Juuttuiko lintu aitaan tai tippuiko hirvi jäihin? Näin autat, jos kohtaat loukkaantuneen luonnoneläimen

Kun vastaan tulee loukkaantunut luonnonvarainen eläin, jokainen on velvollinen auttamaan. Aina ei ole järkevintä yrittää auttaa yksin, vaan on syytä ottaa yhteyttä luonnonvaraisten eläinten hoitoon erikoistuneisiin ammattilaisiin. 

Kun luonnonvarainen eläin loukkaantuu, on aiheuttaja usein joko suoraan tai välillisesti ihminen. Tavallisin autettava on loukkaantunut lintu, joka on esimerkiksi törmännyt ikkunaan, sotkeutunut verkkoihin tai satuttanut itsensä jostain muusta syystä.

”Nisäkkäistä yleisiä autettavia ovat siilit ja oravat. Hoitoon päätyy eniten sellaisia eläimiä, joita ihmiset havaitsevat luonnossa muutenkin. Kesäkaudella yhteydenotoissa korostuvat orvot tai orvoiksi luullut poikaset”, kertoo Luonnonvaraisten eläinten hankkeen projektikoordinaattori Sonja Blom Suomen eläinsuojeluyhdistyksestä (SEY).

Suomessa eläinsuojelulaki linjaa, että vahingoittunutta tai muutoin avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä on aina pyrittävä auttamaan.

”Ajattelutapa, että luonto hoitaa, on vanhentunut. Mutta auttamisvelvoite ei tarkoita sitä, että jokaisen tulisi pyrkiä hoitamaan eläintä”, Blom sanoo.

Tässä jutussa Sonja Blom neuvoo, mitä tehdä, jos kohtaa loukkaantuneen luonnoneläimen.

Lue myös: Ilmestyikö pihapiiriin löytökissa? Älä ruoki sitä, vaan toimi näiden asiantuntijan ohjeiden mukaan

1. Soita 112, jos eläin on vakavasti loukkaantunut tai vaaraksi ihmisille

Ota yhteyttä hätäkeskukseen, jos eläin aiheuttaa järjestyshäiriöitä tai siitä on vaaraa ihmiselle tai liikenteelle.  Hätäkeskus auttaa myös silloin, kun eläin pitää pelastaa paikasta, josta se ei omin avuin pääse pois, vaan sen turvaan saaminen vaatii erityiskalustoa, kuten nostolavaa.

Tällaisia pelastuslaitoksen, poliisin tai muun viranomaisen vastuulle kuuluvia eläinpelastustehtäviä ovat esimerkiksi kaivoon tai jäihin pudonneet eläimet tai moottoritiellä tai taajamissa juoksevat hirvieläimet tai suurpedot.

Hätänumeroon pitää soittaa myös silloin, jos kyseessä on akuutti eläinsuojelullinen asia eli eläin on joko vakavasti loukkaantunut tai joutunut eläinrääkkäyksen uhriksi.

2. Ota yhteys eläintarhaan, -sairaalaan tai eläinsuojeluyhdistykseen

Vaikka viranomaisen toimintaa edellyttävät kriteerit eivät täyttyisi, eläin saattaa silti tarvita apua. Hälyttäviä merkkejä ovat verenvuoto, huohotus, tärinä, vahingoittunut tai murtunut raaja tai eläimen juuttuminen verkkoaitaan tai muuhun rakenteeseen. Myös poikaset, joiden emo löytyy kuolleena vierestä, ovat avun tarpeessa.

Jos epäilet, että eläin tarvitsee apua, ota yhteys lähimpään luonnonvaraisten eläinten hoitoon erikoistuneeseen toimijaan. Näitä ovat esimerkiksi eläintarhat, eläinsairaalat ja SEY:n luonnonvaraisneuvontaa tarjoavat jäsenyhdistykset sekä koulutetut, luonnoneläimiin perehtyneet eläinsuojeluneuvojat.

Listan muista toimijoista ja niiden yhteyshenkilöistä löydät SEY:n verkkosivuilta.

3. Vältä suoraa kontaktia eläimen kanssa

Jos eläin ei ole välittömässä hädässä, järkevintä on seurata tilannetta ensin välimatkan päästä. Luonnonvarainen eläin saattaa pitää huomattavasti itseään isompaa ihmistä saalistajana. Ihmisen lähestyminen on eläimelle pelottavaa ja stressaavaa. Kontaktia eläimeen pitää välttää viimeiseen asti, sillä stressi voi olla eläimelle jopa kuolemaksi.

Eläimeen ei pidä koskea myöskään hygieniasyistä. Luonnonvaraisilla eläimillä saattaa olla sairauksia ja viruskantoja, jotka voivat tarttua ja olla haitallisia ihmisille. Kun samasta paikasta löytyy useita lintuja, voi syynä olla esimerkiksi lintuinfluenssa.

