Luonto

Marija, 54, rakensi luonnonvaraisille eläimille hoitolan – villieläimet palaavat joskus tervehtimään pelastajaansa

Marija Wallden hoitaa vapaaehtoisena luonnonvaraisia eläimiä. Hän ei vaihtaisi elämäntapaansa, vaikka joskus se tarkoittaa taloudellisia uhrauksia omassa elämässä. Moni Marijan pelastama villieläin kiintyy häneen, kuten navetan vintille palannut pöllö.

Elämällä pitää olla jokin tarkoitus, ajattelee Sastamalaan luonnonvaraisten eläinten hoitopaikan rakentanut Marija Wallden, 54. Marijalle se on luonto ja eläimet.

Lue myös: Tiedätkö kaikki Suomen kansalliseläimet? Tee testi!

”Halu säilyttää elämää on minulle jotakin hyvin syvää ja itsestään selvää”, Marija sanoo.

Eläinten hoitaminen on hänelle elämäntapa. Marija on opiskellut ratsastuksen opettajaksi, eläinten luontaishoitajaksi ja työskennellyt eläinklinikalla. Hän kuitenkin joutui tapaturmiin, joiden seurauksena kaikki työt eivät ole enää mahdollisia.

Eläinten hoitaminen vapaahtoistyönä tuo elämään merkitystä. Marija kokee, ettei auta vain eläimiä vaan myös viranomaisia ja eläinrakkaita ihmisiä. Hän saa toistatuhatta soittoa vuodessa.

”Ihmiset arvostavat toimintaani. En kuitenkaan tee tätä kiitosten vuoksi. En myöskään mieti, mitä itse tästä saan.”

Sarvipöllön poikanen oli varsinainen persoona

Marija kasvoi eläinten keskellä, ja hänelle on ollut pienestä pitäen itsestään selvää, että myös muut eläimet kuin ihminen ajattelevat ja tuntevat.

Luonnonvaraiset eläimet ovat yksilöitä.

”Kun hoidan esimerkiksi siilin, oravan tai tervapääskyn jälkikasvua, joukossa on aina monta tasaista kaveria mutta sitten on poikueesta erottuvia persoonia.”

Varsinainen persoona oli yksin jäänyt sarvipöllön poikanen, joka päätyi untuvikkona Marijan hoivaan.

”Kun vapauttamisen aika koitti, itketti. En tiennyt, minne pöllö lentää, sillä osa niistä muuttaa talveksi etelään ja osa ei.”

Viime talvena tapahtui kuitekin jotakin yllättävää: Kun Marija meni hakemaan heiniä navetan vintiltä, hän kuulosteli, että tilassa on joku muukin. Seuraavalla kerralla hän laittoi otsalampun ja tähysteli navetan kattoa ja seiniä.

”Näin navetan hirrellä Pölliäiseni. Juttelin sille ja siellä se tepsutteli hirrellä.”

Pöllöllä oli nälkä, joten se oli palannut tuttuun paikkaan. Marija laitoi siimahännille houkuttimia, ja koska hiiriä saapui, pöllö viihtyi ruokailemassa toista kuukautta.

Marijan tavoite on hoitaa eläimiä niin, että ne palaavat luontoon ja omilleen. Samalla hoidettavaan eläimeen täytyy luoda luottamuksellinen suhde, sillä stressi tappaa.

Lue myös: Katariina Souri kiinnostui luonnonuskonnoista: ”Metsässä voin kytkeytyä noitien energiaan”

Marija Wallden ja tsekkiläinen susikoira Barek
Marija Wallden ja yksi eläinystävistään tsekkiläinen susikoira Varek.

Aina ei ole varaa auttaa eläimiä

Siinä missä joku hoidokki tarvitsee steriilit olosuhteet ja lämpölamput ja tunnin välein hoitotoimenpiteitä, joku toinen tarvitsee luonnonympäristöään muistuttavaa paikkaa ja rauhaa toipuakseen. Kaikki tämä maksaa.

Mariaa surettaa, ettei hänellä ole aina varaa auttaa eläimiä. Oma elämä on taloudellisesti hyvin niukkaa.

”Olisin onnellinen, jos voisin saada tästä työstä palkkaa.”

Marijaa harmittaa, että samalla kun valtion pitäisi hoitaa luonnonvaraisia eläimiä, ainoa virallinen auttamistapa on eutanasia. Kolariin joutunut vasa on helppo lopettaa.

Marija ajattelee, että jokainen hädänalainen eläin, pulu tai jalohaukka, on oikeutettu apuun.

”Kaikki eläimet ovat tällä hetkellä uhanalaisia.”

”Mitä enemmän tunnen ihmisiä, sitä enemmän rakastan eläimiä”

Ihminen aiheuttaa suurimman osan eläinten hädästä. Liikennettä, rakentamista ja metsä- ja maataloutta voisi Marijasta suunnitella myös eläinystävällisesti. Esimerkiksi riista-aitaan voisi rakentaa ylikulkusiltoja eläimille.

”Mitä enemmän tunnen ihmisiä, sitä enemmän rakastan eläimiä. Me emme ymmärrä, että mitä paremmin luonto voi, sitä paremmin myös ihminen voi.”

Toimelias tietämättömyys on Marijasta kaiken pahan alku ja juuri.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Marija, 54, rakensi luonnonvaraisille eläimille hoitolan – villieläimet palaavat joskus tervehtimään pelastajaansa

sepetti

Villieläimet eivät palaa tervehtimään, vaan helpon ruoan takia. Tämä on minun mielipiteeni.

Marjaana

Hienoa työtä teet. Eläimet ovat minunkin mielestä usein parempia ystäviä kuin ihmiset.

Marjo

Upeaa työtä. Ajattelisipa useat muutkin ihmiset Marijan lailla. Jokainen eläin on tärkeä ja autettavan arvoinen.

Kyseenalainen ja harhaanjohtava artikkeli

Eutanasian lisäksi Korkeasaareen villieläinsairaalaan vienti on toinen valtion tukema virallinen auttamistapa. Usein eutanasia on perusteltu toimenpide, kun kyseisillä eläimellä aina ole mahdollisuutta palata normaaliin elämään. Tällä hoitajalla ei taida olla valmiuksia esimerkiksi kipulääkkeen antamiseen, jolloin eläin kärsii turhaan.

Jade

Upeaa työtä tekee Marija❣️
Useimmat ihmiset voisivat ottaa hänestä oppia.
Kiitoksia Marija minun ja kaikkien eläinten puolesta. ♥️

Tom Räsänen

Marja….miksi et saa avustusta moiseen työhön.ihmiset ahtauttavat apua tarvitsevia eimiä sellaiseen tilanteeseen että ne on jo absuojautuu ja sekä pakenee,jos voivat etsivät kotia missä saavat apua ..mm b nälkäänsä.fantastista toimintaa lähdin sinua ja moni ihminen saisi ottaa mallia

Tina- Maria

Aivan Mahtavaa!❤️Olen kiitollinen sinulle, jokainen eläin on persoona. Meillä 4 kissaa, yksi lapinkoira ja naakkaperhe hormissa. Juuri tuli äänistä päätellen perheenlisöystä.

Ari Koo

Mistä kautta tähän auttajaan saisi yhteyden?

Jukka

Minkä rotuinen koiruus on? On uppee:)

Vastaa käyttäjälle sepettiPeruuta vastaus

Sinun täytyy kommentoidaksesi.