Luonto

Nyt koivunmahla virtaa! Testasimme, miten keväisen janojuoman keräys onnistuu kotipihan koivusta – nappaa ohjeet

Koivunmahla on koivun puusolukoissa kevään kynnyksellä virtaavaa nestettä, jota pidetään terveellisenä janojuomana. Kerää koivunmahla talteen näppärillä ohjeillamme!

Koivunmahla saa monet luontoharrastajat kyykistymään koivun juurelle. Mahla alkaa virrata koivuissa keväällä ennen hiirenkorvien ilmestymistä, ja sitä voi kerätä tyypillisesti noin kolmen viikon ajan.

”Mahla on merkki siitä, että luonto herää henkiin ja että metsässä ja puissa alkaa tapahtua”, sanoo vuosia koivunmahlaa kerännyt ja koivujen mahlapitoisuutta tutkinut Luonnonvarakeskus Luken johtava tutkija Mikko Kurttila.

Lue myös: Helppo ja keväinen koivunmahlamalja

Koivunmahlaa pidetään terveellisenä, vaikka tieteellistä näyttöä sen terveydellisistä vaikutuksista ei ole. Muinoin mahlaa käytettiin kansanlääkinnässä moneen vaivaan. Se auttoi ihmisiä ja karjaa selviämään rankan talven jäljiltä. Nykyään mahlaa käytetään luontaislääkinnässä, vastustuskykyä parantavissa tuotteissa ja luonnonkosmetiikassa.

Koivunmahla on 99-prosenttisesti vettä. Loppu on sokereita, hedelmähappoja, entsyymejä, C-vitamiineja ja kivennäisaineita. Mahla maistuukin Kurttilan mukaan pääasiassa vedeltä, jossa on aavistus makeutta ja puun aromia.

”Itse käytän koivunmahlaa janojuomana ja vapuksi teen siitä simaa korvaamalla veden mahlalla. Voihan se toimia urheilujuomanakin. Voi ainakin uskotella itselleen, että pelaa paremmin lentopalloa sitä juotuaan”, Kurttila nauraa.

Lue myös: Tiedätkö, miksi taivas muuttuu punaiseksi auringon laskiessa?

Koivunmahlan keräys onnistuu kotikonstein – tee näin

Koivunmahlaa voi ostaa luontaistuotekaupoista ja joistain hyvin varustelluista ruokakaupoista noin 10-15 euron litrahintaan. Mahlaa on kuitenkin helppo kerätä myös itse. Kerääminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, joten sitä voi kerätä vain omalla maalla kasvavista koivuista tai maanomistajan luvalla. Kaupalliseen käyttöön koivunmahlaa kerätään Suomessa Luken mukaan arviolta vähintään kaksi miljoonaa litraa keväässä.

Mahlaa saa kerättyä poraamalla koivun runkoon reiän ja pistämällä muoviletkun toisen pään reikään ja toisen pään pulloon tai isompaan keräysastiaan. Välineiden on tärkeätä olla täysin puhtaita.

Kotilieden toimitus testasi koivunmahlan valutusta. Katso videolta, miten se onnistuu:

Letku ja pullo tai keräysastia jätetään paikoilleen vuorokaudeksi tai kahdeksi.

”Jos ajankohta on oikea, yhdestä koivusta voi tulla päivässä 5 litraa mahlaa. Parhaimpana valuma-aikana voi tulla enemmänkin”, kertoo Mikko Kurttila.

Koivunmahlaa tulee samasta reiästä koko kevään, kun letkun pitää paikoillaan ja kun pullon tyhjentää aika ajoin. Seuraavana keväänä uuden mahlan saamiseksi täytyy porata uusi reikä. Reiän voi porata esimerkiksi 5–10 cm sivummalle tai kokonaan eri puuhun.

Kerätty mahla kannattaa nauttia heti tuoreeltaan. Jääkaapissa mahla säilyy pari päivää. Sen voi myös pakastaa esimerkiksi mehupakastepullossa.

Lue myös Anna.fi: Koivunmahla – Uusi aloe vera? 

Mahlan määrä riippuu vuodesta ja puusta

Koivunmahla alkaa virrata koivun puusolukoissa, kun maa on sen verran sula, että puun juuret pääsevät imemään maasta vettä. Mahlan sisältämät ravintoaineet koivu hajottaa talveksi varastoimastaan tärkkelyksestä. Mahla ei enää virtaa tai se muuttuu pahanmakuiseksi ja sameaksi, kun koivu aloittaa yhteyttämisen ja muodostaa lehtiä. Kun hiirenkorvat ilmestyvät puihin, mahlaa ei enää saa.

Etelä-Suomessa koivunmahla alkaa virrata tyypillisesti maaliskuun lopussa. Mitä pohjoisempaan liikutaan, sitä myöhempään kausi siirtyy. Pohjois-Suomessa mahla virtaa parhaiten toukokuussa.

”Paras aika koivunmahlan keruulle on, kun lumet alkavat sulaa ja hanget pienentyä. Jos on kovin kylmää, mahlaa ei tahdo tulla. Jos kevät tulee nopeasti ja mennään heti 20 asteen lämpölukemiin, mahlakausi jää hyvin lyhyeksi.”

Mahlan saanti vaihtelee paitsi vuosittain myös koivuittain. Lukessa on parin vuoden ajan selvitetty koivujen mahlantuottoa. Tulokset ovat odotusten mukaisia: paksummat koivut tuottavat monesti enemmän mahlaa kuin ohuemmat, mutta eivät aina. Puun läpimitan lisäksi mahlasatoon vaikuttaa myös muut seikat, kuten puun latvuksen koko ja metsikön tiheys.

”Kahden kevään aineistomme on näyttänyt, että läpimitaltaan 20 sentin koivusta voi saada keskimäärin 30–40 mahlaa litraa kevään aikana. Mutta se riippuu aina vuodesta ja puusta.”

Koivun puuaineksen laatu voi kärsiä mahlan valutuksesta

Mahlan valutukseen ei välttämättä kannata valita pihan kauneinta koivua. Koivu on herkkä puu, joka saattaa vaurioitua. Porausreikä jää näkyviin vuosiksi, ja ajan saatossa koivun puuainekseen kehittyy todennäköisesti ainakin värivika, mikä näkyy puun sisällä ruskeana värinä valkoisen sijaan.

Mitä enemmän ja mitä isompia reikiä runkoon tekee, sitä isompi riski puulla on sairastua puun sisään päätyvistä bakteereista. Moni pyrkiikin poraamaan mahdollisimman pienen reiän koivuun, jotta vauriot jäisivät pieniksi. Pienemmällä letkulla koivusta saa kuitenkin vähemmän mahlaa.

Koivun kasvua valutus ei Kurttilan mukaan haittaa. Haitta on lähinnä visuaalinen.

”Joihinkin koivikoihin on tehty useita reikiä kymmenenkin vuoden ajan. Siellä ne kasvavat edelleen ja tuottavat mahlaa.”