Luonto

Osaatko kakata oikein luonnossa? Väärin tehty luontokakka aiheuttaa ikäviä ongelmia sekä ympäristölle että muille retkeilijöille

Pahimmassa tapauksessa väärin tehty luontokakka voi pilata lähialueen purojen juomakelpoisen veden. Asiantuntija opastaa, kuinka tarpeet tehdään luontoon oikeaoppisesti. Luultavasti sinäkin tarvitset tätä taitoa joskus.

Luonnossa liikkuminen on suomalaisille rakas harrastus. Useimmat meistä joutuvat jossain vaiheessa elämäänsä tekemään tarpeet luontoon. Ani harva suomalainen osaa kuitenkaan kakata luonnossa oikeaoppisesti. 

Sen on saanut todistaa Ylläksellä asuva laillistettu ravitsemusterapeutti ja eräopas Leena Putkonen. Kansallispuistot on usein varustettu huusseilla, mutta hänen mukaansa ongelma yleistyy heti, kun poistutaan suosituimmilta poluilta.

”Ongelman havaitsee kansallispuistojen ulkopuolella sijaitsevilla reiteillä. Ihmiset kuvittelevat usein, että ei täällä kukaan asu. Viimeksi eilen koirani innostui lenkkipolulta löytyneestä ihmisen kakkakasasta”, Putkonen sanoo.

Luontoon väärällä tavalla kakkaamisesta on monenlaista haittaa. Päivänselvää on, että tuulen tuiverruksessa lentävä ja ohikulkijan jalkaan tarttunuva vessapaperi pilaa retkifiiliksen nopeasti. 

Esimerkiksi naapurimaassa on uutisoitu siitä, kuinka luontoturistien kakat ovat muodostuneet haisevaksi ongelmaksi esimerkiksi Ruotsin korkeimmalla tunturilla Kebnekaisella.

Ihmisten jätökset ovat mieleen myös koirille ja muille eläimille, jotka levittelevät ulosteita ympäriinsä.

”Se, mikä on turisteille syrjäinen paikka, voi olla alueen asukkaille normaali koiranulkoilutusmaasto.”

Lue myös: Miksi koira syö kakkaa? Eläinlääkäri vastaa – ja antaa vakavan varoituksen

vessapaperirulla ja pieni lapio metsässä
Hyvin varustautuneella retkeilijällä on aina mukanaan pieni lapio. Se helpottaa kakkakuopan kaivamista. © iStockphoto

Näin kakkaat oikein luonnossa

Putkonen on itse erikoistunut vatsa- ja suolistovaivoihin, joten kakkapuhe on hänelle normaalia ja osa työnkuvaa. Niinpä hän opastaa, kuinka luontokakka tehdään oikeaoppisesti.

Ennen luontoon suuntaamista on hyvä selvittää, onko alueella huusseja käytössä. Jos ei, vasta sitten tarpeet tehdään luontoon.

Ideaalitapauksessa hyvin varustautuneella retkeilijällä on mukanaan pieni lapio. Kun hätä yllättää, lapiolla kaivetaan maahan pieni kuoppa. Jos lapiota kuopan tekemiseen ei ole, monessa paikkaa maasto on niin pehmeää, että pienen kuopan voi kuopsuttaa myös käsin.

Ei ole kuitenkaan yhdentekevää, mihin kuoppa kaivetaan. Valitse riittävän syrjäinen paikka ja varmista, ettei paikalta ole näköyhteyttä kenenkään pihaan.

Kiinnitä huomiota myös läheisiin vesistöihin, sillä niiden läheisyydessä ei saa kakata. Huolehdi, että vesistöön on etäisyyttä vähintään 50–100 metriä. Pahimmassa tapauksessa uloste voi saastuttaa juomaveden läheisestä purosta.

”Ystäväni työskentelee opashommissa Norjassa. Hän joutuu paasaamaan turisteille siitä, että puroista ei enää voi juoda vettä, koska kakkaa on niin paljon, että luonnosta juominen ei ole turvallista”, Putkonen sanoo.

Kun sopiva paikka on löytynyt, kakka tehdään kuoppaan. Lopuksi se haudataan, jotta uloste pääsee maatumaan. Hautaaminen on tärkeää myös sen vuoksi, että rinteeseen hautaamatta jätetty kakka voi valua vesistöön talven jälkeen lumien sulaessa.

Entä mitä vessapapereille tehdään?

Jos papereita on muutama, ne voi haudata kakan kanssa samaan koloon. Nyrkkisääntö luonnossa on kuitenkin se, että kaikki mitä luontoon kannetaan, pitäisi tuoda myös pois. Eli retkeilijän pitäisi olla itse varautunut ja tuoda vessapaperit pois pienessä muovipussissa.

Putkosen mukaan myös kosteuspyyhkeet ovat iso ongelma luonnossa. Ne ovat suosittuja retkeilijöiden keskuudessa, mutta usein ne unohtuvat luontoon eivätkä maadu lainkaan.

”Savetit eivät kuulu luontoon”, Putkonen painottaa.

Lopuksi paikan merkiksi – erityisesti suosittujen reittien lähellä – kannattaa nostaa pystyyn keppi tai tikku, jotta ohikulkijat tajuavat olla astumatta kakkahaudan päälle. Ylempänä tunturissa voi taiteilla merkin esimerkiksi muutamasta kivestä.

Aina ei ehdi varautua

Mitä jos kyseessä on niin kutsuttu hätäkakka? Aina hätä ei katso aikaa eikä paikkaa, vaan puskaan on juostava välittömästi.

Tämä on tuttua esimerkiksi lenkkeilijöille, sillä vatsavaivat pakottavat monet juoksijat puskaan kesken lenkin.

”Jos tuntee itsensä ja vatsansa, on syytä varautua. Juoksijoiden ja muiden vatsavaivaisten ulkoilijoiden on hyvä pitää vessapaperia mukana”, Putkonen sanoo.

Muovipussiakin kannattaa kuljettaa mukana, koska kukaan ulkoilija ei halua törmätä vessapaperikasaan esimerkiksi Helsingin keskuspuistossa.

”Suosituissa puistoissa maa on usein niin tallautunutta, ettei papereita saa tallottua ja survottua maahan samalla tavoin kuin rehevään metsään.”

Hätäkakka peitellään lopuksi kaikella, mitä läheltä löytyy: lehdillä, oksilla, kaarnalla ja kivillä. Pystyyn nostettu keppi auttaa muita kulkijoita varomaan tässäkin tapauksessa.

”Vahinkoja sattuu ja sitä ei kannata hävetä, mutta paikalta ei kannata luikkia paniikissa pois. Vaikka askartelu tuntuisikin nololta yleisellä paikalla, on silti hyvä ajatella, että jälkien korjaaminen on parhaaksi meille kaikille.”

Lue myös: Kärsitkö vatsavaivoista? Näin selvität helposti ja nopeasti, onko oireiden taustalla laktoosi-intoleranssi

Kommentoi

Kommentoi juttua: Osaatko kakata oikein luonnossa? Väärin tehty luontokakka aiheuttaa ikäviä ongelmia sekä ympäristölle että muille retkeilijöille

Sinun täytyy kommentoidaksesi.