Miljoonia kasvi- ja eläinlajeja uhkaa sukupuutto – tämän takia meidän kaikkien pitäisi huolestua yhdenkin hömötiaisen kohtalosta

Biodiversiteetti tai luonnon monimuotoisuus kuulostavat monimutkaisilta asioilta, vaikka niiden merkitys on hyvin yksinkertainen. Lajien runsaus luonnossa on ihmiselle välttämätöntä. Onko meillä älyä ja kanttia etsiä kestävää rinnakkaiseloa muun luonnon kanssa?

Sinitiainen lennähti avonaiselle kädelleni. Se oli pieni, hento ja kaunis.

Linnun jalkojen tepsuttelu tuskin tuntui iholla, kutitti hieman, kun tämä hurmaava olento tarkasteli pähkinää ja totesi, ettei voi sitä syödä. Harmillisesti mukanani ei ollut siemeniä tai rasvaa, ja lintu lennähti visertämään latvustoon.

Lue myös: Rakenna viiden tähden hyönteishotelli

Sinitiainen on yleinen lintulautojen vierailija. Kurjemmin menee sen lajikumppaneilla: kultatiainen on hävinnyt ja hömö- ja töyhtötiainen ovat uhanalaisia.

Tuore kansainvälinen raportti kertoo, että noin miljoonaa kasvi- ja eläinlajia uhkaa sukupuutto seuraavien vuosikymmenien kuluessa. Raportti on laajin koskaan tehty, ja se kattaa lähes 15 000 tutkimusta ja valtiollista raporttia.

Suomessa vaarassa kadota 86 lintulajia

Myös Suomen eläinten uhanalaisuutta on juuri selvitetty perusteellisesti. Suomen lajien Punainen lista 2019 on 180 asiantuntijan ponnistus, ja se sisältää arvion lähes 22 500 lajin tulevaisuuden näkymistä.

Suomessa pesivistä lintulajeista yli kolmasosa ja kaikista esiintyvistä eläinlajeista joka yhdeksäs on uhanalainen.

Yleisin uhanalaistumisen syy on ihmisen aiheuttamat elinympäristön muutokset, jotka koskevat niin metsiä, maatalousympäristöjä, soita kuin vesistöjäkin, selvitys summaa.

Suomesta on vaarassa kadota kokonaan noin 86 lintulajia.

Kuinka ongelmatonta on kohauttaa olkiaan ja todeta, ettei yhdellä eläinlajilla ole mitään väliä. Ihmiselle ei aina ole helppo ymmärtää ekosysteemin toimintaa.

Lue myös: Uhanalaisesta saimaannorpasta tuli Juha Taskisen elämäntehtävä – katso liikuttavat kuvat norpista!

 

Hyönteishotelli

Hyönteisten luonnolliset pesintä- ja talvehtimispaikat ovat yhä harvinaisempia. Jokainen voi auttaa hyönteisiä ostamalla tai rakentamalla itse hyönteishotellin. Linnunpöntön kokoista hotellia voi pitää myös parvekkeella.

Elonkirjo turvaa elämän

Kaikilla lajeilla on oma tehtävänsä eliöyhteisössään ja osansa ravintoketjussa. Jos mietimme eliöiden hyötyjä täysin ihmislähtöisesti, luonnon monimuotoisuus turvaa meille ravintoa, lääkeaineita, rakennustarvikkeita ja virkistysmahdollisuuksia.

Kun luonnon monimuotoisuus köyhtyy, ekosysteemin kyky tuottaa näitä ekosysteemipalveluja voi heiketä.

Monet viljelykasveistamme ovat hyönteispölytteisiä. Kun esimerkiksi suihkutamme luontoon tuholaismyrkkyjä, hyönteiskannat vähenevät ja muutokset näkyvät lintujen ravinnossa, mikä taas heijastuu eteenpäin ravintoketjussa. Peto-saalissuhteet säätelevät ekologista tasapainoa.

Kun olosuhteet muuttuvat elinympäristössä, kaikki lajit eivät sopeudu uusiin olosuhteisiin. Ravintoketju saattaa katketa ja seuraa lajikatoja. Toisaalta mitä monimuotoisempi eliöyhteisö on, sitä paremmin se sietää häiriöitä, kuten ravinnon niukkuutta tai äärisäitä.

Lue myös Listasimme 26 hyvää uutista ilmastonmuutoksen torjunnasta

Pölyttäjä

Yli 75 prosenttia maapallon tärkeimmistä ruokakasveista on pölyttäjistä riippuvaisia tai niistä hyötyviä.

Ihminen sahaa omaa oksaansa

Olemme muokanneet eläinten elinpiirejä kestämättömällä tavalla. Ihminen raivaa maa-alaa, hakkaa metsää ja harjoittaa tehomaa- ja metsätaloutta. Länsimainen yksilö kuluttaa ja saastuttaa enemmän kuin on eettisesti kestävää.

Taustalla kalvaa kenties nykyihmisen vieraantuminen muusta elollisesta luonnosta. Jos luonto nähdään vain resurssina, josta voi loputtomasti ammentaa, sahaamme omaa oksaamme.

Ja eikö luonnossa olekin arvoa ja kauneutta itsessään? Kuten kohtaamassani sinitiaisessa.

Lähteet: ymparisto.fi, edu.fi, ilmasto-opas.fi, IPBES.

Keskustelu

Kommentoi juttua: Miljoonia kasvi- ja eläinlajeja uhkaa sukupuutto – tämän takia meidän kaikkien pitäisi huolestua yhdenkin hömötiaisen kohtalosta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X