Luonto

Maan uumenista pulppuava lähde on arvokas luontokohde – tunnetko nämä kuuluisat lähteet Suomessa?

Lähteet ovat olleet ihmiselle tärkeitä paikkoja satoja ja tuhansia vuosia. Niistä saadaan raikasta vettä ja ne pysyvät usein sulana talvellakin. Lähteen kuvajaisesta on katsottu puolisoa, lähdevedellä on kastettu lapsia ja parannettu sairauksia.

Metsän keskellä pilkottaa kirkas lähteen silmä. Kirkas ja kylmä pohjavesi pulppuaa maan uumenista ja pöläyttelee pohjan hiekkaa. Lähteen pintaan kuvastuu väreilevä metsä ja taivaan sini.

Lähde on paikka, jossa pohjavesi nousee maan pinnalle kallio- tai maaperästä luonnonoloissa. Purkautumistavan mukaan lähteet jaotellaan kolmeen tyyppiin.

Purolähteissä puro alkaa lähteen purkautumiskohdasta, allikkolähteissä vesi purkautuu lammen pohjalle ja hetteikkölähteiden vesi purkautuu laajalta alueelta muodostaen märän tihkupinnan.

Lähteen vesi on puhdasta ja kirkasta pohjavettä

Ennen jääkaappeja lähteet toimittivat jääkaapin virkaa. Niissä pystyttiin säilyttämään ruokaa viileässä ennen jääkaappien aikakautta. Hyvästä lähteestä saatiin juomavesi helpommalla kuin kaivamalla syvä kaivo. Monet hakevat lähteistä vieläkin raikasta juomavettä.

Lähteen voi löytää yllättävästä paikasta. Jopa Kreetan korkeimman vuoren Psiloritiksen huipulta löytyy kaivo. Vesi päilyi parin metrin syvyydessä. Paineenalainen pohjavesi nousee täällä kahden ja puolen kilometrin korkeuteen ja muodostaa arteesisen lähteen.

Meillä on maanmittauslaitoksen karttoihin merkittyjä lähteitä yli 32 000, eniten Lapissa. Todellisuudessa niitä on paljon enemmän. Suurin osa lähteistä on pieniä, alle neliömetristä muutamaan neliömetriin.

Lähteet ovat arvokkaita luontokohteita

Lähde vaikuttaa lähiympäristönsä mikroilmastoon tasaavasti. Viileä vesi viilentää ympäristöään kesällä, mutta lämmittää talvella. Lähteen rantamat säilyvät roudattomia kovillakin pakkasilla. Lähde on vakaampi elinympäristö kuin monet muut. Tasaisen lämpötilan ansiosta eliöillä on ympäristöä pitempi lisääntymis- ja kasvukausi.

Lähteet ovat arvokkaita luontokohteita. Lähteiden tasaisissa olosuhteissa elää aivan omanlaisensa lajisto, kuten monia erikoisia sammalia, putkilokasveja ja hyönteisiä. Varsinkin lähteiden reunoilla ui ja ryömii vesikirppuja, hankajalkaisia, korentojen ja sääskien toukkia. Sammakoille lähteet ovat tärkeitä talvehtimispaikkoja.

Lähteistä löytyy eteläisiä lajeja pohjoisessa, sillä lähteiden ympäristö pysyy roudattomana. Toisaalta eteläisissä lähteissä viihtyy pohjoisia lajeja veden kylmyyden ansiosta.

Toukokuussa puronvarsi alkaa saada kirkkaita värejä. Rentukan suuret, keltaiset kukat avautuvat varjoisan lähdepuron partaalla. Silloin alkaa kukkimaan myös sievä kevätlinnunsilmä purojen ja lähdesilmäkkeiden reunoilla.

Uskomusten ja taikojen lähde

Lähteet elävät myös tarinoissa ja kulttuureissa. Maan uumenista pulppuava lähde on ollut taiteiljoita innoittava luovuuden lähde. Kreikkalaisessa mytologiassa siivekkään Pegasos-hevosen laskeutuessa taivaalta maahan sen kavioiden kosketuksesta syntyi lähde.

Lähteet olivat ennen pyhiä paikkoja ja niille uhrattiin eli annettiin lahjoja, jotta ne parantaisivat vaivoja ja toisivat hyvää onnea. Samaan uskomukseen liittyy nykyajan tapa heittää lantteja suihkulähteisiin.

Lähteitä myös pelättiin. Lähteissä asusti haltioita ja näkkejä, jotka saattoivat vetää vettä juovan kulkijan lähteen syvyyksiin. Lapissa uskottiin olevan räppänäjärviä, joissa oli kaksi pohjaa. Järven pohjasssa oleva lähteensilmä oli portti aliseen järveen, missä asusti ylösalaisin elävä saivo-kansa.

Terveyslähteiden ympärille syntyi kylpylöitä

Lähteiden maakerrosten suodattamaa vettä pidetään terveellisenä. Siihen liukenee kalliossa kulkiessaan monia mineraaleja.

Maailmalla vuolaiden lähteiden ympärille perustettiin kylpylöitä jo roomalaisten aikakaudella. Saksalaisen Baden-Badenin lähteet ovat maailmankuuluja ja Belgian kylpyläkaupungin Span mukaan kylpylät saivat yleisinimen Spa.

Suomessakin lähteiden ympärille perustettiin terveyskylpylöitä. Iisalmen Runni on Suomen vanhimpia terveyslähteitä, joka tunnettiin jo 1700-luvulla. Sinne perustettiin kylpylä vuonna 1904 ja se toimii edelleen kylpylähotellina.

Oulun Myllytullin prunnin terveyslähteen vesi houkutteli paikalle herrasväkeä jo 1700-luvulla. Eikä ihme, sillä veden sanottiin ajavan pois madot ja parantavan reuman, syyhyn ja  parikymmentä muuta sairautta.

Lauhanvuoren alarinteillä pulppuaa monia lähteitä ja pieni Spitaalijärvi saa lisävettä pohjavedestä. Aikanaan uskottiin Spitaalijärven veden parantavan ihotauteja ja jopa spitaalia. Vettä vietiin Venäjälle asti parantamaan ruhtinaita.

Lähteillä on monia uhkia

Etelä-Suomessa yli 90 prosenttia lähteiköistä on luonnontilaltaan muuttunut. Metsäojitukset ovat tuhonneet lukuisia lähteitä, samoin soiden kuivatus, pohjavedenotto, liikenne ja rakentaminen. Metsänhakkuut lisäävät pohjaveteen huuhtoutuvan nitraatin määriä.

Monet lähteet ovat saastuneet rehevöitymisen, ympäristömyrkkyjen ym. vuoksi eikä niiden vettä voi enää käyttää. Teiden suolaus on nostanut monen lähteen kloridipitoisuutta.

Lue myös: Nämä 10 upeaa luontokohdetta haluat kokea! Retkeilyn asiantuntijat paljastavat Suomen salaiset helmet

Suomalais-ruotsalaisessa yhteistutkimuksessa havaittiin, että merkittävä osa lähteistä on lämmennyt vuodesta 1968 vuoteen 2012. Ilmastonmuutos voi vähentää lähteiden monimuotoisuutta karsimalla kylmiin lähdeympäristöihin sopeutuneita lajeja.