Jos vahingoittuneeseen tai kuolleeseen eläimeen on välttämätöntä koskea, pitää kädet suojata hanskoilla tai muovipussilla ja käyttää tarvittaessa hengityssuojainta.

4. Oikea toimintatapa riippuu eläimestä

Jotta eläintä osaa auttaa oikein, on tiedettävä, mistä eläimestä on kyse ja mikä on sille lajityypillistä käyttäytymistä. Hätätilanne voi olla päällä esimerkiksi silloin, jos päivällä auringonpaisteessa harhailee eläin, joka on normaalisesti aktiivinen öisin. Tällaisia eläimiä ovat esimerkiksi siilit.

Kaikki eläimet eivät kuitenkaan ole välttämättä avun tarpeessa tai orpoja, vaikka ne siltä näyttäisivätkin. Esimerkiksi rusakko jättää poikaset yksin ja käy ruokkimassa niitä pari kertaa vuorokaudessa öisin. Myös peuroille on tyypillistä jättää vasa yksin heinikkoon päiväksi.

Maasta löytyvällä varpuslinnun poikasella, jolla on täysi höyhenpeite, on harvoin hätää, sillä poikaset opettelevat lentämään menemällä maahan. Useimmiten lintuemo ruokkii myös maassa olevia poikasia. Jos taas maasta löydetyn poikasen höyhenpeite puuttuu kokonaan, poikanen tarvitsee todennäköisesti apua.

Sen sijaan maassa oleva tervapääsky – oli kyse poikasesta tai aikuisesta – tarvitsee aina apua, koska tervapääskyt eivät laskeudu maan kamaralle omasta tahdostaan. Ensiapuna loukkaantuneen tervapääskyn voi nostaa pahviseen kenkälaatikkoon, johon on tehty reikiä. Kenkälaatikko tulisi sijoittaa suojaisaan, viileään ja hälyttömään paikkaan, kunnes asiantuntija antaa jatko-ohjeet.

5. Älä ota eläintä kotiin hoivattavaksi – saatat syyllistyä rikokseen

Eläinsuojelulaki kieltää luonnonvaraisten lintujen ja nisäkkäiden ottamisen elätettäväksi lemmikiksi. Eläintä ei saa myöskään viedä omaan kotiin hoivattavaksi.

Eläinsairaala, muu luonnonvaraisten eläinten hoitoon erikoistunut taho tai eläinsuojeluun kouluttautunut neuvoja voi antaa eläimelle tilapäistä hoitoa tai sairaanhoitoa sen aikaa, että eläin toipuu. Eläin pitää vapauttaa takaisin luontoon heti, kun se on kuntoutunut. Jos eläintä ei voida palauttaa luontoon, sille yritetään etsiä vakituinen hoitopaikka jostain eläintarhasta.

6. Kärsivä eläin on lopetettava

Eläimelle ei saa aiheuttaa eläinsuojelulain mukaan tarpeetonta kipua ja tuskaa. Jos eläin on niin huonossa kunnossa, ettei sitä voida hoitaa niin, että se kykenisi elämään lajityypillistä elämää, se pitää lopettaa.

Eutanasia ei saa lisätä eläimen kärsimystä. Ole yhteydessä viranomaisiin tai asiantuntijoihin, jotka osaavat arvioida, vaatiiko eläimen tilanne eutanasiaa. He myös tietävät, miten eläin lopetetaan mahdollisimman kivuttomasti.

Muut lähteet: Hätäkeskuslaitos, SEY, Helsingin kaupunki, eläinsuojelulaki

Lue myös Seura.fi: Toimi näin, kun löydät luonnosta yksinäisen, pesästään pudonneen linnunpoikasen

Avainsanat

Keskustelu

Nämä ilman vessa ympäri euroopaa seilaavat van life porukat ovat jo aiheuttaneet esimerkiksi portugalissa puskaparkkeilu kieltoja. Ja ymmärrän että siinä sitten menee myös niiltä mahdollisuudet puskaparkeiluun joilla on asianmukaiset vessa systeemit. Tämä n.s. van life alkaa olla normaaleille matkailuautoilijoille rasite juuri ympäristö syistä. Sieltä pellon laidalta ne kuulemma aina, ainakin kun kysyy, menevät toilettiin vaikka se olisi missä.
Tosin siellä portugalissa rannikon suosituimmilla rantojen läheisyyden puskaparkeissa seilaa wc paperin riekaleita pitkin pinjamäntyjen oksia.

Samaa espanjassa ja ranskassa ainakin missä matkailen paljon.
Kiitos tämä porukan on kaikialla pikkuhiljaa oleskelu ja parkeeraus kieltoja.

Kommentoi juttua: Juuttuiko lintu aitaan tai tippuiko hirvi jäihin? Näin autat, jos kohtaat loukkaantuneen luonnoneläimen

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X