.

Henriikka kannustaa kiinnittämään huomiota siihen, että mukaan otattavat asiat eivät painaisi hirveästi.

”Paksuinta islantilaisvillapaitaa, vaikka se näyttäisi Instagramissa kauniilta, ei kannata kantaa mukana. En tosin ole paras esimerkki tästä, kun minulla islantilaisvillapaita on usein mukana, mutta säästän sitten jostain muusta”, Henriikka nauraa.

5. Retkeile turvallisesti ja vastuullisesti

Kun retkelle lähtee, on tärkeää ottaa säännöt haltuun alueelta, jonne on menossa. Erityisesti kansallispuistoissa liikkuessa pitää tietää, missä saa yöpyä ja mitä metsästä saa kerätä. Luonto on aina jätettävä yhtä hyvään kuntoon kuin se oli silloin, kun sinne meni. Kaikki maatumattomat roskat kerätään mukaan ja kuljetetaan pois.

Jos aikoo tehdä tulen, sen tekemistä kannattaa harjoitella etukäteen. On myös muistettava, että tulen saa tehdä vain virallisille tulentekopaikoille silloin, kun metsäpalovaroitus ei ole voimassa. Tulen tekeminen ei ole jokamiehenoikeus.

Kartan- ja kompassinlukutaidon perusteet kannattaa ottaa haltuun. Navigointilaite voi auttaa ensikertalaista, jos on lähdössä vaeltamaan alueelle, jossa puhelin toimii.

”Mitään ihmeellisiä erätaitoja vaeltaessa ei tarvitse. Riittää, kun osaa käyttää varusteita, jotka on ottanut mukaansa. On myytti, että luonnossa pitäisi yhtäkkiä osata tehdä lautta koivunkaarnasta.”

Aina kannattaa kertoa jollekulle, mihin on lähdössä vaeltamaan. Jos retkeilemään lähtee ensikertaa yksin, kannattaa olla erityisen huolellinen turvallisuusasioissa.

6. Huomioi sääolosuhteet

Myös sää vaikuttaa siihen, milloin ensimmäiselle pidemmälle vaellukselle kannattaa lähteä, miten rinkka pakataan ja mitä kannattaa ottaa mukaan.

”Kova sade saattaa vetää kokeneenkin vaeltajan mielen matalaksi. Aloittelijan kannattaa välttää kaatosadetta. Kovilla pakkasilla en lähtisi ensimmäistä kertaa vaeltamaan”, Henriikka sanoo.

Kesä tai leuto, lämmin kevät- tai syyssää on paras vaihtoehto aloittelijalle. Sadekuuroihin voi varautua rinkan sadesuojan lisäksi pakkaamalla kaiken rinkassa muovipusseihin. Jos harrastus jatkuu, voi ostaa rinkkaan pakkauspusseja. Aloittelijan ei tarvitse hankkia kaikkia virallisia varusteita heti alkuun. Varusteita saa myös lainattua ja vuokrattua helposti.

”Kesällä voi olla iltaisin ja aamuisin yllättävän viileää, varsinkin jos on kosteaa tai tuulista. Kerrospukeutuminen on avain kaikkeen. Kannattaa pitää huolta siitä, että kerroksia on tarpeeksi mukana. Itse olen merinovillan fani. Muutkin ohuet, lämmittävät luonnonkuitumateriaalit ovat hyviä vaihtoehtoja.”

Kannattaa tarkistaa myös, millaisia lämpötiloja retkiöille on luvattu.

”Itse mokasin, kun joitakin vuosia sitten aloitin retkeilyn uudelleen aikuisiällä. Lähdin vaeltamaan kesämakuupussi mukanani. Kun yöllä oli pakkasta, nukkuminen oli aika kylmää. Pärjäsin kyllä, mutta olisi kivempaa, jos vaeltaessa ei tarvitsisi pärjätä, vaan voisi levätä ja nauttia”, Henriikka sanoo.

7. Ensimmäinen vaellus: Tällaisia ruokia kannattaa suosia

Vaeltaminen ja retkeily kuluttavat paljon energiaa. Siksi on mukaan kannattaa pakata tarpeeksi lämpimiä aterioita ja välipaloja. Välipaloiksi sopivat esimerkiksi erilaiset välipalapatukat ja pähkinät. Suklaakin on loistava vaihtoehto – myös mielelle.

”Vaeltaminen ei ole missään tapauksessa oikea hetki laskea kaloreita. Paitsi ehkä siinä mielessä, että niitä tulee varmasti riittävästi.”

Varmuuden vuoksi reissuun on hyvä pakata ruokatarpeet myös yhdelle ylimääräiselle retkipäivälle, jos jotain yllättävää tapahtuu.

Lempiretkiruokareseptejä Henriikalla ei ole. Hän tykkää kokeilla erilaisia ohjeita. Netti on pullollaan ohjeita, joita voi etsiä ja testailla.

”Aamuisin syön yleensä jonkin puuron, jonka päälle laitan pähkinöitä, siemenrouheita ja kuivattuja hedelmiä, jotta puurosta saa kunnon energiapommin. Kahvi on tietenkin täydellisintä juoda ulkona. Lounas on yleensä jotakin nopeaa, esimerkiksi riisipataa, jonka olen tehnyt aamulla ruokatermariin ja jonka saa syötyä nopeasti matkassa. Illalliseen käytän paljon aikaa ja syön hartaasti ja nautiskellen”, Henriikka kertoo.

Lue myös: Mitä ruokaa evääksi retkelle? – 8 helppoa ohjetta

Kommentoi

Kommentoi juttua: Oletko lähdössä ensimmäistä kertaa vaellukselle? Eräopas Henriikka Reinman kertoo, mitä pitää ottaa huomioon

Sinun täytyy kommentoidaksesi.