Luonto

Mikä on tähdenlento ja milloin sellaisen voi nähdä? Nämä asiat haluat tietää meteoreista

Tähdenlennot eivät nimestään huolimatta ole lentäviä tai putoavia tähtiä. Ursan tiedottaja Anne Liljeström kertoo kaiken, mitä tähdenlennoista tarvitsee tietää.

Tähdenlento eli tieteelliseltä nimeltään meteori on valoilmiö, joka nähdään taivaalla. Tähdenlento syntyy, kun avaruudesta saapuu Maan ilmakehään pienen pieni kivi tai pölyhiukkanen.

Kivet ja hiukkaset tulevat avaruudesta ilmakehään valtavalla nopeudella.

”Kiväärinluoti kulkee alle kilometrin sekunnissa. Avaruudesta tuleva kivi tai hiukkanen kulkee hitaimmillaankin 11 kilometriä sekunnissa. Korkeimmillaan 70 kilometriä sekunnissa”, Ursan tiedottaja Anne Liljeström sanoo.

Kun kappale törmää tällaisella nopeudella ilmakehään syntyy sokkiaalto, joka kuumentaa ja höyrystää kappaleen. Syntyy paljon kappaletta suurempi hehkuva pilvi, joka nähdään taivaalla tähdenlentona.

Lue myös: Bongaa revontulet! Näin onnistut todistamaan taivaan näytelmää

Tähdenlennot eivät ole harvinaisia

Aurinkokunta on pölyinen paikka, ja avaruudesta tulee pientä kivitavaraa Maan ilmakehään joka päivä 41 tonnia. Pöly on peräisin esimerkiksi toisiinsa törmänneistä asteroideista ja komeetoista, jotka ovat murustuneet pienemmiksi.

”Jos menee ulos pilvettömänä ja kuuttomana yönä, voi nähdä 5–15 meteoria joka tunti paljain silmin.”

Useimmiten nähtävät tähdenlennot aiheutuvat alle gramman painoisista hiukkasista eli hyvin pienistä kappaleista. Isommat kappaleet ovat harvinaisempia.

Tähdenlennoista ei ole vaaraa ihmiselle.

Mikä on meteoriitti?

Jos tähdenlennon aiheuttavasta kappaleesta selviää jotain Maan pinnalle, kyseessä on meteoriitti. Kooltaan meteoriitti voi olla 20 gramman murusesta kymmenien tonnien painoiseen järkäleeseen. Meteoriitin ei tiedetä aiheuttaneen yhdenkään ihmisen kuolemaa.

Vuodessa Suomeen putoaa keskimäärin neljä 20 gramman painoista meteoriittia. Näin pieniä meteoriitteja ei ole juuri toivoa löytää maastosta. Noin kerran vuodessa Suomeen putoaa suurempi 300 gramman painoinen meteoriitti. Isommat muuttuvat vielä harvinaisemmiksi.

Lue myös Seura.fi:stä: Näin USA kiinnostui suomalaisten ufohavainnoista kylmän sodan aikana – Osa idän taivaalla nähdyistä ilmiöistä jäi mysteereiksi

Milloin tähdenlentoja näkee?

Tähdenlentoja näkyy pohjoisella pallonpuoliskolla enemmän syksyisin ja vähemmän keväisin. Eteläisellä pallonpuoliskolla asia on päinvastoin. Tämä johtuu maapallon pyörimisakselin kallistumasta ja maapallon kiertoliikkeestä Auringon ympäri.

Tunnetuin meteoriparvi lienee elokuun puolivälissä nähtävät perseidit. Muita meteoriparvia ovat muun muassa tammikuun alussa nähtävä kvadrantidit ja joulukuun puolivälissä nähtävä geminidit.

”Elokuussa taivas on kyllin pimeä eikä ole yleensä kauhean pilvistä. Tammi- ja joulukuussa on tyypillisesti pilvistä. Harvoin sattuu niin kirkas keli, että pystyy näkemään.”

Vuonna 2021 perseidejä näkyy eniten torstain ja perjantain 12.–13.8. välisenä yönä.

”Kova tähdenlentofani saattaa haluta katsella taivaalle huhtikuun 22. päivän aamuyöllä, jolloin on nähtävissä niukan tähdenlentoparven, lyridien, maksimi. Kuu vähän haittaa katsomista tänä vuonna.”

Tähdenlentoparvissa tähdenlennot näyttävät tulevan samasta pisteestä taivaalta.

”Yksittäisissä tähdenlennoissa pöly on peräisin kauan sitten kulkeneista komeetoista, ja pöly on ehtinyt levitä hujan hajan. Tähdenlentoparvissa komeetta on suhaillut avaruudessa suhteellisen hiljattain, ja se on jättänyt peräänsä verraten kompaktin pölyvanan, joka risteää maapallon radan kanssa joka vuosi.”

Juttua korjattu 22.2.2021 klo 12.15: Korjattu virheellinen 70 km tunnissa 70 kilometriin sekunnissa.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Mikä on tähdenlento ja milloin sellaisen voi nähdä? Nämä asiat haluat tietää meteoreista

Juhissetä

70km tunnissa. On kyllä hurja nopeus!

Sinun täytyy kommentoidaksesi.