Katapultteja, potkureita, kuljetuspalvelu… Kasvit levittävät siemeniään huippuovelilla tavoilla – uskoisitko näitä kuvia todeksi?

Kasveille on kehittynyt mitä moninaisimpia keinoja lisääntyä ja levitä. Ne käyttävät katapultteja, liitelyä, kelluntaa ja jopa eläinten kuljetuspalvelua saadakseen siemenensä mahdollisimman laajalle.

Ilmassa leijuu valkohapsinen laskuvarjo, jonka silkinhienot sulkahaivenet kannattavat siemeniä sisältävää pähkylähedelmää.

Lue myös: Sudenkorennot kuin sadusta: Katso kuvat upeista ilma-akrobaateista!

Tuulenpuuska irrottaa niitä sankoin joukoin voikukkien valkoisista höytypalloista. Pian ilma on valkoisenaan tuulen mukana liiteleviä pähkylähedelmiä.

Voikukan kevyet pähkylähedelmät lähtevät tuulen mukaan. Se hoitaa kasvin pitkänmatkan valloitukset.

Voikukat leviävät tuulen avulla tehokkaasti. Yhdestä kukinnosta syntyy satoja siemeniä. Ne eivät kuitenkaan idä missä tahansa, sillä voikukat vaativat valoa.

Myös maitohorsma siementää voimallisesti. Tuuli voi irrottaa yhdestä kasvista kymmeniätuhansia höytymäisiä siemeniä. Ilmavirtaukset levittävät niitä kymmenien kilometrien päähän.

Aikoinaan näitä siemenkarvoja on kerätty tyynyjen ja peittojen täytteeksi.

Katapultilla vauhtia

Metsäkurjenpolven punavioleteista kukista on kehittynyt ruskeita, merkillisiä katapultteja, jotka ampuvat siemenet kauas emokasvistaan.

Kasvin hedelmäkota muodostuu viidestä lohkosta, joiden kuivuessa muodostuu voimakkaita solujännityksiä.

Metsäkurjenpolven katapultti sinkoaa siemenet vauhdikkaasti ilmaan.

Jännitysten kasvaessa lohkon seinämä tempautuu alapäästään irti ja kiertyy kaarelle kuin jousi. Siemen singahtaa irti kovalla nopeudella ja lentää parin metrin päähän.

Näin syntyvät yhtenäiset kurjenpolvikasvustot, jotka laajenevat vuosi vuodelta.

Tulokaskasvi jättipalsamilla katapultti on vielä tehokkaampi. Jos palsamikasvuston läpi kulkee, nuijamaisten hedelmäkotien jännitykset laukeavat ja siemenet napsahtavat päin kasvoja.

Parhaimmillaan siemenet lentävät lähes kymmenen metrin päähän.

Potkureilla kauemmas

Männyn ja kuusen siemenet käyttävät lenninsiipiä leviämisensä apuna. Ne ovat kuin pieniä potkureita, jotka pyörivät vinhasti varistuaan alas kävystä.

Kuusella, kuten monilla muillakin puilla, on erityisiä lenninlaitteita, joilla ne leijuvat kauemmas emopuusta.

Siemenet tarvitsevat avukseen tuulen lisäksi korkeata lähtökorkeutta, jota puilta löytyy.

Kun siemenet ovat kyllin pieniä, ne eivät tarvitse lenninsiipiä pysyäkseen ilmassa.

Kämmekät ja talvikit tuottavat valtavan määrän pölymäisiä siemeniä, jotka leijuvat ilmassa ilman apuvälineitä.

Rantapalpakon piikkipallomaiset hedelmystöt kelluvat vesitse uusille kasvupaikoille.

Pienissä siemenissä ei ole juuri lainkaan vararavintoa, joten itääkseen siemenen on laskeuduttava oikeanlaiselle paikalle. Kasvi tarvitsee sienirihmastoa itämiseen ja ravinnon ottamiseen maasta.

Eläinten kuljetuspalvelu

Niittykellukan, rusokin ja ohdakkeen siemenissä on ulokkeita, joilla ne tarttuvat eläinten turkkiin.

Takiainen luottaa tarramekanismiin. Usein koko mykerökehto tarttuu terävän koukkupäisillä piikeillään ohikulkevan eläimen turkkiin, mistä pähkylät putoilevat maahan.

Seittitakiaisen kokonaiset hedelmystöt tarrautuvat helposti eläinten turkkiin.

Vanamon pähkylähedelmiä peittävät tahmeat karvat tarraavat ruokaa etsivän linnun höyhenistöön tai myyrän turkkiin.

Marjalinnut nielevät marjoja kokonaisina siemenineen. Mahahapot eivät sulata siemeniä, vaan pikemminkin parantavat niiden itämiskykyä.

Maitikoilla, sinivuokolla ja kevätpiipolla on siemenissään öljypitoinen lisäke, jonka tuoksu houkuttelee muurahaisia.

Sinivuokon siemenissä on öljypitoinen lisäke, joka houkuttelee muurahaisia kuljettamaan sitä kohti pesäkekoa.

Usein liukas siemen putoaa matkalla kekoon tai muurahainen syö lisäkkeen ja jättää siemenen siihen.

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Katapultteja, potkureita, kuljetuspalvelu… Kasvit levittävät siemeniään huippuovelilla tavoilla – uskoisitko näitä kuvia todeksi?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X